Koirat.com

Mitenköhän nuo värit muuttuvat pennun kasvaessa, onko kellään kokemusta?
Olen vähän ihmeissäni kun Coco on nyt alkanut vaihtaa pentukarvaa pois ja mielestäni uusi karva on paljon vaaleampaa kuin vanha. Onko ihan tyypillistä? Samoin ihmetyttää tuon kameleontti kirsu. Se oli vauvana ihan pikimusta ja nyt enää reunoilla on ihan mustaa, keskeltä alkaa rusehtaa aina vain enemmän. Kohta sillä on maksanenä? Onko edes mahdollista?

No tässä kuitenkin kuvia taasen. Oltiin peltolenkillä.

Uljas pentuafrikkalainen...


...Vai kenties kenguru?


Panta






ja lopuksi, puskajussi

Meillä Armas oli vauvana ihan vaalea kuten emänsä, mutta nyt se on tummunut tosi paljon ja ainoastaan "olkatoppaukset" ja perskarvat on enää pentukarvan väriset. Meillä oli muuten tuo pentukarvanvaihto täysin huomaamaton, mitään sellaista en edes huomannut tapahtuvan ja tummuminenkin tapahtui asteittain.

Armas pääsi eilen illalla leikkimään vahtikengurua. Oltiin viereisen siirtolapuutarhan hiekkakentällä Ropin ja Elvis-rhoden kanssa, kunnes viereisen penkereen päällä olevan puutarhan pihalla laitettiin grilli/nuotio/tjsp palamaan, Armas alkoi pomppia hiekkakentän laidalla tasajalkaa taas reilun metrin ilmaan haukkuen aivan raivona. Lisäksi kentän reunalle tuli jokin ihminen kyyläämään pitkäksi aikaa ja tietenkin Ropi ja Armas lähti lähemmäks huutamaan karvat pystyssä, Armas tietenkin taas vieterinä pomppien. En kyllä tajua mitä se hemmo siellä vaan tuijotti tummiin vaatteisiin pukeutuneena, otettiin koiratkin kiinni ja odoteltiin sen menemistä, mutta kun mitään ei tapahtunut, niin lähdettiin itse pois ja sinne se jäi edelleen tapittamaan meitä. Creepy.

Ahti ei ole hirveästi väriä vaihtanut sitten pentuaikojen, ennemmin tuntuu että talvisin se on vähän vaaleampi ja kesällä "ruskettuu" ja on punertavampi.

tälläinen se oli pienenä

Voi ihanuus, millaiset otsarypyt noilla onkaan pentuna
Komeita ovat aikuisenakin.

Bubunen: maksakirsua pennustasi ei tule. Karvan väri saattaa vaihtua vaaleasta tummempaan ja päinvastoin karvanvaihdon aikana. Noita "kirjavanenäisiä" koiria jonkin verran on, muta yleensä kirsun väri kuitenkin aina jossain vaiheessa palautuu mustaksi. Mitä lie pigmenttihäiriötä.

Ridgeback, joo niin mä ajattelinkin. Eikö maksanenäisyys tule ihan geeneissä niin että se joko on tai sitten ei? Kasvattajan kanssa juttelin pikaisesti asiasta, niin hän sanoi, että tuo pigmenttikato on tyypillistä nuorilla koirilla syys- ja talviaikaan ja palautuu myös useimmiten ajan kanssa. Kuulemma porkkanan syöminen ja auringon valo auttavat :P

^Kyllä, koira joko on maksa tai sitten ei ole, Mutta mustakirsuisesta ei tule maksaa eikä maksasta mustaa.
Tuohon kirsun pigmenttihäiriön yleisyyteen en mene sanomaan mitään, mutta yhdelläkään omistani ei moista ole ollut. Eikä myöskään niiden pentue sisaruksilla tai vanhemmilla eikä niiden sisaruksilla. Ainakaan tietääkseni. Jokusia pigmenttikato koiria on tullut vastaan, mutta omalla kohdalla ei kovinkaan montaa. Joillakin koirilla on myös ollut pigementtikatoa silmien ympäriltä ja huulista.

*kävi eilen taas vieraissa koirissa*
Ja vitsit mutta oli mukava metsälenkki kahden rhoden ja bortsun kanssa. Nyt oon kyllä entistä vakuuttuneempi, et tuollainen otus meille joskus kotiutuu.
Tässä lähellä olis ens kesänä pentusiakin tiedossa..

Kyllähän nuo aika ihania ovat. Olen niin onnellinen kun vuosien odotuksen jälkeen oma "ei ihan niin pieni pentu enää" kuorsailee tuossa vieressä. Kuvapaljoutta luvassa, mutta kun oli niin taitava kuvaaja ja siistejä kuvia















ja sitten Coco näki lehmät...

Minkäs ikäinen Coco nyt on?

Cookos on jo piirun vaille 5kk Vielä se tosta varmaan kasvaa paljonkin mutta jotenkin tuntuu jo nyt niin aikuismaiselta verrattuna ihan pikkupentuaikoihin. Luulen kyllä, että sama rumba alkaa alusta kunhan päästään murkkuikään...

Nostellaas vähän afrikkalaisketjua kuvapläjäyksen kera :)

Kakkaa, nami!




yritäppä ottaa nättiä kuvaa koirasta, tältä ne silti aina näyttää...


sanoitko jotain?

Mies lupasi huomenna tulla mun mukaan agirhode treeneihin.
Saa nähdä syttyykö se vetskariselille niin paljon, et saatais pistää ens syksylle pentua "varaukseen"..

Sonik kirjoitti:

Mies lupasi huomenna tulla mun mukaan agirhode treeneihin.
Saa nähdä syttyykö se vetskariselille niin paljon, et saatais pistää ens syksylle pentua "varaukseen"..

Eli nappaan Ruusankin mukaan treeneihin, niin miehen sydän sulaa satavarmasti! :)

No jopas sä olet kaikkialla. :D

Joo se itse ehdotti, et vois nyt sit tulla mukaan.
Ja Ruusa sulattaa kyllä ehdottomasti kaikkien sydämet suukottelullaan.

Mä muistelin menneitä.

Chambo 2,5 vee.


Chambo pulikoi


Suukotetaan äiskää


Saku vauvana


Saku tutustuu veteen

Jo oli näkemisen arvoinen ilme eilen miehellä, kun neito rhodesialainen peruutti sen polvelle istumaan ihan vaivihkaa.
Vielä kotonakin se oli hiukkasen hämmentynyt, kun "se ihan oikeesti tuli syliin istumaan"..

^ Jos on Ruusa-neidin saanut polvelleen istumaan, niin luulisi miehenkin sydämen jo sulaneen. Että pentu vaan varaukseen.
Armas on kans kunnon sylivauva. Kun elämä käy liian jännäksi esim. eläinlääkärissä tai kynsiä leikatessa, niin ainoastaan mamman syliin peruuttaminen rauhoittaa.

^^ Ruusis nyt vaan on ihan paras ja ihanin

tuo syliin peruttelu/istuminen taitaa myös olla jotenkin rotuominaisuus (niitähän sitten riittää..), täällä nimittäin myös peruutellaan syliin istumaan ja siinä selkeästi voi rauhoittua tiukoissa paikoissa tai jos muuten vaan jännittää.

Ruusa on kyl aikans ihku. :D

Ja meidän karvapallokaan ei tullut tuolla syödyksi.