Koirat.com

Sumppisuu kirjoitti:



Näyttelyistä vielä sen verran, että katselin tuon trikkikeskustelun innoittamana nettisivuja ja törmäsin sellaiseenkin, että 38,5cm narttu oli kokonsa puolesta saanut HYL. Ja joiltakin muilta tuomareilta kuitenkin EH. Eli tällaisen kookkaan sheltin kanssa saa sitten olla tarkkana minne ja kenelle ilmoittautuu?

Nuo tuossa on tuomari varmana mitannut päin mäntyä. Toisaalta taas sitten omistajat voivat kotisivuillaan ilmoittaa mitat väärin.. Pitäisi nähdä koira luonnossa, jotta siitä koosta voisi jotain sanoa. Periaatteessa se kai menee niin, että yli 5 sentin poikkeamat olisi hylyn arvoisia, vaikka sitä ei rotumääritelmässä luekaan. Näin mulle eräs tuttu kertoili, varmaksi en osaa sanoa. Mutta tuo ko. koira ei niin iso ole, on kyllä kotisivuilla ilmoitetun kokoinen.

Mutta siis, kyllä se valitettavasti on tarkkaa. Osa tuomareista rokottaa heti, jos on vähänkin yli ihanteen ja osa tosiaan mittaa päin mäntyä. Onpahan Rommikin mitattu yli 40 senttiseksi vuosi sitten ja pääni pistän pantiksi, että se ei todellakaan ole yli 40 senttiä. Voi olla tasan 40 cm, mutta ei yli. Sen verta monta kertaa on mitattu kunnon mitoilla ja eri ihmiset. Mun blogista, sieltä näyttelyarvostelu sivuilta kannattaa käydä kurkkimassa "suotuisia" tuomareita, mutta yleisenä ohjeena: ei kannata viedä suomalaisille eikä pohjoismaalaisille tuomareille. He ovat tarkkoja koosta ja muutenkin koirasta. Pikkuvikaisia ei kannata tällaisille viedä. Samoin kasvattajatuomareita kannattaa vältellä. Idän ihmeet, tietyt englantilaiset tuomarit ovat ok. Esim. nyt Tampereen sivuerkkarissa olleet ovat sellaisia, joille voisin viedä, samoin viime vuonna Porin erkkarin tuomari. Koiranetistä näkee vähän, tosin pitäisi sitten tietää koiria vähän.

Jäiks, nyt alkoi jännittämään, kun luin Rommituksen viestin tuomareista... Meillähän tämän shelttineidin säkä huitelee 38 cm:ssä eli juuri ihannekoon ylärajoilla, jos olen oikein mitannut. Olemme menossa ensi viikonloppuna Lahteen ja siellä on norjalainen tuomari. Myös Voittajaan olemme ilmoittautuneet ja siellä on muistaakseni myös norjalainen tuomari, joka kaiken lisäksi kasvattaa shelttejä. Ollaankohan me nyt kuitenkin menossa molempiin HYL hakemaan, vaikka salaa toivoin edes H:ta? T:kin riittäisi. No, jos nämä kaksi kertaa menevät nyt tuomareiden osalta pyllylleen, niin ruvetaan varmaan jatkossa vaan mätsäreitä kiertämään ja keskitytään enemmän tokojuttuihin.

Se riippuu niin paljon. Osa tuomareista antaa koon anteeksi, jos koira on muuten hyvä. Osa sitten rokottaa armottomasti. Sitä ei voi tietää kuin kokeilemalla. Harrastus-hyvän saatte ihan varmasti joltain tuomarilta, kun tiedänpä uroksen, jonka säkä on 48 senttiä ja se on saanut EH:n..

Blogiin päivitelty tuomarin arvostelu.

Yllättävän vähän lopulta panikoin kehässä, vaikka usko meinasikin loppua, kun Savua ei kauheena kiinnostanut seistä tai ravata.
No, tuon perusteella kuitenkin päätin sen ilmoittaa Treelle pentunäyttelyyn ens kuussa.

^Mekin ollaan luultavasti tulossa Tampereelle! :)

Me ei sijoituttu ja näyttelykäytöksessä olisi aikalailla parantamista, mutta jäi kyllä positiivinen mieli tuosta reissusta. Arvostelu ym. löytyy blogista!

Olihan hyvät arvostelut kummallakin. Ja ne kehittyy koko ajan, kun kumpikin on ihan pentuja vielä. Mihin mahtavat vielä yltääkään!

No teidän luokassa olikin hiukan enemmän kilpailua sijoituksista. :D

Voi ei, miten hyviä arvosteluja, onnea teille! Saataispa mekin tulla ensi viikonlopun jälkeen päivittämään blogiamme hyvien arviointien kera...

Onnea näyttelykävijöille hyvistä arvosteluista!!

Korvien liimaaminen ei mulla käynyt edes mielessä kun ei näyttelyihin aiota. Mun mielestä on jotenkin, noh suoraansanoen hölmöä rokottaa näyttelyissä niin kovasti asiasta, joka ei mitenkään vaikuta koiran hyvinvointiin, kun kaikki kuitenkin tietävät että niitä korvia on tarvittaessa liimailtu Kyllähän siinä kai tavoitellaan jollain tasolla alkuperäistä ulkoäköä, mutta tämä asia onkin sitten näppärästi unohdettu turkin määrän kohdalla...

Mutta en näe korvien liimaamisessa mitään pahaa jos sitä viitsii tehdä ja jos näyttelyissa menestyminen on siitä kiinni.

Henk.koht. en voisi ottaa mitään korisevaa ryttynaamaa tai muuten epämuodostunutta koiraa tai karvatonta eläintä. Mun mielestä sellaisten jalostaminen on sairasta, jotain inhimillisyyttähän siinä tavoitellaan: kuonoton naama muistuttaa vähän ihmiskasvoja ja karvaton iho tietenkin sitä ihmisen vastaavaa. Muistan että vielä 90-luvun alussa shar peit olivat sellaisia järkyttäviä nahkasäkkejä joille yritettiin jalostaa mahdollisimman paljon ryppyjä, mutta nykyään taitavat jopa näyttelyissä(!) pärjätä ne alkuperäisen tyyppiset, normaalinahkaiset yksilöt Rodun terveys nyt ei kai siltikään ole ihan ensiluokkaista, mutta mun mielestä on hienoa jos siitä mahdollisimman "erikoisesta" on alettu pyrkiä eroon.

Komppaan Paulchenia, mutta myönnän, että kyllä minuun vetoaa ruttuinen naama, ainakin joissain tapauksissa. Silloin ei kyllä ole järjellä asian kanssa mitään tekemistä, vaan ihan tunteen varassa mennään. Pikkasen samaa kategoriaa on noi taittuneet korvat, joilla tavoitellaan pentumaista ilmettä ja täydestä menee kuin väärä raha. Vauvat ja eläinten pennut saa ainakin meikäläisen ihan hoivaamisvaihteelle ja silloin on järjen perään turha huudella.

Kiitos onnitteluista! Sonik, mäkin ihan yllätyin siitä kuinka paljon siinä meidän luokassa oli koiria. Din, älä turhaan jännitä! Pidetään täällä peukkuja sulle pystyssä!

Kivaa, kun meidän takapihalla on vielä melko reilusti lunta, niin Nelli haluaa mennä pihalle vähän väliä nuuskuttelemaan. Täällä oli tosiaan noin 10 cm lunta lauantaina puolen päivän aikaan kun lähdettiin. Mä nyt en oikein tiedä, että liimaisinko heti nuo korvat vai en, sillä tällä hetkellä ne on mun mielestä ihan nätisti. Tosin luultavasti ne pongahtaa kohta ylös taas.

Tsempitykset Din, hyvin se menee.

Mä olin kyllä positiivisesti yllättynyt, kun saatiin noin hyvä palaute korvista. Onhan niiden kanssa askarreltukin.
Tuomarista tykkäilin, käsitteli kivasti koiria ja tutki huolella. Lisäksi oli varsin miellyttävän oloinen.

Tänään sitten oltiin ell tutkimuksissa: lonkat,kyynärät,polvet ja silmät tutkittiin. Päivä oli todella pitkä ja mun osalta päivä vielä jatkuu, koska lähden tästä hakemaan veljeä helsinki-vantaan lentokentältä.

Tarkastuksesta ja sen tuloksista voit lukea lisää Mannan blogista. :)

Vinkki kaikille tarkkeihin menijöille, Kannattaa ottaa hauvalle joku viltti minkä päälle sen voi laittaa siksi aikaa kunnes rauhoitus vaikuttaa. Ei tarvitse pitää rentoa lötkö koiraa sylissä. :)

Muoks. Sen verta näköjään päivän syömättömyys / rauhoitusaineen sivuoireita, että ensin illalla Mannalla tuli kakka sisälle. Pihalla käytin tämän jälkeen mutta ei siellä mitään sitten enää tullut. Vatsa kuitenkin tyhjä kun ei ole ruokaa saanut. Laitoin vielä yöksi vähän kuivanappuoloita, jos tulee nälkä ja aamulla viiden aikaan reppana taas ähisi ja pakista kakkista sisälle. Ihana herätys.

Kyllä tuo ihana "tuoksu" palautti hieman maanpinnalle mitä se olisi pennun kanssa, Manna kun tosiaan viimeksi pentuna on sisälle hätänsä tehnyt.

Hitsit en ole ehtinyt kirjoitella!

Nyt olen tulossa Lietoon kisaamaan (ATT-areena) lauantaina 6.11
Olisi kiva nähdä teitä turunsuunnan shelttiläisiä silloin vaikka kimppalenkkeilyn merkeissä?

Joko olen huono kouluttaja tai sitten Uskolla on alkamassa murrosikä. Tuntuu taas ettei mikään meinaa sujua, Usko tuntuu kamalan passiiviselta työskentelemään kanssani ja hommat pitää heittää pelleilyksi: Haukutaan, näykitään käsiä ja vaatteita, hypitään, sinkoillaan sinne tänne, vedetään keskittymistä vaativat kuten tasapainoilu takajaloilla yli-innokkaana hyppy-pomppu-kaatuiluna ja vauhtia vaativat liikkeet kuten hypyt ja kiertämiset laiskasti loikkien ja laahustaen >.<

Rally-Tokon leikkimieliset kisatkin menivät pyllylleen, tosin niissä vikaa oli kyllä pitkälti omassa jännittämisessäni ja ohjausvirheissäni, mutta Uskon piikkiin menee kyllä ainakin se 2x kertaa karkaaminen houkutukselle josta napsahti heti -20p. Hylsy siis saatiin ja pisteitä huimat 43/100 eli ei suju Rally-rintamallakaan.

En kestä! Ja lauantaina olisi koiratanssikisat. Olen jo valmiiksi hermona ja poden ramppikuumetta, saapa nähdä millainen sooloilu saadaan aikaan .__________.

Minä jo aamusella kävin Suzunan blogiakin vilkuilemassa, että lienetkö hävinnyt ulkomaille, kun ei näy eikä kuulu. Olis kyllä kiva treffata kaikkia, kun se shelttilenkkikin meni sivu suun. Tosin en kyllä tiedä yhtään mihin pitäis taas suunnistaa. Kaiken kukkuraks isäntä vääntää koko ajan ylitöitä, ettei sitä nää kun nukkumaan mennessä ja viikonloppuisin, ellei se ole lasten harrastuksissa.

Voi meidän pieni pyllerö pidätti pissaa 7-13:30
Mamma on NIIN ylpeä pienestä pojasta. <3

Nyt on blogikin pikapäivitetty! Videoita kaipaa vielä, en ole saanut siirrettyä.

Olisi Melli tosi kiva jos vain ehtisit tulla! Joku joka sitä Liedon seutua tuntee voisi katsoa sopivan paikan, mihin sitten lähteä lenkkeilemään? Peltoa/metsää missä voisi koirien antaa juosta vapaana, olisi ainakin kivoin

Ja jos jotakuta jostain kumman syystä kiinnostaa tulla meitä kisoihin katsomaan voin vinkata aikataulusta sitten kun se julkaistaan :) Kisataan siis ATT-areenalla kahden radan verran, oletettavasti siis vapaudun jossain puolenpäivän maissa/hieman jälkeen.. Ja on siellä ihan juttuseurakin tervetullutta, odotteluahan nuo kisapäivät suurimmaksi osaksi ovat.

Sonik, eikö olekin ihanaa kuinka pissa ja kakka-asiat voivat ilostuttaa

Joo, pienestä sitä on iloinen.

Tänään mennään sit jatkamaan sitä mihin pentukurssilla jäätiin, eli junnukurssille mennään.
Kamalaa, vasta tuo oli ihan pieni möllikkä ja nyt se jo on tuollanen turjake junnu.
Tammikuulle katsoin jo näyttelytkin..

Mannatukselle onnea hyvistä terveystuloksista :)! Sonik, oletteko menossa 16.1. Lahteen? Me ollaan luultavasti menossa sinne ja sitten katsotaan tilannetta kevään suhteen. Ja täytyy nyt muutenkin katsoa, että miten noi alaetuhampaat asettuu, että tarviiko niitä operoida vai ei. Tosin nyt ne näyttää jo huomattavasti paremmille kuin kuukausi sitten. Meillä oli eilen aika kaameat tokoharkat kun ei meinannut mikään onnistua..