Koirat.com

Korulla kyllä kokoajan sattuu ja tapahtuu... Toivottavasti nää elukka lääkäri käynnit ei ala olemaan kovin yleisiä. 2xvuoden sisään näitä isompia juttuja on jo turhan usein.
Koko ajan sydän syrjällään. Saa nähdä miten pitkään olen vainoharhainen metsälenkeillä. :)
Haava on hyvin siistin näköinen. Luulisi, että oisi jo tulehtunut jos aikoo niin tehdä. Ens viikolla käydään tikit poistamassa ja jälkitarkastuttamassa. Antibiootit ja kipulääkkeet ollut helppo antaa ruokalusikallisessa kissan ruokaa :D Korukin tykkää lääke hetkistä.

Yllättävän leppoisasti tuo on tötteröön suhtautunut. Ei törmäile jokapaikkaan ja nukkuukin se päässä. Ekallla kerralla meni hetken pukkilaukkaa, mutta kun ei lähtenyt niin tyytyi osaansa.

Meillä odotellaan jo talvea ja lunta <3 Joulukuussa olis pieniä pentusuunnitelmia Hallan seuraavista juoksuista. :) Saatiin kerättyä vuoden aikana näyttelyistä ERI tuloksia sen verran että ykkösruusuketta päästään anomaan. Jee Loppu vuosi pidettän paussia näyttelyiden suhteen ja ensi vuonna kuljetaan taas ahkerasti molempien kanssa.




Halla ja Tinka. Tinkastankin on kasvanut jo Hallan korkuinen. Ikää neitillä on 6kk. Korkeutta noin 35-36cm.

Vesisateella on ihana vaan köllötellä sohvalla.

Jalmari kiittää! Hää on kyllä aikamoinen pojankoltiainen :)

cayla kirjoitti:

Ompa täällä ihania kuvia! Minkälaisella kameralla CeNedra kuvaat?

Ihan tuolla antiikkisella 450D:llä näpsitään ja siinä kaverina on yleensä 70-200mm 4L IS.

Sonik kirjoitti:

Miten ihmeessä pääsee eroon ajatuksesta että siitä omasta mussukasta ei ehkä ole mitään iloa jalostukselle..

Täähän on aina aika haastava kysymys siitä minkälaisia odotuksia meillä on noille karvakavereille. Voipi olla, että minullekaan ei tule toista tilaisuutta saada tuon elämäni koiran kakaraa, mutta toista Javaa ei kuitenkaan tule koskaan minulle olemaan (vaikka puolet geeneistä olisikin samoja). Nyt sentään tiedän minkälaista luonnetta, rakennetta (ja linjoja) itse haluan, joten se avaa sitten eri ovia uuden koiran suhteen. Toivottavasti kuitenkin pieniä Jalmineja vielä tupsahtaisi ja muutaman vuoden kuluttua sitten saisi sellaisen täyttämään mahdollisesti aukeavaa koiran paikkaa :)

Eikö ole vähän riskialtista käyttää sellaista koiraa jalostukseen, jonka sisaruspuolella on ollut epilepsia?

cayla kirjoitti:

Eikö ole vähän riskialtista käyttää sellaista koiraa jalostukseen, jonka sisaruspuolella on ollut epilepsia?

Kenelle tämän tarkoitit? Tai siis kenen koiran sisarpuolella on epilepsia?

CeNedra kirjoitti:

Onneks meillä pentukuume on pysynyt kivasti poissa tuollaisella touhukkaalla kolmivuotiaalla. Ei millään ehtisi kahta koiraa treenata tarpeeksi, kun tuossakin on ihan yllinkyllin tekemistä näiden kahden lajin osalta. Tosin en sitten tiedä menisikö siinä sitten hallille/kentälle raahautuessa samalla vaivalla toinenkin

Kyyyllähän se toinen menee melkein samalla vaivalla Tosin aikamoinen jonglööri saa olla, kun pitää ahtaa kahden koiran kahden lajin ohjatut treenit (+ oma koulutusryhmä) samaan skeduleen... Mutta jos ei haittaa kääntää postia treenihallille, niin mikäs siinä sitten

Sonik kirjoitti:

Miten ihmeessä pääsee eroon ajatuksesta että siitä omasta mussukasta ei ehkä ole mitään iloa jalostukselle..

Kyllähän se välillä on aika persiöstä, kun itsellänikin on kaksi erinomaisella luonteella ja koulutettavuudella varustettua paimenta, joista kumpaakaan ei tulla varmuudella käyttämään jalostukseen. Ja samaan aikaan markkinoille syydetään molemmissa roduissa pentuja ties mistä sekundayhdistelmistä...

No eipä ihan mettään menneet mun arvailut Ompun käytöksen suhteen. Perjantaina alkoi tiputella. Ensin tosin en tiennyt varmaksi kenen tiputtelun jälkiä lattialla oli, kun paperiin ei keltään jäänyt mitään, mutta Omppu se oli :)

Cherier Olin eilen katsovinani KoiraNetistä että Hallan siskopuolen (sama isä, eri äiti) kuolinsyyksi oli merkattu epilepsia.

cayla kirjoitti:

Cherier Olin eilen katsovinani KoiraNetistä että Hallan siskopuolen (sama isä, eri äiti) kuolinsyyksi oli merkattu epilepsia.

Näin on. Olen asian tutkinut ja perinnöllisenä epilepsiaa ei esiinny. Koira on sukunsa ainoa epilepsia tapaus, ja sai ainoan kohtauksensa 6 vuotiaana johon myös menehtyi. Yleensä perinnölliset epilepsiat puhkeavat nuorena.

Cherier Ok. Mä en tiennytkään että epilepsiaa voi esiintyä myös ei-perinnöllisenä.

Heippa kaikille, pieni esittäytyminen uudelta kirjoittajalta. :) Kotona tällä hetkellä kaksi shelttiä, trikkityttö Tavu (6-vuotias) ja soopelipoika Loki (7kk). Tavu on kuvassa melko karvaton, kun on steriloitu 2 viikkoa sitten. :)



Harrastan Tavun kanssa agilityä ja lisäksi tokosta ollaan saatu TK1. Lokin kanssa on tarkoitus myös harrastaa agilityä, mikäli vaan luustokuvissa ei löydy mitään yllätyksiä.

Sonik kirjoitti:

Miten ihmeessä pääsee eroon ajatuksesta että siitä omasta mussukasta ei ehkä ole mitään iloa jalostukselle..

Minä pähkäilin pitkään, että tekisinkö Tavulla pennut vai en. Mielestäni sillä olisi ollut jotain annettavaakin rodulle ja itse oisin kovasti halunut siitä pennun. Kuitenkaan nartun pennutus on niin iso juttu, kasvattaminen ei minua kiinnosta ja liisauskaan ei tuntunut kivalta ajatukselta. Pennut sitten jäi lopulta tekemättä ja Tavu steriloitiin pari viikkoa sitten. Kyllähän näitä shelttejä riittää, vaikkei kaikilla pentuja tehtäisikään... :)

Lokia etsiessäni ainoa tavoite olisi löytää omiin käsiin sopiva sheltti, ei todellakaan jalostuskoiraa. Oli jopa riskinä, ettei tulisi palleja (tulivat kuitenkin) ja bonuksena CRD. Mutta se luonne oli jo silloin 8 viikkoisena lupaava ja tykkäsin sen emästä niin paljon, että tuollaiset pikkuviat eivät hidastaneet. Siis ei haittaa ollenkaan, vaikkei tulisi jalostuskoiraa.

Loki moikkaa kaimalle!

Kai minäkin voin tänne kirjoittaa vaikkei itsellä sheltti asukaan :). Siskolle haettiin pari viikkoa sitten Varkaudesta pikkuinen Tessi.





Kovin on sulostuttava ja reipas tapaus. Blogista löytyy Tessukan elämästä jatkossa vähän juttua sivuroolissa.

Koikkereissa ainakin tiedän tapauksen, missä epilepsia ilmeni vasta vanhempana, olisiko ollut joskus 7-vuotiaana ja pian tuon jälkeen koiran poika jotain 3-5v sai myös ensimmäisen kohtauksensa. Yllä puhutussa shelttitapauksessa jos suvussa ei kerran oikeasti löydy muita epilepsia tapauksia tulee mieleen onko kyseessä alunperinkään ollut epilepsia, vai onko kohtauksen syy ollut joku muu. Toki tulee myös mieleen onko niitä muita epileptikkoja, mutta ei vain ole informoitu rotuyhdistystä. Vaikeita juttuja.

^Ihana pikku-Tessi! Arvasin heti, miltä kasvattajalta se on, kun kerroit, että se on Varkaudesta, ja kävin tarkistamassa nettisivuilta. Alissan isä on saman kennelin kasvatteja. Mä jo ajattelin, et säkin oot sheltin hommanu lauman jatkoks, ku näin ketä on viimisen viestin kirjottanu. Pääseekö Tessikin vallottamaan agiratoja?

Sonik, minkälainen pentunen sun äidille on tulossa?

Sonik kirjoitti:

Java on kyllä niin sievä. Vieläki hiukan harmittelee ettei mies sille Elmolle lämmennyt..

muoks. Miten ihmeessä pääsee eroon ajatuksesta että siitä omasta mussukasta ei ehkä ole mitään iloa jalostukselle.. Jo Savun ollessa pieni ajattelin, et siitä tulee mun tähti ja että jonain päivänä voisin saada tuosta mahtavasta luonteesta jälkeläisen itselleni. Ja vaikka miten yritän itelleni tolkuttaa, ettei sitä kukaan huoli nartulleen ja että se ei lopulta paperilla oo yhtään muita parempi, päinvastoin ehkä, niin silti vaan harmittaa niin vietävästi.

Kenelle Elmolle? Ja miksei Savusta oo jalostukseen? Kun eikös se ole terve ja se on luonnetestattukin?

pinacoladan kuvat on tosi hienoja! Ja Wilson ihana hurmuri sinisilmineen. Ja nätti kuva Lillistäkin. Ja noita Cherierin kuvia jäin ihan tuijottamaan, ihan älyttömän nättejä molemmat tytöt. Tinkan toinen etujalka on hauskan värinen, ku siinä on tollanen ruskea raita.

Onnittelut kauniille Kiralle vähän myöhässä!

vastakohta, ihanaa, että Myrnin sivuääni on hävinnyt. Onnea terveestä pennusta! Korulle paranemisia!

Eluk, tervetuloa palstalle!

Meille ei kuulu mitään erikoista. Hyvin alkanut tokokurssi jäi tauolle, kun Alissa sairastu kennelyskään. Onneks se oli lievä ja yskiminen loppu parissa päivässä, mut karanteenissa joutuu olemaan kaksi viikkoa yskimisen loputtuakin. Lenkkejäkin oon lyhentäny varatoimenpiteenä, kun jälkitaudit on kennelyskässä tosi yleisiä. Tosi kiva juttu tollasen herkän lihoajan kanssa, oon sit joutunu pienentämään jo ennestään pieniä ruoka-annoksia.

Alissalla on ollu myös lieviä valeraskausoireita, yhtenä päivänä se puklas kaikki ruokansa ulos heti syömisen jälkeen. Luulin ensin, että se on kipee, mut se oli muuten ihan pirtee, ni katoin netistä, että myös oksentelu on valeraskauden oire. Alissan pennuthan ois nyt just sen ikäsiä, et ne alkais maistelemaan muutakin ku maitoa. Olin pikkasen ihmeissäni, kun annoin neidille iltaruokaa ja se ei koskenukkaa siihen, ja lopulta maisteli vaa hiukan ja oksensi senkin vähän ulos. Sama juttu Kongin kanssa, Alissa vaan käveli se suussa ja vinku ja kun se lopulta söi sen, niin varttia myöhemmin oli puklut matolla. Ilmeisesti se siis säästeli ruokaansa pennuille. Toi homma loppu, ku se jäi kerran ilman iltaruokaa ensin närpittyään sitä, aamulla pysy sit taas muonat mahassa.

Nyt sen uskaltaa tännekin sanoa. Kävin viikonloppuna kasvattajan peruskurssin, tentti meni läpi loistavin pistein (38/40) ja nyt vain mietin kennelnimiä. Pari vahvaa vaihtoehtoa keksin tänään, mutta mikään ei vielä tunnu ihan omalta. Tahtoisin nimittäin jotenkin Rommin mukaan nimeen. Rommi on elämäni koira ja luonteeltaan sellainen minun ihanneshelttini. Koska Rommista en ikinä tule pentua saamaan, tahdon, että poitsu "elää" kennelnimessä.

^Onnea! Ja mikset voi saada Rommin pentua? Eikös se oo tarjolla jalostukseen, ainakin joskus oli?

Tutuli kirjoitti:

^Ihana pikku-Tessi! Arvasin heti, miltä kasvattajalta se on, kun kerroit, että se on Varkaudesta, ja kävin tarkistamassa nettisivuilta. Alissan isä on saman kennelin kasvatteja. Mä jo ajattelin, et säkin oot sheltin hommanu lauman jatkoks, ku näin ketä on viimisen viestin kirjottanu. Pääseekö Tessikin vallottamaan agiratoja?

Nonni sukulaisia! Tessin tulevaisuuden suurin tavoite on tulla hyvin käyttäytyväksi ensimmäiseksi lemmikkikoiraksi omistajalleen, mutta toki mulla on haaveena viedä se mukaan agitreeneihin ja innostuttaa sisko lajin pariin. Olen myös lupautunut Tessin esittäjäksi tulevissa näyttelyissä mihin on ainakin pariin menossa ja muutenkin tulen paljon touhuamaan pennun kanssa varmastikin. Taas yksi minkä kanssa voi tehdä kaiken "paljon paremmin kuin edellisen"

Rommitus, mulla on ollut mietintämyssy päässä kennelnimestä puolisen vuotta, eikä vieläkään ole oikein varmuutta.. Yhdestä tykkäsin paljon, mutta vähän samankaltainen kasvattaja oli juurikin shelteissä ja vaikka tuskin koskaan shelttejä kasvattaisinkaan niin olisi kiva olla uniikimpi. Tahdoin että olisi jotenkin Fionan nimeen tai viralliseen liittynyt, tai edes Lokiin mutta eipä tullut kivoja ehdotuksia joten viimeisin ei liity oikein mihinkään. Se on vellonut mielessä nyt vähän pitempään ja varmaan odottelee lähinnä rahaa että pistäsin paperit menemään. Se tuntuu jotenkin niin lopulliselta sitten kun sen saa että liekö sitä koskaan olen tarpeeksi varma lähettääkseni oikeasti papereita.

Tutuli kirjoitti:

Sonik, minkälainen pentunen sun äidille on tulossa?

Kenelle Elmolle? Ja miksei Savusta oo jalostukseen? Kun eikös se ole terve ja se on luonnetestattukin?

Äippälle tulee ehkä maailman riiviöin merlepoitsu. On pentueensa pahnanpohjimmainen, joten Sumu täytynee pitää turvallisen etäisyyden päässä pienokaisesta vielä hetken, kun on niin pikkunen vielä kotiutuessaankin.

Ja tuo CeNedran Java oli isänä pentueessa, josta vielä luovutusikäisenä oli tyrkyllä ihana bimerle Elmo ja mä sitä vähän sillä silmällä katselinkin.

Ja onhan tuo Savu terve ja kaikin puolin muuten passeli, mutta tollasta keskivertoa shelttiä taitaa olla liialti tarjolla ja sit niitä joilla titteliriviä on nimen edessä vaikka muille jakaa.
Eihän tälläistä näyttelyissä menestymätöntä minnekkään näkyviin saa, eikä sit tietenkään löydy niitä meriittejä joita sit niin kovasti näiltä sulhoilta halutaan..

Vaikka samaan aikaan yhdistyksen pentuvälityksessä onkin C lonkkia ja silmäsairauksissakin löytyy. Olkoonkin että muutokset on varmaan sitten lieviä, mutta jos tittelirivinä koristaa CEA CH/CRD distichiasis, niin mitä annettavaa sellaisella koiralla on jalostuksellisesti..

Lillin siskolla todettiin virallisessa kuvauksessa 2/1 -kyynärät. Ei siis tulekkaan Lillille pieniä siskontyttöjä ja -poikia. Meidän oli kesällä tarkoitus käydä kuvissa, mutta siihen varatut rahat menikin sitten siihen akillesjänteen leikkaukseen. Nyt entistä enemmän jännittää meidän tulokset, kunhan vielä joskus sinne päästäisiin.
Lillin äidin ensimmäisestä pentueesta on kuvattu vain yksi pentu, joka onneksi sai priimatulokset. Nyt pieni epäilys herääkin, että tulisikohan ne huonot geenit sieltä isän puolelta sitten. No, turha vielä on huolestua, kun ei edes vielä harrasteta agilitya tai muuta kuormittavaa. Toivon vaan, ettei meidän kohdalle osuis mitään, mikä haittaa normaalia elämää ja kivoja harrastuksia.
Lilli koiranetissä

^Voi miten kurjaa. :( Oliko sille siis jo pennut suunnitteilla? Alissan kyynärät sai aikanaan ihan saman tuomion kuin Lillin sisko ja eipä ne ole ainakaan vielä normaalia elämää haitannu, harrastuksia kyllä. Vois kyllä laittaa kyynärätkin Pevisaan, pelottavan paljon nyt törmäilly noihin kyynärävikoihin...

Ai niin, jos haluat päästä noissa virallisissa lonkka- ja kyynäräkuvissa vähän halvemmalla, niin kannattaa mennä tänne. Tietty sit pitää mennä erikseen tarkistuttamaan polvet ja silmät, mut niiden tarkastaminen ei oo niin kallista lystiä.

Kivoja kuvia kaikilla! :)

Mulla alkaa kyllä kiehumaan kun kattoo noita pentuvälityksessä olevia pentueita. Ettäs kehtaavat pennuttaa huonolonkkaisia ja silmäsairaita koiria. Tuon meelan tapauksen jälkeen musta on tullut entistä kriittisempi tuollaisia asioita kohtaan. Ois enemmän kun hyvä jos nuo akillesjänteen luksaatiotkin laitettaisiin koiranettiin.