Koirat.com

Ehkä mekin voidaan vähän päivitellä kuulumisia tänne! Nika sai viikonloppuna ekan VOIHYV-tuloksensa (90/100) rally-tokosta, eiköhän tässä kevään mittaan kalastella koularia. Oma sen sijaan nappasi jo kolmannen hyväksytyn tuloksensa rallyn voittajaluokasta ja sai uuden tittelin nimensä eteen! Alkaa olla jo ihan kunnioitettava määrä lyhenteitä, se kun on TK1 RTK1 RTK2 RTK3 BH Käpäläkoplan O'My ja tämän kun piti olla vain kotikoira...

Lisäksi Oma oli Etelä-Suomen Shelttien vuoden 2015 tokokoira!

Tänne kuuluu myös hyvää. Agilityn treenaamista ollaan jatkettu, rally ja toko ovat olleet vähän sivussa. Edistyttiin hurjan nopeasti mutta sitten tuli piiitkä tauko kun ensin itse sairastin influenssan moninaisine jälkitauteineen ja sitten koirat olivat saikulla. Niillä oli 2-3pv epämääräistä köhimistä, sellaista kuin kennelyskässä, mutta tosiaan tauti kesti vain nuo pari hassua päivää. Pidin niitä levossa kuitenkin 2vko sillä täällä lähistöllä yksi koira oli ikävästi jopa menehtynyt kennelyskän jälkitauteihin. Nyt odottelemme Kassun kanssa että valmennusryhmästä vapautuisi paikka ja odotellessa treenitään itsekseen. Perjantaina Kassu näytti jo oikein mallikasta osaamista puomilla kun ensimmäisiä kertoja mentiin se kokonaan ja kovaa niin että nuorukainen pysähtyi itse ilman erillistä käskyä kuin tatti puomin päähän odottamaan vapautusta mikä meillä onkin tavoitteena. :)

Me käytiin viikonloppuna hakemassa kaksi hyväksyttyä tulosta rallytokon avoimesta luokasta. :) Nyt taidetaan keskittyä taas hetki tokoon ja kisataan rallyssa seuraavan kerran huhtikuussa, tokon osalta suunnitelmat siirtyi vähän eteenpäin kun huhtikuun koe peruttiin.

Gisli pieni monsterilapsi kasvaa hurjaa vauhtia ja on valitettavasti löytänyt hampaansa, joita se käyttää surutta ihan kaikkeen. :D

Heippa shelttiläiset! Onkohan kenellekkään käynyt vastaavaa? Mulla on 6kk ikänen uros, joka mursi vasemman etujalan värttinäluun 21.2.16 Murtuma on siisti ja lastotettu vielä tällä hetkellä. Rtg-kontrolli oli 26.2.16 ja vielä odotellaan ortopedien päätöstä, et leikataanko vai jatketaanko lastahoidolla. Kovin huonosti löytyy mistään tietoa, eikä varsinkaan vastaavia... :/

Tutuli kirjoitti:

chelle, harmi, että jouduit luopumaan Nuutista. :( Mut hienoa, et se voi elää nyt stressitöntä elämää. Minkä rotusta pentua oot aatellu? Toista aussieta?

Nuutista olisi pitänyt tajuta luopua jo kauan sitten. Sitä vaan itse on niin jääräpää, että kaikkensa tekisi että homma saadaan pelaamaan. Nuutista luopumista mietin jo ainakin vuoden, mutta syksyllä tosiaan meinasin saada sen kanssa sen luokan burn outin, etten sitä enää voinut pitää. Nuutille olisi ollut huomattavasti parempi lähteä täältä jo aiemmin. Eikä Nuuttia onneksi vieraaseen paikkaan tarvinnut antaa, se lähti mun vanhemmille asumaan. Vaikken ole sitä tälle vuodelle ehtinyt kertaakaan nähdä, niin puhelimessa kuulee kuitenkin raporttia että miten siellä menee.
Aussie se uusi pentu luultavasti tulee olemaan, vaikka harkintalistalla on jokunen muukin pk-rotuinen (belgi, bc, kultsu ja labbis, kaikista haetaan seka- tai käyttölinjasta). Kertun kanssa on kuitenkin harrastusrintamalla niin paljon tekemistä, ettei uutta pentua voi vielä ottaa. Harmi, koska tässä keväällä ja kesällä on pari mielenkiintoista aussie-yhdistelmää tulossa, mutta en mitenkään ehdi tehdä pennulle kunnon pohjia jos sen tänä vuonna ottaisin.

Saarameow, Kertullahan on kanssa tuota ongelmaa jumiutumisen kanssa, vaikka onkin selältään puhtaaksi kuvattu. Mua neuvottiin että kannattaisi kuvata 4-5-vuotiaana uudelleen, koska voi olla että lihasten jatkuva jumiutuminen johtuu alkavasta selkäongelmasta. Kepe on myös vähän takakorkea, niin en sitten tiedä että vaikuttaako se.

^Onpa hyvä tietää! Ei oo koskaan kukaan sanonu mitään vastaavaa, mutta onhan toi ihan loogista. Täytyy pitää mielessä parin vuoden päästä josko tota kuvauttais vähä uudestaan!

Mulle on tulossa shetlanninlammaskoira toukokuussa ja en malta odottaa. Mulle tulee joko soopeli tai tricolour. En osaa päättää kumman haluun. Ja luultavasti poika tulee. Haluuks joku tulla juttelee munkaa yksityisviesteissä shelteistä. Olis kiva kuulla niistä kaikkee.

^Onnea tulevasta pupsista!

Hei mahtavaa, että shelttijengi on heränny taas talviunilta!!

Mitäs meille kuuluis... Vähän tylsästi meillä on eletty harrastuksetonta elämää, ilman sen kummempia syitä. Ajanpuutteen ja pienen motivaatiopulan vuoksi ollaan siis keskitytty pääosin metsäretkeilyyn ja lenkkeilyyn, mutta jospa se motivaatiokin taas kevään tullen kaivautuisi kolostaan esiin!

Kävin täällä joskus miettimässä, kasvaako meidän pennusta liian iso, kun oli jo tosi pienenä niin iso, mutta onneksi lopetti kasvun 38cm:n kohdalla nii päästään näyttelyihinkin pyörimään (joo itsekästä). Laitanpa kuvaa äidistä ja tyttärestä, tummempi äitee :)

En sit saanukkaan siltä kasvattajalta miltä piti. Enkä toiseltakaan. Kyllä nyt vähän harmittaa. Koko päivän oon tässä selannu kasvattajien sivuja ja ettiny tulevia pentueita. Parille oon taas laittanu sähköpostia, mutta katotaan onnistaako vieläkään. Onko teillä ollut helppoa kun ootte ettiny teijän shelttejä? Etittekö kauan vai löydittekö heti?

pois

Helluuu kirjoitti:

Parille oon taas laittanu sähköpostia, mutta katotaan onnistaako vieläkään. Onko teillä ollut helppoa kun ootte ettiny teijän shelttejä? Etittekö kauan vai löydittekö heti?

Työn ja tuskan takana on ollut kyllä, ainakin mun kohdalla. Pari kuukautta meni etsimiseen ja kun vihdoin löysin omasta mielestäni hyvän ja hän peruikin suunnitelmat. Noh, taas etsimään ja viestejä laittelemaan. Shelteistä on paljon kysyntää ja lähes kaikki jolta kysyin sanoivat että kyselyitä on tullut paljon! Se tuntui välillä aika lohduttomalta, kun on noin 30 muutakin jotka todellakin haluaisivat sen oman pennun. Kaikki suunnitelmat ei kuitenkaan toteudu, ja tyhjäksi jääminenkin on aina mahdollista.

Laittelin viestejä noin kymmenelle kasvattajalle, kuulostelin vähän suunnitelmistani ja kerroin itsestäni. Lopulta natsasi yhden tosi mukavalta vaikuttavan kasvattajan kanssa, jolla oli silloin narttu astutettu. Viestiteltiin , käytiin katsomassa pentuja kun olivat syntyneet ja nyt odotellaan pennun kotiutumista

Ei kannata Helluuu luovuttaa, ahkerasti vaan viestiä ja kyselyjä :) Kyllä se sitkeys palkitaan!

Minä odottelin tätä nykyistä pentua reilun vuoden verran, mulla oli siis tietty kasvattaja ja tietty yhdistelmä, josta pennun halusin. Loppujen lopuksi pentu tulikin sitten toiselta tutulta kasvattajalta, jonka yhdistelmä oli melkeinpä vielä houkuttelevampi kuin toi eka. Eikä kaduta yhtään, sain ihan huikean pennun. <3 Shelttiä etsiessä saa kyllä varautua odottelemaan pitkäänkin, varsinkin jos ei ole valmis ottamaan ihan mitä tahansa pentua kuten minä. Suomen puolella ei oo kovin montaa kasvattajaa, jolta pennun voisin ottaa, mikä vaikeuttaa asiaa aika lailla. Siinä yksi syy miksi loikkasin naapurimaan puolelle etsimään. :D

Myrnin kohdalla aktiivinen pennun etsintä alkoi myös about vuosi ennen kuin pentu lopulta kotiutui. Yhteen pentueeseen ei syntynyt tarpeeksi narttuja, yhtä ei astutettu epämääräisten juoksujen takia ja yksi jäi tyhjäksi. Myrninkin tulo oli epävarmaa siihen saakka, kunnes pennut olivat suunnilleen kuusiviikkoisia. :D

Tuulitukkainen pentukoira täytti viime tiistaina jo 16 viikkoa! Aika menee hurjan nopeasti kyllä, kohtahan se on jo puolivuotias.

Nyt vihdoin sain varattua pennun. 3 viikon päästä kattomaan ja kesäkuussa luovutus. En malta oottaa. Alunperin ajattelin, että haluan blue merlen tai tricolourin ja pojan, mutta nyt mulle on tulossa soopeli tyttö. Nyt vaan nimivaihtoehtoja kattomaan.

Tuota...

*herää kuolleista*

Moi vaan kaikille!

En ole kirjoitellut tänne vuosiin (eikä ole enää mitään havaintoa, että mihinkä olen noin tolkuttoman viestimäärän saanut jaariteltua ), mutta mukava nähdä, että täällä kuitenkin liikkuu vielä tuttuja nickejä!

Joskus silloin sata vuotta sitten taisin vähän shelttiä pohdiskella, parin muun rodun ohella. Ei voi ainakaan harkinnan puutteesta syyttää, koska vasta nyt alkaa näyttää siltä, että pikkukaveri olisi ihan oikeasti kotiutumassa lauman vahvistukseksi. Toivottavasti pääsen ihkuttamaan tästä lähiviikkoina lisää!

Moi sliippi! Mää jo aikuisten palstalta huomasin, et oot tullu takasi. Kiva "nähä" vanhoja tuttuja, mehän taidettiin olla aikoinaan pentupalstalla samaan aikaan, niin ne vuodet vierii. Oo, nytkö tää shelttisuunnitelma vihdoin ois toteutumassa! Saako olla utelias, ja kysyä, et mistä sulle on pentu tulossa? Minkä värinen?

Vää, oon niin kateellinen teille kaikille pennunodottajille. Mistä teille Cody ja Helluuu on tulossa pennut? Ja peukut soopelitytölle.

En kestä tota Gisliä. En varmaan voi käydä täällä vähään aikaan, jos täällä rupee enemmänkin pentuja pyörimään... :D

Pentu-Alissa seitsemän () vuoden takaa lähettää terkkuja kaikille pentukuumeisille. ;-)

^Moi Tutuli, pitkästä aikaa!

Kyllä se uhkaavasti näyttää siltä. Salaperäisesti yksäröin sulle.

Joo, tosiaan, jännä miten aika on mennyt. Mun "vauva" kasvattaa kovaa vauhtia harmaita karvoja naamaan ja pari valkoista karvaa on ilmestynyt selkäänkin. Tosin muita iän merkkejä ei kylläkään näy, vaan menee säännöllisesti edelleenkin pennusta ja teinimutanttininjakoirasta. Sanon sitä nykyään seitsemänvuotiaaksi pennuksi ja odotan innolla aikuistumisen merkkejä, toisilla vähän kestää toi kypsyminen.

Seitsemänvuotias Alissa taasen ei kyllä näytä vanhemmalta! Eikä pentu-Alissan kuvat nyt lainkaan helpota tätä odottamisen tuskaa, kiitos tästä.

^Vastattu!

Haha, mahtaa Väinö olla sit innoissaan, kun saa leikkikaverin, jonka kanssa purkaa pentuhepuleita.

Alissasta tosiaan ei iän karttumista niin hyvin nää, mut on sillekki tulle vähän harmaata kuonoon viiksien alle. Harmaat karvat tosin naamioituu hyvin, kun sillä on kuonossa piirto. Edelleen sekin on leikkisä ja aktiivinen neito, mut ei kai sitä nyt seittemänvuotiaana pitäs mikään mummo vie ollakaan. Välillä vaan harmittaa, ku Alissa rakastais pallon ja frisbeen heittelyä, mut sitä ei viitti hirveesti noitten sen jalkojen takia tehä. Nyt vaan toivotaan, et nivelet pysyis kuosissaan mahollisimman pitkään.

Tutuli kirjoitti:



Haha, mahtaa Väinö olla sit innoissaan, kun saa leikkikaverin, jonka kanssa purkaa pentuhepuleita.

Joo, tässä on ihan konkreettinen mahdollisuus siihen, että pentu olis tuota "aikuista" rauhallisempi. On tietysti hyvä, että aikuinen ainakin jaksaa vielä peuhata pennun kanssa - Väinön kohdalla voidaan jopa ehkä puhua samasta henkisestä iästä. Toi kääkkäpoika tuskin ottaa mitään paineita, kun karvaisempi "pikkuveli" jossain vaiheessa saapuu - on onneksi sen verran solidaarinen äijä perusluonteeltaan, että tähän asti on vaan innostunut hoitokoirista ja muista karvaisista kyläilijöistä.

Meille on siis tulossa Tähtihovin kennelistä pentu. Ja me mennään nyt lauantaina kattoo niitä pentuja.