Koirat.com

Piude, no justiinsa...
Tällä on nyt kemiallinen kastraatio päällä, seurailen puoli vuotta et alkaako paheneen käytös tai tuleeko mitään muutosta. Jos pysyy normina niin pallit lähtee. Ihan kiva rakenne tällä on omaan silmään ja pieni uros (n. 62 cm ja 33,5 kg) että olisi ehkä annettavaa siinä mielessä rodulleen, moni uros tuntuu olevan ylikorkea ja osa valkkareista tosi massavia (tulee kultsut ja labukat pystykorvilla mieleen, mitä h*lvettiä?) mihin törmännyt. Mutta vikaa löytyy niin päästä kuin muualtakin niin eipä toi kalleuksillansa mitään tee. Onpa helpompi narttujakin sitten pitää.

Jos jotain hyviä puolia lisää niin kauheen rauhallinen tää on sisällä, äidillä australianpaimenkoira-narttu niin se oli aivan kauhee hössötössö vielä tässä iässä. Velmu rauhoittui siinä 10 kk kiepeillä. Lähinnä makoilee tai itsekseen puuhailee jos antaa luun tai Kongin eipä hyppinyt seinille vaikka olin 2 vk kovassa kuumeessa ja lenkitykset oli ulkona lähitiellä kääntymistä. On heti innokkaana tekemässä kyllä sitten kun jotain aletaan tekemään ja uteliaana aina seurailee kotiaskareita. Äitini on aivan ihastunut Velmuun kun se on sisällä niin vaivaton ja tottelee hyvin, ei tuu nähtyä niitä varjopuolia käytöksestä kun kotikotona ei käy vieraita ja lenkille en huoli seuraa matkaan.

Mutta valkkaria ei mulle enää tule eikä sakemanniakaan sen puoleen (edellinen sakemannimix oli kans yks terveysongelma-kimppu), siirtynen terveempien paimenten pariin ja sitä sakemannia harkitten sitten 5-10 v. päästä korkeintaan jos jalostussuuntaus vaikka kääntyisi valoisampaan päin. Sakemannilla iskis koirista jotka sopis tähän elämäntilanteeseen ulkonäkö + luonne eniten mutta se lantionmalli mitä oli tarjolla sai mut kääntyyn valkkareihin mut onpa näilläkin omat ongelmansa

Mulla on ollut valkkari mut se jouduttiin lopettaa ku se on ontu joka kuukausi oikeaa etu tassua! :( Eikä se ollut kun 1,3vuotta.

Saatiinko koskaan tietää minkä takia se ontu sitä etutassua?

Oltiin muuten eilen Jokelassa koiratreeneissä Siis treenattiin nakkiseuraamista ja sitten lopux leikittiin patukalla, ja Wanttu tuo jo toooosi hyvin sen patukan
Nakkiseraaminenki onnistuu hyvin.

Seuraavana keskiviikkona onki ensimmäinen kerta agilityn pentukurssia
Pikkasen jänskättää

Agilityssä meni hyvin ja siellä käytiin sitte läpi: putki,pöytä,kepit ja hyppyeste.Kivaa oli.
Huomenna on Jokelassa treenit
En edes tajuu kuinka iso meidän Wantusta on kasvanutkaan, säkä on nyt: 60 cm Toivottavasti ei enää kasva, että ei tulis yli isox

Mieheni äiti on kasvattanut valkkareita, joten olen päässyt sitä kautta rotuun sisälle.
Oikein hyvä harrastuskoira, koska ainakin hänen omistama narttu tekisi mitä tahansa omistajansa eteen.
Kärsii vahvasta eroahdistuksesta , raapii ovea rikki, hyppii ikkunoita vastaan, käy paskomassa sänkyyn ja on todella levoton.
Hiihtää omistajansa perässä ja on kuin varjo, eikä huonetta pysty anoppi vaihtamaan ellei koira seuraa perässä. Pelkää meidän molempia koiria ja varsinkin pennusta meinasi saada sydänhalvauksen kun ekaa kertaa tapasivat....
Luulin tähän saakka että kyse on vain yksilön ominaisuudesta,mutta kun lueskelin näitä, näyttää sen olevan enemmänkin sääntö kuin poikkeus.
Haastava rotu!

Joo, ei toi valkkari mikään maailman helpoin rotu oo.
Treenit meni Jokelassa hyvin Nakkiseuraamisessa on nyt pikkuhiljaa sitte alettu "vieroittamaan" Wanttua siitä nakista
Ja Wanttu näki sitte tänään sen äipän, siskoin ja veljen Tuusulassa

No huh, ompa tänne eksynyt kovin huonojakin kokemuksia. Toivottavasti omalla otuksella pysyy järki päässä ja terveys kunnossa. Kun noita ikävämpiä tarinoita lukee, tulee väkisin mieleen että koskahan tuo pimahtaa ja saadaan ostaa eläinlääkäriin ja ongelmakoirakouluttajalle kausikortit.... No, eipä silti, on niitä sairaita ja epätasapainoisia yksilöitä aina rodussa kuin rodussa, eikä meistä ihmisistäkään jokainen ihan terveen papereita saisi, jos nyt näin miettii.

Lunakin kyllä on tuhoa saanut aikaan yksinollessaan pienempänä, mutta haukkumista, vinkumista, levottomana ympäriinsä ramppaamista läähättäen tai vastaavaa ei ole ollut. Ja viime aikoina se on enimmäkseen nukkunut yksinoloaikansa, kun kongit on tyhjennetty. Välillä on kyllä ehtinyt miettiä, miksei se voinut järsiä pureskeluvimmassaan vaikka kynnysmattoa tai kenkää (no, kengät tietysti oli piilossa), miksi oli pakko repiä lasikuitutapetit irti, syödä seinää, ovenpieltä, lattialistaa ja kynnystä. Kynnysmatto olis helpompi uusia... Mutta järsitty mikä järsitty. Nyt remontoidaan eteinen. Tämäkin riski otettiin, kun päätettiin koira hankkia.

Välillä olen kyllä miettinyt, liittyykö eroahdistus ja tuommoinen sisällä perskärpäsenä roikkuminen toisiinsa. Luna on lähes aina samassa huoneessa mun kanssa, ja pyrkii lähelle, mutta jos lähden vaikka roskikselle tai pidemmäksikin aikaa pois, se odottaa hiljaa oven takana hetken, ja jos huomaa mun lähteneen pidemmälle reissulle, siirtyy pedilleen huilailemaan tai miehen luo. Yöt nukutaan niin, että makkarin ovella on portti, ja Luna koisii eteisessä. Ja ei tuo perskärpäily nyt niin pahaa ole mitä olen joillain kuullut olevan. Voin esim alakerrassa touhuta, laittaa pyykkiä, käydä vessassa jne, ilman että tuo joka askeleella hiihtää perässä. Ja käy kyllä itekseenkin esim yläkerrassa, jos kuulee että mies siellä jotain herkkuja rapistelee... Ja toisaalta kun sitä eroahdistustakaan ei tunnu sanan varsinaisessa merkityksessä olevan, mitäpä tuota murehtimaan. Ei minua oman koiran seura häiritse.

Minkä kokosia teidän valkuaiset on? kuku jotain säkäkorkeutta olikin jo mittaillut. Minkä ikänen se teidän Wanttu taas olikaan? Ootko saanut punnittua? Luna on nyt viimeisimpien mittausten (3 vko sitten) mukaan 19,5kg ja säkäkorkeus siinä 56cm. Säkä saattoi olla vähän epätarkka, eihän tuo viiriäinen paikallaan pysynyt sen vertaa että olisin saanut sen edes seinän viereen seisomaan . Suunnilleen katoin että säkä ulottuu wc:n laatan reunaan, ja siitä mitta. Voishan sitä joku päivä ottaa uuden yrityksen. Painoa Luna saisi vähän ottaa, aika laiha plikka se on. Olen kyllä yrittänyt sitä ruokkia mahdollisimman runsasenergisesti, mutta kulutus taitaa olla aika kovaa pikku sporttitytöllä.

Eli siis Wantun säkä onkin 58 cm ei 60 cm :). Niin ja ei meilläkään se säkä korkeuden mittaus niin tarkkaa oo.
Paino on nyt aika hankala kattoo, koska kun otan Wantun syliin niin en nää vaakaa ;D
Niin siis laitan sen sitte, kun saan vähän avustusta joltain, mutta nyt kaikilla on muuta tekemistä :) Ja Wanttu on siis nyt 6 kk ja tän kuun vikana päivänä se sitte täyttää 7 kk :).

Nyt otin tarkemmat mitat, Luna siis 59cm ja 21,5 kiloa elämäniloa. Ja ikää se 8kk. Ei mikään jättiläinen.

Nyt ollaan Wantun kanssa kokeiltu tota canicrossia Ei viellä siis mitään pitkää lenkkiä, mutta vähäsen silti :). Agilityn pentukurssi on käyty läpi ( siis sitä oli vaan 3 kertaa) ja jatko kurssille varmaan mennään. Bussilla meno menee jo ku unelma Wanttu vaan makaa bussin lattialla
huomenna mennään Jokelaan treenaamaan :).

Meidän hoitokoiralla on minun kohdalla kanssa se, että seuraa joka paikkaan. Ainoastaan illalla, kun menen hampaita pesemään ym iltahommia tekemään, pysyy makuuhuoneessa nukkumassa. Mutta mitään suurempaa eroahdistusta ei ole. Yksin on osannut olla rikkomatta mitään eikä ole tehnyt tarpeitaan ikinä sisälle. Vähän vinkuu hiljaisesti, kun jää yksin, muttei ole koskaan haukkunut tai ulissut yksinään. Mutta toisaalta koira on myös alistettu ja tietää paikkansa laumassa, etten ota tuota seuraamista pahana asiana. :) Lenkillä myös seuraa nätisti vierellä, eikä saa vetää, silloin tällöin saa mennä edelle haistelemaan jos annan luvan. :D

Napket kirjoitti:

Mutta toisaalta koira on myös alistettu ja tietää paikkansa laumassa, etten ota tuota seuraamista pahana asiana.

Alistettu? Ja miten alistaminen liittyy kotona seurailuun...?

Mulla on täällä nyt 2-vuotias valkoinen paimenkoira narttu. Eikä tämän kanssa oo onneks ollut mitään ylitsepääsemättömiä ongelmia.

Pentuna ei tuhonnut juuri mitään, yhden lenkkarin tarran, kun unohdin kengät lattialle (en siis pitänyt koiran ollessa pentu kenkiä tms. koiran ulottuvilla). Muutenkaan ei oo eroahdistusta kauheasti esiintynyt. Ainoastaan, jos vieraaseen paikkaan meinaan jättää niin koiralle iskee paniikki, esim. viime kesänä oli viikonlopuksi vuokrattu mökki ja onkimaan oli tarkoitus mennä niin ajattelin, että parempi pistää toi "pallohullu" sisälle siks aikaa, kun muuten ui siellä ongen perässä. :D No siellähän se vinku ja haukku, kun joutu yksin jäämään vieraaseen paikkaan. Mut eipä oo kyllä toista kertaa tilannetta tullu et olis vieraaseen paikkaan täytynyt yksin jättää. Ja tätä eroahdistusta ei tosiaan esiinny missään tutuissa paikoissa, kuten kotona ta5 kavereiden/sukulaisten luona, joissa käydään usein.

Valkkareille ominaiseen tapaan tuo on varautunuti vieraita kohtaan... Kun vieras tulee ensin haukkuu, sitten menee varovasti haistelemaan ja sitten seurailee syrjästä jonkun aikaa ennen kuin on todennut, ettei vieraasta ole vaaraa ja menee hakemaan rapsutuksia ym. Juoksevia lapsia kyllä pelkää, ei siis lapsia, jotka on rauhallisia, mutta jos vaikka lenkillä juoksee lapsi kohti niin saattaa haukkua. Ei juoksevia aikuisia kuitenkaan pelkää.. Ei muutenkaan lenkillä välitä juurikaan muista ihmisistä, ainoastaan niistä kohti juoksevista lapsista.

Ja miellyttämisen halua löytyy kyllä. Seisoo vaikka päällään, kun käskee (melkeen ainakin). :D

^Kuvia?? Nimim valkkarikyylä...

Samaan hyömyyn ängettäköön pari tuoreempaa otosta Lunasta, ikää nyt hiukan päälle 10kk.







Viimeisessä kuvassa vähän valkkaripainia kaverin kanssa. Luna siis tuo oikeanpuoleinen.

Todella kaunis koiruus tuo Luna:)

Piude kirjoituksissasi kärjistät ja yleistät omia kokemuksia omista koiristasi.
Vertaat valkoistapaimenkoiraa saksanpaimenkoiraan jotka kuitenkin ovat eri rotua samasta kantakoirasta lähtöisin. Saksanpaimenkoiraa jalostettu viettejä ja koulutettavuus parempi mutta terve rakenne pilattu. Valkoisetsaksanpaimenkoirat `poistettiin´ rotumääritelmästä 1930:luvulla EI satojavuosia aikaisemmin.
Omat kokemukseni aikaisemmista koirista neljä Saksanpaimenkoiraa ja yksi Valkoinenpaimenkoira.
Valkoinenpaimenkoira EI ole keskinmäärin sairaampi kuin muutkaan rodut esim. Saksanpaimenkoira. Arkoja yksilöitä on kuten muissakin roduissa. Oma ensimmäinen spk narttu yritti paeta lähes paniikissa kohdatessaan vieraan koiran jos oli hihnaan kytkettynä.
Oma Valkoinenpaimenkoirani oli hyvin reipas, sosiaalinen tasapainoinen/itsevarma, terve leikkisä kaveri.

Katotaan onnistuuko tää mun kuvan lisäys. :D

kuva 1

kuva 2


// linkit muokkasi griffon

^ Koita linkittää esim photobucketista. Siellä vaan pitää olla asetus, että sun albumi on julkinen. (Photobucketissa ison kuvan vieressä klikkaat kerran laatikkoa IMG code. Tulee teksti Copied. Sitten tässä viestinkirjotustilassa klikkaat oikean puolen nappia ja painat liitä, tai ctrl+v.) Muistakin paikoista voi kai laittaa, facebookistakin ilmeisesti. Modet varmaan osais paremmin auttaa kuin tämmönen onneton tietokonetunari....

^^ Yritin noita kuvalinkkejä muokata kuviksi, vaan enpä onnistunut, joten korjasin ne niin että kuvat näkyy linkkiä klikkaamalla

TwoBeans kirjoitti:

^ Koita linkittää esim photobucketista. Siellä vaan pitää olla asetus, että sun albumi on julkinen. ...

Photobucketin albumi ei välttämättä tartte olla julkinen että voi laittaa kuvia esille Linkittää vain niitä yksittäisiä kuvia siitä alimmalta IMG-code riviltä.

No hyvä, että joku saanu noi kuvat toimimaan, ku mulla ei tota tietokoneälyä löydy niin et oisin osannu. :D