Koirat.com

Nyt ollaan siinä pisteessä, ettei tiedä mitä tehdä. Koiran protestointi jatkunut edelleen, tänään saatiin videolta todistaa ehkä pahinta haukuntaa mitä ikinä. :s Onko tää sitä kauan puhuttua takapakkia vai ollaankohan menossa jo pahasti metsässä? Vaimolla meinaa usko loppua.

Eikö se jotenki näin mennyt, että jos jääkausi ei onnistu niin tilanne on alkuperäistä huonompi? Kaikki ollaan annettu, eikä enää löydy sisukkuutta.

Mä ottaisin yhteyttä nyt heti ongelmakoirakouluttajaan. Asiantuntija osaa katsoa tilannetta eri tavalla ja kertoa missä mennään. Yksinolo-ongelmat on vaikeita ja pitkiä prosesseja. Vaatii aikaa, kärsivällisyyttä ja vielä lisää aikaa.
Jääkauttahan ei suositella ikinä itse aloittaa omatoimisesti, vaan kouluttajan pitäisi arvioida koira ja hän osaa kertoa onko jääkausi kyseiselle koiralle edes se oikea juttu. Kaikille koirille se ei todellakaan käy.

Kun olette videoineet koiran yksinoloa, niin onko se paniikissa vai vain haukkuu kiukkuisena?

Lähetin sulle Velu yksityisviestiä :)

Juu, elikkä tässä huushollissa nyt jääkauden purku aluillaan, koira pärjää yksin päivästä toiseen moitteettomasti. Eli kaikki hyvin täällä!

^ Mahtavaa. Mikä ratkaisi tilanteen?

Johanna81 kirjoitti:

^ Mahtavaa. Mikä ratkaisi tilanteen?

Tässä pari esimerkkiä: Jätämme radion päälle, rajasimme koiran pääsyn vain osaan talosta, liikunta, oviharjoittelu (eteiseen, takas.. ulos, takas) sekä jääkausi. Käytimme ennen koiraa lenkillä 1 päivässä, nyt meille on tullut rutiini 2-3 kertaa päivässä. Eli tarpeeksi liikuntaa, rutiineihin totutteleminen ja huomioimattomuus. Koiralle ei annettu vaihtoehtoa päästä autoon ja nyt näyttää että se ei koiraa haittaa enää. Normaaliin yksinolo ongelmaa verrattuna, meidän koiralle erityisen tärkeää on että sille ei jätetä mitään maitopurkkia/kongia, sillä se vain siirtää ajankohtaa millon se alkaa haukkumaan. Ongelmanahan ei ollut liiallisesta energiasta johtuva tylsistyminen vaan puhdas eroahdistus.

Koira protestoi tasan päivän, ja kokoajan jääkauden aikana ehkä 3 vähän heikompaa päivää. Videolta näkee että koira kiertää alkuun 10min sisällä kämppää ympäri rauhallisesti kävellen, kunnes pistää makuulle ja rauhoittuu..

Oisko täällä kenties ihmisiä joilla olisi kokemusta laumanvartijakoirista?

Tämähän ei periaatteessa ole kai ongelma koska haukkuminenhan kuuluu laumisten luonteeseen (vahtivat reviiriään..), mutta onko tää oikeesti ihan normaalia.. Jos siis tää koira vähänkään näkee ihmisen kävelevän jossain tai auto tulee naapuriin niin alkaa kauhee ulvominen, ravaaminen ees taas häntä ihan pystyssä, haukkuminen.. Puhun totaalisesta sekoamisesta koska toi on niin mielettömän näköstä toi reuhaaminen heti kun jotain näkee.. Vaikka kyse on laumanvartijarodusta, niin käyttäytyykö ne yleensä näinkin kärkkäästi? Joo, tiedän eroja on koirien välillä mutta mietin että onko sallittua esim alkaa käyttämään haukunestopantaa? Vai onko se tavallaan rääkkäystä koska silloin koitan estää koiran luontaisen käyttäytymisen? (eli vartioinnin).

Olisin kirjoittanut tämän laumanvartijakoirat osiolle mutta sinne on viimeksi kirjotettu aika kauan sitten, ajattelin ettei välttämättä sinne vastata joten kirjotin tänne. Toivottavasti tämä viesti sopii myös tännekin.

Niin ja siis toi haukkuminen tapahtuu ulkona (aidattu iso piha, siellä se haukkuu)

^Tottakai sopii tänne myös kun kerran koskaa haukkumista! Valitettavasti en osaa sanoa juuta enkä jaata itse ongelmaan kun en laumiksia tunne...

Hei kaikille!

Kaipaan nyt kipeästi teidän apuanne. Minulla on tuollainen valloittava ja energinen toyvillis, jolla on ikää kaksi vuotta. Hän on hyväkäytöksinen ja tulee toimeen kaikkien kanssa. Nyt olen kuitenkin viime aikoina törmännyt muutamiin ongelmiin hänen kanssaan, joita en osaa itse ratkaista.

Taustaksi haluan kertoa sen, että olemme vuosi sitten muuttaneen villikseni kanssa ulkomaille, mutta mielestäni hän on kotiutunut tänne pääpiirteittäin hyvin. Kuitenkin kuluneen vuoden aikana koirani kimppuun on käyty nelisen kertaa (kaikki vapaana olevia koiria, sillä täällä puistot ovat täynnä vapaana olevia koiria.). Viimeksi kimppuun käynt koira onnistui raapaisemaan tai puremaan koiraani korvasta, jonka jälkeen koirani oli kovin masentunut ja alla päin viikon verran. Eli ei kiinnostunut minusta tai poikaystävästäni. Halusi vain olla yksin, eikä ollut kiinnostunut ulkoilusta tai rapsutuksista. Nyt katson hänen olevan pirteämpi. Kävimme ottamassa rabieksen (täällä se tulee ottaa joka vuosi) ja eläinlääkäri totesi, että naarmu korvassa on ok.

Ongelma on siis siinä, että koirani on ruvennut haukkumaan huuuuuurjan paljon enemmän kuin aikaisemmin. Niin paljon, että se vaivaa jo minua (ja luultavasti naapureitakin). Naapurustossamme on paljon koiria, ja Villikseni on ruvennut haukkumaan ulkoa kantautuvaan haukkumista. Se istu myös ikkunassa katselemassa ohikulkevia ja alkaa sillöin tällöin silmittömän haukkumisen nähdessään koiria tai ihmisiä.
Olen yrittänyt jättää huomiotta, tai jos olen ollut itse vieressä olen pyytänt katsomaan minuun ja sanonut "ei". Hän on rauhoittunut ehkä hetkeksi. Villikseni haukkuu käsittääkseni vain meidän ollessa kotona.

Toiseksi Villikseni on alkanut haukkua ovikelloa ja ääniä rappukäytävässä. Tämäkin meidä ollessa kotona. Meidän saapuessa kotiin ei hauku. Välillä öisin herään siihen, että hän "haukkuu hiljaa" jotain ääntä, joka tulee naapurista. Haukkuminen ei ehkä ole kuvaava sana, ääni kuullostaa enemmänkin tältä "uh, uh".

Kolmanneksi koirani on alkanut haukkumaan ulkona sitä sun tätä. Pentuna kävin silittelemässä milloin rakennustyömään tolppia milloin vesisäiliöitä ja muovipusseja ulkona, kun hän haukkui pelätessään. Nyt hänen haukkuessa ulkona, en aina tiedä mistä haukkuminen johtuu. Voiko kaksi vuotiaalla olla "mörkökausi"? Lisäksi Villikseni on ruvennut haukkumaan takaisin "räksyttäville koirille", jota hän ei ole aikaisemmin tehnyt. Naapurustossamme on pari pikkukoiraa, jotka haukkuvat aina koiran nähdessään. Ja koirani ei kyllä provosoi muita koira hyökkäämään tai haukkumaan hänelle. Ja tästä on moni ystävä ja tuttavakin samaa mieltä. Matkassamme on vain ollut ilmeisesti huonoa onnea.

(Kirjoitan nyt vielä lyhyesti miten viimeksi koirani kimppuun käytiin, jotta vastaajat ymmärtäisivät, että koirallani ei oikeasti ole valtaisasti syytä hyökkäyksiin. Eli olin tuolossa kotiin, ja avaamassa sisäpihamme porttia, kun ovesta ampaisi ulos pieni koira, joka suoraa päätä hyökkäsi koirani päälle. Yrittäessäni irroittaa koiria toisistaan, koira haukkasi myös minua käteen. Tämä kyseinen koira haukkuu aina muille koirille, ja koiran aloittaessa haukkumisen, omistajat ottavat sen AINA syliin.)

Kaikki vinkit ovat tervetulleita.

Meille saapui pari päivää sitten pikkuinen 7-viikkoinen corgipoika ja jo tulevaisuutta silmällä pitäen haluaisin heti kiinnittää täysillä huomiota ns. turhan haukkumisen poistamiseen. Corgit kun tunnetusti ovat melko herkkiä haukkumaan.

Olen käynyt läpi lukemattomia keskusteluja haukkumisesta&kieltämisestä. Pelkkä kielto "Ei" (tai esim. "hiljaa", vai mikä olisi paras?) ja paikalta poistuminen kuulostaa (ja muutaman kokeilun jälkeen) jotenkin tehottomalta. Jäähyllä laitto ei oikein onnistu tässä vaiheessa, kun yksinoloakaan ei ole totuteltu. Ahdistuu vain yksinään pienessä tilassa.

Eli näinä muutamina päivinä on nyt ilmennyt huomiohaukkumista (en ole aivan varma mistä johtuu) ja innostushaukkumista leikkiessä. Noh, tuo jälkimmäinen ei ole niin kovin vakavaa, mutta huomiohaukkumisen haluaisin kitkeä pois.

Hmmm, joten mikähän mahtaisi huomiohaukkumiseen toimia. Tuo kielto ja poistuminen tai pelkkä poistuminen sekä huomiotta jättäminen ei synnytä mussa mitään luottamusta :D Vai voiko toistojen jälkeen tosiaan toimia? Mihin seikkoihin esim. reagointiaikaan tulisi kiinnittää huomiota?

Todennäköisesti teidän penne ei vielä käsitä, mitä kieltosana tarkoittaa. Siispä sen käyttö on tällöin ihan yhtä tyhjän kanssa. Meillä ja monella, monella muulla tuo huomiotta jättäminen todella toimii, mutta ei sekään tuosta noin vaan - toistoja siis tarvii paljon. Pointtihan siinä on se, että koira ei saa haluamaansa (=teidän huomiota). Meillä koira sai aikanaan vahvistusta käytökselleen (eli haukkumiselle) jopa siitä kieltämisestä, joten meille ignoraus oli paras ratkaisu.

Hmm kuinkas kauan mahtaa mennä, että jotain edistystä tuon haukkumisen suhteen voisi tapahtua. Tuntuu, ettei tuo ignooraus auta sitten mitenkään. Vai paheneeko tilanne ennen ratkaisua...

Ollaan tässä nyt viikko oltu huomioimatta pentua sen haukkuessa, mutta tuntuu, että haukkuminen olis vaan lisääntynyt tässä parin viimeisen päivän aikana. Kun en haluaisi yrittää käyttää keinoa, joka ei tule toimimaan.

Meillä on jo 3-vuotias jackrussellinterrieri narttu jonka kanssa ollaan kärsitty remmiräyhäämisen takia n. 2 vuotta. Syytä en vain keksi.

Pentuna oli iloinen ja kaikkien kaveri, koirapuistoiltiin säännöllisesti ja usein. Jossain vaiheessa tämä alkoi koirapuistossa räksyttämään muille koirille, ihan kuin olisi huomiota niiltä kaivannut. Koirapuistosta tämä "tapa" alkoi toistumaan myös hihnassa ollessa ja ensin kokeilin sellaista paineilmasuihketta, mutta lakkasi jossain vaiheessa välittämästä siitä.

Toivottomaksi vain menee. Ei auttanut sitruunapannat, ei kovistelu, ei mikään. Jossain määrin ollaan kuurouduttu tuon räksyttämiselle mutta luin sitten kumikanasta artikkelin "Miksi koira räyhää?" ja olen kokeillut tuota vastaehdollistamista, en tosin ole ihan varma että kuuluuko koira väkisin kääntää pois toisen koiran luota, russelimme pyrkii alituiseen luikertelemaan toista koiraa kohti.

Noin muuten vaikuttais toimivan pikkuhiljaa, koira hakee kontaktia lenkillä vähän väliä ja viime kerralla pysyi herkkuja syömässä pitelemättä vaikka toinen koira menikin ohi.

Miten reviirihaukkumiseen voisi puuttua? Ikinä ei ole ongelmia koirille räyhäämisen kanssa lenkeillä, mutta jos joku vieras tulee kotiin sisään tai vaikka olisimme kylässä niin alkaa haukkuminen, samoin pihalla jos ihminen kävelee ohi tai on viereisellä pihalla. Tänään myös rappukäytävässä haukuttiin kun toinen koira oli menossa ulos.

Wiineri kirjoitti:

Oisko täällä kenties ihmisiä joilla olisi kokemusta laumanvartijakoirista?

Tämähän ei periaatteessa ole kai ongelma koska haukkuminenhan kuuluu laumisten luonteeseen (vahtivat reviiriään..), mutta onko tää oikeesti ihan normaalia.. Jos siis tää koira vähänkään näkee ihmisen kävelevän jossain tai auto tulee naapuriin niin alkaa kauhee ulvominen, ravaaminen ees taas häntä ihan pystyssä, haukkuminen.. Puhun totaalisesta sekoamisesta koska toi on niin mielettömän näköstä toi reuhaaminen heti kun jotain näkee.. Vaikka kyse on laumanvartijarodusta, niin käyttäytyykö ne yleensä näinkin kärkkäästi? Joo, tiedän eroja on koirien välillä mutta mietin että onko sallittua esim alkaa käyttämään haukunestopantaa? Vai onko se tavallaan rääkkäystä koska silloin koitan estää koiran luontaisen käyttäytymisen? (eli vartioinnin).

Olisin kirjoittanut tämän laumanvartijakoirat osiolle mutta sinne on viimeksi kirjotettu aika kauan sitten, ajattelin ettei välttämättä sinne vastata joten kirjotin tänne. Toivottavasti tämä viesti sopii myös tännekin.

Niin ja siis toi haukkuminen tapahtuu ulkona (aidattu iso piha, siellä se haukkuu)

hetki jo on siitä kun olet kysellyt mut jos vielä lueskelet niin kertoisitko minkärotuinen tapaus ja millainen elinympäristö?? tarpeeksi voimakkaalla vartiointivietillä varustettu koira ei vaan valitettavasti sovi ahtaisiin asuinoloihin ihan liikaa ärsykkeitä ja takuulla haukkuu kaikki talon ohi kävelijät ja naapurit yms.. yksi vois olla että käytte pikkuhiljaa tutustumassa lähimpiin naapureihin niin että koira oppii tuntemaan äänet ja hajut ei sen kummempaa ei sen kaveriksi tarvii alkaa kuhan tutustuis ja pikkuhiljaa hyväksyis

Heippa!

Minulle tuli muutama viikko sitten n.4kk ikäinen rescuepentu, jonka kanssa ilmenee ulkona KAIKILLE ihmisille ja koirille haukkumista, enkä tiedä kuinka toimia tilanteessa.
Voiko kyseessä olla pelkohaukku; haukku alkaa ihmisen/koiran lähestyessä, on melko kimeää, häntä on usein kuitenkin pystyssä, hyökkäilee haukkuen kohdetta päin? Erään koiran kävellessä vastaan pennun haukku muuttui todella kimeäksi ja pentu koetti paeta tilanteesta. Asumme melko vilkkaan kävelytien varrella, ja ihmisiä/koirakkoja on suurimmaksi osin mahdoton kiertää kauempaa.

Pentuhan on ohittanut parhaimman sosiaalistumisvaiheensa ennen luokseni tuloa, joten oletan että kyseessä voisi olla tottumattomuus ihmisiin/koiriin/ulkona tapahtuvaan elämään yleensä ja kyseessä jonkinlainen pelko-/puolustautumishaukku.? En ole uskaltanut kieltää haukkumista, jos kyseessä on pelko.

Miten tähän haukkuun tulisi siis reagoida? Pelkään, että tulkitsen haukun väärin ja toimin myös itse väärin. Olen koettanut olla huomioimatta haukkua ja olla noteeraamatta vastaantulijoita mitenkään -> koira louskuttaa hihna kireällä kunnes ihminen on kaukana. Hihnaa ei kuitenkaan voi pitää löysällä, sillä pentu kiskoo haukkuessaan ja koettaa hyökkäillä.
Toisena keinona olen kutsunut pennun luokseni kun vastaantulija on riittävän kaukana, pyytänyt pentua istumaan ja palkinnut kontaktin ottamisesta namilla -> samaan aikaan ohikulkija menee ohi eikä pentu ehdi haukkua namin syömisen lomassa. Toisinaan pentu namin syönnin yhteydessä aistii ohikulkijan menon ja saattaakin juosta ihmistä kohti. Kutsun pennun uudelleen luokse ja istumaan -> palkitsen. Onko tämä väärin? Auttaako tällainen namin syöttäminen edes muihin tottumisessa? En kai palkitse tätä haukkumista/pelkoa?

Kaipaan neuvoja! Haluaisin kuitenkin pennun näkevän ihmisiä paljon jotta se niihin tottuisi. Ihmisiä ei kuitenkaan asuinalueellamme voi välttää. Auttaako haukkumiseen aika, vai marssinko suoraan kouluttajan luokse? Koiria en mahdollisen nenäpunkkitartunnan vuoksi voi tavata vielä viikkoon, niitä ajattelimme mennä tapaamaan pikkuhiljaa koirapuistoon tms. Kotonani on kuitenkin myös toinen koira, johon pentu on tottunut.

Hei,

täällä kirjoittaa myös todella epätoivoinen koiranomistaja.
Meidän 2,5v havannankoira haukkuu kaikkea ja kaikelle. Haukkuu innostumistaan (ovikello->vieraita tulee), haukkuu pelkoa (isot koirat lenkillä), haukkuu kun näkee tuttuja kivoja koiria jne.
Koirakouluttaja on meillä käynyt ja opetti meille ohitukset pihalla sekä myös sen, että koirille sanotaan paikka kun vieraat tulee. Ovatkin ihan ok paikallaan, mutta haukkuvat samalla.
Tai jos ovat hiljaa niin haukunta alkaa, kun ne vapautetaan käskystä ja päästetään vieraiden luo.

Sitruunapanta oli hetken, mutta sitä pelkäsi molemmat koirat. Menivät sängyn alle + tärisivät. Sitä emme haluaisi enään kokeilla. Ja kuulemma eivät aralle koiralle sovikkaan.

Kellään vinkkejä, miten koiran saisi hiljenemään joka tilanteessa?

Ja tuohon pelkoon vielä, koiramme kimppuun on pari kertaa hyökätty ja sitä on jahdattu, joten ulkona jos koitan palkita ohituksissa niin ei syö herkkua. Saattaa kyllä pysyä hiljaa mutta on todella peloissaan.

Kerronpa meidän tapauksen ja koulutuksen haukkumisen kitkemiseen jos siitä jollekkin ois apua :) Toi nartumme on melkonen äänen käyttäjä. Oli jo pentuna, kun tahto ei mee läpi niin rupee haukkumaan, kometamishaukkua. Ulkona sitten haukutaan ihmisiä, lapsia, lastenvaunut ym. Sisällä ollessa myös haukkuu, kun näkee ikkunasta ihmisiä, vaunuja tms.

Olen saanut ns. hienoja neuvoja--> kieltämistä, välinpitämättömyyttä, komentamista, hihnasta nyppäsyä. Se on vaan pahentanut haukkumista.

Niin koira on siis epävarma, jonka tajusin lopullisesti yhdellä tunnilla. Menimme tunnille ja kouluttaja kysyi ongelmista. Minä siihen huumorilla,että tällänen ja näytin koiraa, kun haukkua paukutti siinä vieressä. Kouluttaja sanoi,että koiran käytös on epävarmaa ja sen takia haukkuu. Eli ei luota minuun, mutta ei puolusta minua eikä vihaa ketään. Se ei vaan tiiä miten lähestyä vierasta, tuntematonta ihmistä, koska en ole sille sitä opettanut. Olin tietenki olettanut, kun nuorempana osasi olla hiljaa ettei se siitä kehity miksikään, mutta ei se menny ihan niinkään. Kun en hyvästä käytöksestä ole palkinnu vaan huonosta kieltäny niin haukkuminen jääny päälle. Emäntä nypänny hihnasta niin koiran mielestä se sitten vasta onkin tosi pelottava.
Neuvo oli hyvin yksinkertainen ja toimiva. Kouluttaja sanoi,että anna nami ja kehu koiraa, kun se on hiljaa. Sekuntikaan hiljaisuutta niin heti kehuja ja sitten namia perään, miten kerkeekään. Tunnissa koira oppi tämän ja välistä riittää,että kehun vaan koiraa.

Nyt sitten ollaan vajaa kolme viikkoa harjoiteltu hiljaisuutta ja sisällä sitä on parhaillaan kestänyt neljä päivää vaikka koira on katsellut ulos. Heti, kun nään koirasta,että siellä menee joku niin kehuja ennen haukkumista. Silloin ei ees aloita haukkumista. Koira on toki jännitynyt, mutta ei hauku. En silittele koiraa en mene lähelle vaan kehun sitä. Jos koira ei palaudu niin kutsun luokse ja annan namia/rapsuja/kehuja. Vaadin koiralta hiljaisuutta, esim. autosta ulos menemiseen, koulutustilanteissa (komentaa minua). Lenkille lähtiessäänki aikasemmin haukku niin sekin on jo loppunu :)

Siirrettyjä viestejä.

hjapsu kirjoitti:

Hei!

Tarvitisin kipeästi neuvoja/kokemuksia koiran haukkumisesta muille koirille.

Itselläni on tällähetkellä 6 kk mäyräkoira joka on alkanut haukkua kaikille vastaantuleville koirille lenkkeillessämme. Koira ei hauku kotona oudoille äänille, vaikka asumme kerrostalossa. Sillä ei ole väliä haukkuuko toinen koira ensin vai jälkeenpäin. Haukku kuulostaa pelolta, epävarmuudelta. Koirani haukkuu toiselle koiralle mutta ei uskalla mennä lähelle vaikka olen yrittänyt tutustuttaa koiraa varovasti. Se ei myöskään tee pahaa, ei pure. Haukku on ongelma.

Uskon että tämä kaikki alkoi uudenvuoden jälkeen kun olimme ensimmäistä kertaa koirapuistossa. Olimme puistossa aluksi yksin, kunnes sinne tuli neljä isoa koiraa jotka haukkui ja "tappeli" leikkisästi keskenään. Oma koirani oli huomattavasti muita pienempi ja rupesi pelokkaasti haukkumaan muille ja hakeutui jalkoihini aivan paniikissa. Lähdimme puistosta pian pois, koska koira selvästi pelkäsi.

En ole varma, mutta uskon että koira on saanut jonkinlaisen pelon muita koiria kohtaan.

Kaipaan kipesäti neuvoja, koska lenkkeily ei ole enää mukavaa minulle, koiralle eikä kanssa liikkujille.

Laura

Rebel kirjoitti:

Ootteko missä päin? Oletko käynyt koiran kanssa esim. arkitottelevaisuus kursseilla?

Ongelma kuulostaa melko lievältä ja on varmasti nopeastikin korjattavissa, kun vain saatte oikeanlaista apua :)

triikki kirjoitti:

Ongelmana on tässä koiran pelokkuus, ei haukkuminen.
Kun pentua rohkaistaan tutustumaan muita koiria sen ehdoilla, pelko vähenee ja sitämyötä haukkuminen.
Tutustuminen siis ihan pennun ehdoilla. Jo katsominen vierasta koiraa matkan päästä on tutustumista. Näissä tilanteissa taluttajan täytyy olla rohkaiseva, pentua ei saa lohdutella vaan iloisella äänellä kehua.
Joku pentukurssi olisi varmaankin paikallaan .

jatkuu...

ista kirjoitti:

Tungempas tähän samaan..

Meillä on nyt näin murrosiän kynnyksellä 9 kk kelpieuroksella ilmennyt vieraiden haukkumista. Koira on aina ollut rohkea ja eikä ole koskaan aristellut uusiakaan ihmisiä, vaan juoksee pussailemaan kaikkia. Koira kulkee mukanani hevostallissa (jossa on vapaana), jossa on toinen koira, jolla on tapana räksyttää miehille (ei tietoa miksi, tehnyt sitä pennusta asti). Ilmeisesti fiksuna poikana tämä on ottanut mallia ja on alkanut haukkumaan erityisesti talliin (ei ole väliä onko oma vai vieras talli) saapuville miehille, joskus myös naisille ja lapsille, kun taas toisinaan ei välitä mitään (käy moikkaamassa, mutta ei hauku).

On myös muutamia kertoja kadulla haukkunut lenkkeilijälle ja vastaantulijalle, kun taas välillä ei välitä mitään? Kotona ei hauku ihmisille, mutta äänille kyllä (kuulee kun joku tulee eteiseen tms), mutta lopettaa haukkumisen muutamaan hälytykseen.

Miten tähän tulisi reagoida ja miten tuon saisi loppumaan? Tämän miehille räkyttävän koiran seura ei tietysti ole kovin hyväksi, mutta se ei aina ole valitettavasti vältettävissä, sillä kyseessä on tallin koira.. Enkä kerkeä asiaan reagoida ennen kuin koirat aloittavat haukkumisen, sillä ihmiset vain pöllähtävät varoittamatta talliin.. Apua?

OskariCorgi kirjoitti:

ista,

entä jos laittaisit koiran paikalleen istumaan ennen kuin kukaan tulee sisään ja kehuisit, kun on nätisti hiljaa? Lavastaisit vaikka tuttujen kanssa tilanteita siellä tallissa. Toki on haastavaa, kun siellä on se toinen koira yllyttämässä väärään ja niitä ihmisiä saattaa pöllähtää sinne äkkiseltään

Toivottavasti ongelma ratkeaa!

triikki kirjoitti:

Ista, vahvistaisin luoksetuloa. Namia peliin ja iloinen ote. Jos normaalisti luoksetulo onnistuu hyvin, niin haukku-tilanteessakin koira saattaa vielä kutsun kuulla. Vai oppisiko pillin ja kuulisi sen paremmin?
Kesken haukun on kyllä vaikea saada koira tottelemaan. Silloin on myös aika turha huudella " hiljaa"/ " ei hauku" tms.