Koirat.com

Kauhian pitkä ketju.... Yritän koota neuvoja itselleni, mutta tuntuu, että kaikkea on jo kokeiltu.

Täällä osustelee ihanan pirteä ja huomionhakuinen 1vuotias Kerrynterrieri. Meille tullessaan se haukkui ihan kaikella kokoajan. Siitä päästy nyt todella paljon eteenpäin ja nyt tyttö haukkuu vain jos:
-Kuulee toisen koiran ääniä
-Pimeää
-Ovikelloa (ei ole ollut pahemmin haitaksi, joten ei olla vielä keskitytty siihen koulutukseen juurikaan)
-Jos naapurit ovat pihalla
-Kaikelle epämääräisille äänille

Käskyä "Ei" on käytetty niin paljon, että lulee sitä kohta varmaan nimekseen. Lisäksi meillä on käytössä sitruunapanta. Olemme hakeneet sisälle haukkumisen alkaessa. Olemme ampuneet vesipyssyllä kesäisin (toiminut parhaiten tähän mennessä). Olemme olleet huomioimatta jne.

Tarkoitus olisi nyt seuraavaksi kokeilla äänille altistamista, eli esim jos kaukana haukkuu koira, niin pysähdytään, kunnes tyttö rauhoittuu ja sitten jatketaan ja haetaan niitä ääniä. Samalla siis tarkoitus palkita koiran ollessa hiljaa ja mahdollisuuksien mukaan päästää myös kohteen luokse ihmettelemään. Tämän jälkeen minulla kuitenkaan ei ole enään mitään työkaluja tähän koulutukseen. Odotan taas kesää, jotta saan vesipyssyn käteen ja voin terassilla istuessa aina ampua vettä kun koira haukkuu, mutta toivoisin, että olisi jokin muukin keino, jota voisi esim sisällä käyttää.

Ideoita otetaan siis vastaa!! Kiitän jokaisesta vastauksesta :)

Moi!
Mulla on 7 vuotias samojedi narttu, joka haukkuu toisille koirille ulkona ollessaan. Haukkuminen on todella ärsyttävää ja naapuritkin kohta ärsyyntyvät. Joskus koira alkaa haukkumaan aamuyölläkin vaikkei ulkona muita koiria olisi. Haluan kitkeä haukkumisen pois. Miten?

Kohta 8kk vanha schipperkenarttuni on alkanut haukkumaan sisällä. Pentu haukkuu lähinnä illalla ja yöllä, eli kun on pimeää. Saattaa ulkona pimeällä/hämärässä myös haukahdella. Haukkuu kotona rapusta kuuluville äänille (kolina, ihmisten puhe, rapun oven aukeamisääni jne) sekä postille. Toisinaan haukkuu myös ovikellolle ja naapurin ovikellolle, mutta yleensä vaan menee inahdellen odottamaan vieraita oven viereen.

Päiväsaikaan pystyn puuttumaan haukkumiseen. Olen yrittäny huomioimattomuutta, jos haukku on selkeästi huomiohakuisuutta. Toisinaan toimii, toisinaan ei. Joskus komennan (Riittää, hiljaa, ei tai ä-ää ovat toimineet vaihtelevasti) tai siirrän syrjään jäähylle, jos haukku ei millään lopu, ja kohdistuu johonkin älyttömään, kuten kissoihin. Postille haukkumisessa ei auta mitkään komennot, mutta haukku kyllä loppuu heti, jos ja kun menen hakemaan postin pois ovelta. Päiväsaikaan haukkuminen ei kuitenkaan ole suuri ongelma, koska haukkuu vain kun olen kotona ja valoisaan aikaan haukkuminen on todella vähäistä ja loppuu usein nopeasti. Yksin ollessaan pentu ei hauku (olen kysynyt naapureilta, sanovat, ettei ole koskaan kuulunut inahdustakaan!). Suurin ongelma on kuitenkin yöaikaan haukkuminen.

Yöllä pentu haukkuu todella herkästi ääniä. Tämä häiritsee omia uniani, herään haukkuun joka kerta, vaikka se kestäisi ihan hetken. Uskon haukun kuuluvan myös naapuriin. Olen koittanut olla huomioimatta, mutta joskus haukku jatkuu niin etten uskalla enää olla puuttumatta (pelkään, että naapurit tekevät valituksen, vaikka mukavia ja ymmärtäväisiä ovatkin). Olen yrittänyt luoksekutsua, paikalleen ohjaamista, torumista, komentamista, ovelle menoa. Mikään ei auta. Pentu saattaa hetkeksi lopettaa, mutta seuraavasta äänestä aloittaa taas. Joskus jopa jää omaan petiinsä haukkumaan, ei edes mene ovelle asti. Toisina öinä, kuten viimeyönä, haukkumista on useaan otteeseen ja pitkissä pätkissä, toisinaan ei ollenkaan. Hesarille haukkuu lähes poikkeuksetta neljän jälkeen...

Onko kellään neuvoja, miten haukkumisen saisi loppumaan tai edes vähenemään? Olen suunnitellut, että pyytäisin siskoani kolistelemaan rapussa ja pudottelemaan postia, ja samalla palkitsisin koiraa tietyssä paikassa hiljaaolosta. Olisiko tuossa mitään ideaa? Vai kuseeko homma yöllä, kun en voi olla palkkaamassa koiraa omaan paikkaan hakeutumisesta?

Meillä on alettu haukkua ja vinkua sisällä auton äänille, miten tähän kannattaisi puuttua? Nyt olemme kieltäneet ja käskeneet pois eteisestä (kun menee sinne yleensä kuuntelemaan auton ääniä) mutta se ei aina auta.
Myös toisille koirille on alettu haukkua jos näkee jossain semmoisen kun ollaan ulkona mutta lenkillä ollessa ei hauku vastaantulevia koiria, paitsi jos miehen vanhemmat tai minun vanhemmat vievät lenkille niin haukkuu vastaantuleville koirille. Olemme sanoneet molemmille vanhemmille että saa ja pitää koiraa komentaa ja kieltää mutta koira ei usko jos he komentavat, miten koiran saa uskomaan molempien vanhempia?

Meilläkin on alkanut esiintyä haukkumis-ongelmaa. Kyseessä siis 4-vuotias uroslapinkoira, leikkaamaton. Yöt ja yksinoloajat ulkona. Naapureiden mukaan ei hauku yksinollessaan, ainakaan häiritsevästi. Nyt kuitenkin alkanut esiintymään yhä enenevässä määrin haukuntaa iltaisin/öisin. Illalla kun koira on laitettu tarhaan, vähän aikaa on tyytyväisenä hiljaa ja sitten aloittaa muutaman minuutin haukku-shown. Vetää siis muutaman minnutin jakson, jonka aikana haukkuu niin kovaa kuin kurkusta lähtee. Ilmeisesti ei erityisesti hauku millekkään, koska jollekkin haukkuessaan ääni on matalampaa eikä yhtäjaksoista. Mitä pitäisi tehdä? Puuttua asiaan kieltämällä? Antaa olla? Haukunestopanta?

Onko kenelläkään kauheasti kokemusta todella haukkuherkistä koiraroduista?
Itelläni on Portugalinpodengo pieni kk ja rotu on hyvin haukkuherkkä (pieni).
Nimittäin alkaa jo ärsyttää tuo räksyttäminen.Koulutettu ollaan yritetty syöttämällä nameja mutta ei välitä tai syö ja jatkaa haukkumista.;DD

Mulla olis taas kysyttävää. Eli kyseessä kaksi haukkuherkkää koiraa, toinen haukkuu innostuessaan ja koirapuistossa, toinen reagoi ulkoa ja rapusta tuleviin ääniin (ei yöllä). Kummallakin korvat katoaa käskyille näissä tilanteissa. Tulossa on myös haukkuherkkää rotua oleva pentu enkä halua että se oppii heti näiltä että haukkuminen olisi ok. Vaihtoehtoja ois oikeastaan kaksi:

1) Ostan molemmille haukunestopannat (sitruuna tai vastaava)

2) Ostan kotiin laitteen joka ultraäänellä reagoi koiran haukkumiseen.

Tämä jälkimmäinen mietityttää. Reagoiko se kaikkiin ääniin, vai vaan tietyn taajuiseen jatkuvaan ääneen? Miten toinen koira reagoi jos toinen haukkuu ja ääni kuuluu? Eka vaihtoehto olisi vissiin sinäänsä parempi kun eivät hauku samoille asioille?

En ostaisi sitruuna pantaa tai semmosta haukunesto pantaa ja ultraääni juttua
jotku koirat pelkää.

^En usko että meillä tulee ainakaan sitruunan tai vastaavan kanssa ongelmaa. Mangolle ainakin toimii hyvin kun suihkauttaa sumuna vettä naamalle, mutta suihkepullo ei oo aina käden ulottuvilla, ja toisekseen ajoitus ei aina toimi.

Meki ollaa kokeiltu suihkupulloa mutta ei paljoakaan auta.

Meilläkin ongelmana tuon flattitytön haukkuminen, etenkin innostuessaan. Pennusta pitäen ollut kova käyttämään ääntään, paljon ollaan sitä kyllä saatu iän mukana vähennettyä.
Jonkin verran ilmenee äänien vahtimista sisällä. Tämän laitan osaltaan iän piikkiin (koira nyt 1v. 6kk) ja äänien vahtiminen onkin vähentynyt ihan itsestään huomattavasti pahimman mörköiän mentyä ohitse.
Naapureiden haukkumista takapihalla ollessa tapahtuukin enemmänkin sekä tietysti ovikellon haukkumista. Takapihalla haukkuminenkaan ei itselleni kuitenkaan suuri päänvaiva ole, inhottavaa se kyllä on, mutta komennolla haukun saa normaalisti loppumaan (kunnes taas myöhemmin alkaa uudestaan).
Suurin ongelma on tuo naapureiden innokas haukkuminen tuossa pihapiirissä, kun olemme ulos lähdössä tai kotiin päin tulossa. Naapurit ovat sellaista harmaata aluetta tuolle koiralle ettei ilmeisesti oikein tiedä miten niihin pitäisi suhtautua. Täysin vieraisiin kaduntallaajiin suhtautuu välinpitämättömästi, jos en ota heihin kontaktia.
Naapurit taas ovat koiralle toki tutumpia. Niitä nähdään päivittäin, niiden kanssa jäädään jutulle ja joskus pääsee morjestamaankin. Naapureiden näkeminen siis useimmiten laukaisee innokkaan haukunnan ja tyttö yrittää kiskaista naapuria kohti häntä heiluen. Siis riemuissaan olisi menossa katsomaan. Tytön saa kyllä hyvin ruotuun estämällä katsomaan menon ja komennolla tai vaihtoehtoisesti suunnan vaihtamisella. Meidän tytöllä tuntuukin olevan on/off aivot ja rauhoittuu tosi äkkiä, kun tajuaa, että moikkaan meno ei taaskaan näin onnistunut. Ongelma ei ole mielestäni suuren suuri, mutta vuoden harjoittelullakaan emme ole sitä kokonaan saaneet kitkettyä pois, viime aikoina ongelma on oikeastaan taas pahentunut. Nyt viime päivinä haukunnan on laukaissut lähes tulkoon jokaisen naapurin näkeminen. Oltiin siis jo päästy siihen pisteeseen, että saatettiin osasta naapureista päästä ihan hiljaa ohitse, jos en moikkausta kummempaa kontaktia heihin ottanut.
Niimpä mietinkin, että jotainhan ilmeisesti itse teen väärin tai toimintatapamme on väärä noissa tilanteissa. Namejen avulla todennäköisesti pääsisin, koiran ollessa hiljaa, ohitse. Toisaalta, vaikka todellakaan en namien käyttöä vastaan koulutuksessa ole, tämä on mielestäni taas niitä arkielämän tilanteita, missä haluaisin saada tuloksia ilman namituksia aikaan. Koira itse tajuaisi siis että haukkuminen on kannattamatonta ja haukkumattomuudella ja rauhallisella käytöksellä saa asioita (pääsee vaikkapa naapuria morjestamaan).

En ihan kaikkea lukenut, mutta olettehan muistanut palkita koiraa, kun se on hiljaa? Ja nyt tarkotan sitä, kun koira on vaan hetkenkään hiljaa. Pelkästään ei:n hokeminen ei auta jos koira ei tiedä millon se tekee oikein ja millon väärin.

Minulle annettiin neuvoksi,että palkita koira heti, kun se on hiljaa. Ajoitus on siis kaiken kaikkiaan se mihin alakuun pitää kiinnittää huomiota.

Itse aijon nimittäin tehdä niin,että koiranäyttelyissä koirani yleensä haukkuu, kun ei saa tehdä mitään ja suurta koira ja ihmismäärää. Syliin olisi tulossa koko ajan. Koirani tuntien tiedän,että sitä ahistaa ja pelottaa tilanne. Palkitsen koiran siten,että kun se on hiljaa, vaikka käskystä niin otan sen syliin. Koiralleni tämä on kaikista paras palkinto. Namejakin kokeilen, mutta epäilen,että stressatessa ympäristöä ne ei maistu, joten pitää improvisoida. Nameilla ja pallolla olen saanut treenihallissa koirani hiljaseksi nameilla, mutta siitä on pitäny tehä kiinnostava eli heilutan kättä niin,että koirani sitä jahtaa. Kiinnostuksen noustessa pyydän koiraani tekemään jotain ja sitten nami. Pallo itsessään on jo palkinto, joten sitä tarvitsee vaan näyttää.

Suurin ongelma meidän tilanteessa on tuo,että pitäisi vaan odottaa mitään tekemättä, mikä on tälläselle virtapiikille vaikea asia. Olettasin tuossa syliin ottamisessa asian menevän niin,että loppujen lopuklsi koirani on hiljaa ja odottaa milloin otan sen syliin eli koiran mielestä on kannattavaa olla hiljaa, koska silloin saa huomiota.

Toki aina pitää muistaa,että jokainen koira on yksilö, mutta jokaisen kohdalla on hiljaisuudesta tehtävä kannatava asia--> siitä seuraa jotain hyvää. Sen hyvän pitää olla jotain vielä parempaa kuin itse haukkuminen, jos koira siitä saa mielihyvää.

Haukkuminen oli meilläkin isona ongelmana.

Meillä on sekarotuinen uros (noutaja/ajokoira) ja ikää on nyt 1v7kk. Heti pentuna yksin jäädessään meni paniikkiin ja hirveä ulina ja haukkuminen. Harjoittelimme päivittäin yksin jäämistä ihan perusalkeista lähtien, jossa palkitsimme koiran heti kun oli hiljaa. Sitten aloitimme etäisyyden ottamisen ja sen lisäämistä namien kanssa. Koiramme ei kuitenkaan ikinä jäänyt hiljaiseksi kun jäi yksin vaan naapureilta kuulimme, että työpäivinä haukkumista kesti n. 10-30 minuuttia ja parin tunnin tauko ja taas 10-30 minuuttia haukkumista. Teimme harjoituksia muutaman kuukauden, jonka jälkeen kokeilimme toista taktiikka; olimme huomioimatta puoli tuntia ennen lähtöä ja tulon jälkeen. Tämä auttoi hetkeksi ja koiramme oli jopa muutaman kerran hiljaa. Mutta parin viikon jälkeen sama homma jatkui taas.

Koko ajan siis meillä oli käytössä alusta alkaen täytettyjä leluja, joissa osassa oli nameja ja osassa ruokaa, joissa koira joutui tekemään töitä että sai syötyä ne. Meillä oli myös radio päällä. Kokeilimme rajoittaa ensiksi koiran alueen yhteen huoneeseen, sitten lisäksi keittiöön ja lopuksi myös omaan makuuhuoneeseemme. Ostimme myös feromonipannan ja lisäksi lisäsimme rauhoittavaa öljyä ruokaan, jos se olisi vähentänyt haukuntaa (josta ei ollut mitään apua). Lisäsimme liikunnan määrää ja muutenkin koitimme lisätä koiralle virikkeitä.

Mutta näistä kaikista huolimatta sama homma jatkui.

Pidimme, että sitruunapanta on vaihtoehto, johon emme mielellään menisi. Olimme lukeneet siitä yhtäpaljon huonoja ja hyviä kokemuksia. Se vaan poistaisi oireen eikä itse ongelmaa. Mutta yli vuoden jälkeen olimme siinä tilanteessa, että sitruunapantaa oli pakko kokeilla. Ensimmäisen kerran sitruunapannan kanssa koiramme haukahti neljä kertaa koko yksinolonsa aikana. Seuraavana päivänä kerran ja siitä lähtien täydellistä hiljaisuutta. Olimme molemmat ihan ihmeissään ja viime aikoina olemme pitäneet pantaa koiran kaulassa off-tilassa ja nyt viikon ajan ilman pantaa. Eikä mitään haukuntaa!

Luulen, että haukkumisesta oli tullut koirallemme tapa ja osoittaa mieltään tyyliin: taas jään yksin ja nuo menevät johonkin kivaan paikkaan. Joten, kyllä, sitruunapanta todellakin toimii

Siirrettyjä viestejä...

lenni89 kirjoitti:

Lueskelin vanhoja aiheita läpi ja täällä oli jonkin verran haukkumis aiheita, mutta en löytänyt varsinaisesti omaan ongelmaani sopivaa viestiketjua.

Minulla on siis 4v pystykorva narttu ja 8kk eurasier uros. Olen koko vanhemman koiran eliniän ajan asunut kerrostalossa, eikä suurempia ongelmia ole aikaisemmin ollut. Nyt muutama viikko sitten sain joltain talon asukkaalta lapun postiin, että koirat räksyttävät häiritsevästi, että sen on loputtava välittömästi. Nimeton ärsyttävä viesti, tuli ihan puskista, sillä en ole ikinä tavannut koiria haukkumasta tai kuullut talon asukkailta että meillä haukuttaisiin, vaikka 3v olemme tässä nykyisessä asuneet. Kiertelin muutamia naapureita ja kukaan ei muka tiennyt lapusta mitään. Yläkertaamme on kk sitten muuttanut uudet asukkaat, oven avannut mies vaikutti erittäin vaivaantuneelta kun soittelin ovikelloa ja kävin juttelemassa mutta ei myöntänyt tietävänsä asiasta mitään.

Aloin nauhoittamaan digital dogsitterillä yksinolo ajat, haukkumista on, mutta esim. 8h työpäivän aikana (joka on poikkeuksellisen pitkä yksinolo koirille) haukkumista on ollut keskimäärin 2-10min pätkissä koko päivän aikana. Meillä ei koskaan jouduta pitämään koiria yksin hiljaisuuden aikaan, ei edes klo 20 jälkeen iltaisin. Ei siis varsinaista syytä valituksiin ole mitä isännöitsijälle soitin itse. Silti tiedän että pystykorvan haukku on kovaääninen, ja en luonnollisesti haluaisi koirien haukkuvan yhtääm turhaa haukahdusta yksinollessaan. Eurasier pentu ei ole oppinut onneksi vanhemmalta haukkumaan.

Olen lisännyt aivojumppaa entisestään, käydään enemmän koirapuistossa, pidemmällä rauhallisella aamulenkillä haistelemassa (30-45min) sekä kerrataan käskyjä, leikitään namipiilotusta/-etsintää jne. Jätän koirille yksin ollessa putkiluita, sanomalehtiä jonka välissä on makkaraa, kong lelun, maitopurkkeja joissa on nameja jne. EN siis kaikkea kerralla vaan aina vaihdellen erilaisia tekemisiä. Varsinaista eroahdistusongelmaa meillä ei siis ole, sen minkä tuo 4v haukkuu niin menee ihan tylsyyden piikkiin isoksi osaksi. Mutta nyt en ole ainakaan tässä parissa viikossa huomannut isompaa eroa aktiivisuuden lisäämisellä yksinoloon.

Onko kellään siis heitellä lisävinkkejä yksinolon parantamiseen entisestään? Tehokkaita aivojumppa harjoituksia/ tekemisiä yksinolon ajaksi?

Morre kirjoitti:

Tästä kyllä tulee mieleen nyt se, että teet ongelman ongelmasta, jota sinulla ei ole. Jos koirasi eivät tuon enempää hauku, niin ongelmaa ei ole.
On hyvä, että olet ollut jo nyt isännöitsijään yhteydessä asiasta. Se osoittaa yhteistyöhalukkuuden merkkejä ja vaatii enemmän näyttöä valittajalta.

Mutta esim. radion päälle jättäminen päivän ajaksi voi auttaa myös.

triikki kirjoitti:

Joskus on apua myös jos estää eteiseen pääsyn. Porraskäytävän äänet saattavat aiheuttaa haukun.

Aliiina kirjoitti:

Jos koira haukkuu pitkin päivää 2-10 min jaksoissa läpi päivän niin kyllä se kerrostalossa on ongelma.Jos asuisin kerrostalossa niin kyllä mua ärsyttäisi jos naapurin seinän takana haukkuisi koira pitkin päivää vaikka joskus hiljenisikin. Ihmiset saattavat tehdä töitä etänä tai opiskella ym. ja haluavat keskittyä ja koiran haukunta on kyllä häiritsevää. Naapureilta voisi toivoa ymmärrystä ainakin alkuun ja ensin asiasta voi kyllä sanoa nätististikin. Yksi tapa saada toi loppumaan on odottaa oven takana ja aina koiran haukkuessa avata ovi, tuottaa esim. joku ikävä ääni ja sulkea ovi.

Morre kirjoitti:


Mä jotenkin onnistuin käsittämään, että haukkumista on yhteensä päivän aikana 2-10min, joka koostuu siis eripituisista jaksoista.

Mutta tottakai, jos koko päivänä on useita 2-10min haukkumisjaksoja, niin sehän ottaa hermoon ihan valtavasti kerrostalossa!

lenni89 kirjoitti:


Meillä haukutaan yhteensä siis työpäivän + muiden iltamenojen aikana se 2-10min /päivä. Eli ei 2-10min pätkiä moneen eri aikaan. En itsekkään pidä tätä häiritsevänä määränä, enkä ala tätä varten esim. sitruunapantoja hommaamaan tms, mutta ihan näin yleisesti mietin, onko aktivoinnin lisäämisellä mahdollista kitkeä kaikki haukkuminen pois (onhan tämäkin haukkumismäärä jotain onnistunut talossa häiritsemään).

Meillä ei pääse eteiseen oven luokse, ovat olohuoneessa oven takana yksin ollessaan. Radio oli ennen soimassa yksinollessa, mutta silloin haukkumista oli enemmän, ollaan nyt siirrytty spotifyssa "lemmikkiä rauhoittavaan" soittolistaan, jossa on mukamas lemmikkien rentoutumiseen tehtyjä biisejä. Ota sitten selvää ovatko oikeasti rauhoittavia, mutta toimivat meillä paremmin kuin radio (oletan että tasainen, yhtäjaksoinen ääni on avaintekijä tässä).

Mietin tässä yhtenä päivänä, että onko aktivoinnin ajankohdalla merkitystä koiran käytökseen yksinollessa. Tarkoitan tällä siis sitä, että onko merkitystä harrastanko käskyjen kertausta, nenätyöskentelyä jne aamulla ennen yksinoloa vai onko työskentelyllä sama yleisesti koiraa rauhoittava vaikutus vaikka tällaiset jutut tehtäisiin iltapäivällä? Esim. jos aamulla ennen töihinlähtöä käydään vain rauhallinen haiselulenkki (30-45min), joka on itsessään siis jo aivotyöskentelyä jossain määrin, sitten jäisivät päiväksi itsekseen, päivällä 1h lenkki ja iltapäivällä /illalla sitten ihan käskyharjoittelua, aivojumppaa leikkien jne kanssa. Vai olisiko koiran yksinoloa ajatellen parempi lisätä jo aamuun jotain käskyharjoittelua tai namien etsintää?

Mulla on vähän ristiriitaisia mielipiteitä kaikista täällä ehdotetuista vinkeistä.

Kun tässä on nyt mediassakin puhuttu melusta (ja hiljaisuudesta) ihmisten kohdalla ja jokseenkin korostettu hiljaisuuden tärkeyttä, mietin, miksi koiralle pitää jättää taustamelua yksinolon ajaksi. Jos kerran jatkuva taustamelu on haitaksi ihmisille, miksi se ei olisi koiralle? Koira voi oppia olemaan hiljaa hiljaisuudessa. Toki radion päällä pitäminen voi auttaa ja varmasti auttaakin joitakin, enkä halua syyllistää ketään sen päällä pitämisestä, kunhan yleisesti pohdin.

Toinen juttu, mistä olen vähän ristiriitaista mieltä, on kaikenlaise aktivointijutut, jotka jätetään yksinolon ajaksi. Eikö yksinollessa ole tarkoitus rauhoittua aktivoitumisen sijaan? Tämänkin voi opettaa koiralle, ja koiraa voi aktivoida yhdessäoloaikana.

Aktivoimisesta minulla on hyvä käytännön esimerkki. Tuttavien koiralla on joka päivä yksinollesaaan useita erilaisia aktivointileluja ja -pelejä. Ollut pennusta asti. Koira onkin todella etevä aktivointilelujen ja -pelien ratkaisussa, eikä vaativammatkaan lelut tuota ongelmia. Koiraa eikuitenkaan ole opetettu rauhoittumaan, ja koira onkin kuin räjähtämäisillään oleva pommi koko hereilläoloaikansa.

Saman pentueen toinen koira on kuitenkin alusta asti opetettu rauhoittumaan eikä sillä ole käytetty koskaan minkäänlaisia aktivoivia leluja yksinoloaikana. Koirat ovat kuin toistensa peilikuvia, niin yksinollessa kuin omistajien seurassa. Molemmat esimerkin koirat ovat persoonallisuudeltaan lähellä toisiaan ja rauhallisempikin yksilö saadaan innostumaan, kun halutaan. Rauhallisemman yksilön kanssa arki on huomattavasti helpompaa.

Tälläkään en halua syyttää ketään, pohdin vain jälleen aktivointileluja yksinollessa ihan yleisesti. Kaikessa on hyvät ja huonot puolensa ja jokaiselle koiralle sopii vähän eri jutut. Koen myös, että yksinoloon vaikuttaa muukin koulutus ja omistajan ja koiran suhde.

^ Tää nyt ei varsinaisesti liity haukkuongelmiin, mutta vastaan kuitenkin Mä jätän yleensä koiralle yksinoloon muutaman kivan lelun, puristeluun ja joko jonkun pureskeltavan herkun tai aktivointilelun/pelin. Koira on noin 8 tuntia päivässä yksin, ja yksinolojen ajan se on kylpyhuoneessa rajatussa tilassa (minulla siis pieni koira ja iso kylppäri, eli sillä on kylppärissä yhtä paljon tilaa, kuin jos olisi rajattuna esim. makkariin). Jätän koiralle tekemistä siitäkin huolimatta, että todennäköisesti se nukkuu suurimman osan yksinoloajasta.

Mielestäni on hiukan kohtuutonta vaatia koiralta täyttä toimettomuutta kahdeksan, yhdeksän tai jopa kymmenen tunnin ajan, etenkin, kun sen oletetaan rauhoittuvan myös yöksi (tai ainakin itse oletan). Minua ainakaan ei haittaa, jos koira vaikka leikkii yksinollessaan, mutta haluan, että silloin(kin) se leikkii sallituilla tavaroilla. Siksi jätän sille leluja ja puristeluun joka ikinen kerta, vaikka olisin pois vain muutaman tunnin. Silloin koiralla on ainakin mahdollisuus purkaa turhautumista tai toimettomuuttaan sallittuihin kohteisiin, ja ehkä todennäköisemmin ne kielletyt jutut jäävät koskematta. Joskus leluja on siirrelty yksinolon aikana, joskus ei, eli selvästikin toisinaan niille on tarvetta ja toisinaan ei. Naapurien mukaan koira on aivan hiljaa päivisin, eli oletan, ettei se hauku/ulvo/ulise/vikise. Enkä kyllä koskaan ole itsekään kuullut pihahdustakaan, en edes silloin, kun tulen kotiin ja koira kuulee oven käyvän.

Aktivointilelun/pelin jätän lähinnä siksi, että siitä koira saa mukavaa tekemistä, jonka avulla saan sen positiivisella mielellä siirtymään kylppäriin, kun itse teen lähtöä. Joskus heittelen vaan raksuja lattialle koiran "etsittäväksi", joskus annan kongin, joskus bentoballin, joskus pelin, joskus purutikun... Mutta joka ikinen kerta se saa jotain kivaa ja hyvää, jotta yksinjääminen on kivaa ja toteuttamisen arvoista. Kuitenkin laitan aina vain yhden noista vaihtoehdoista, eli en jätä koiralle yltiöpäin puuhattavaa, enkä edes usko, että useasta aktivointilelusta olisi sille mainittavaa hyötyä. Koira ei itke perääni, vaikka laittaisin vielä omia kamoja valmiiksi sen jälkeen, kun se on lukittu kylppäriin, ja yleensä se menee kylppäriin suht nätisti (joskus joudun viemään sen, mutta monesti menee itse) ja jää sinne aina pakottamatta.

Ja sanottakoon vielä, että meillä ei ole koskaan ollut minkäänlaisia yksinolo-ongelmia. Ei metelöintiä, ei paikkojen hajoittamista, ei mitään.

Täällä kaipailtaisi vinkkejä myöskin haukkuongelmaan. asutaan maalla että sinänsä tuo ei naapureita hauku, mutta ihmisiä. Koirista ei ole moksiskaan mm. lenkillä ja näin, mutta jos ihminen kävelee vastaan, tekee omalla pihallaan hommia niin kauhea ärjyminen. Sama on kun meille tule vieraita kylään. 5-30min tuo jaksaa haukkua vieraan vieressä ja "vahtii". Se on itselle myös todella kiusallista, koska on iso koira kyseessä (n.60kg) ja monet pelkääkin sitten vaikka tuo ei mitään teekkään (ole tehnyt). Onko sitruunapannasta apua tällaiseen haukkumiseen? Ja se että kuinka sitten tulisi itse ja vieraan käyttäytyä kun tulee meille? otan aina Veksin pannasta kiinni niin että vieras pääsee sisään ja vaikka keittiöön tai olohuoneeseen istahtaan ja sitten vasta päästä koiran haukkumaan ja nuuskimaan ja haukkumaan. Koirassa pystiffia, kaukkaria, nöffiä ja collieta että taitaa tuo räksynräksyn tulla tuolta vartijapuolelta, mutta onko se hallittavissa? Myös lapseni alkaa olemaan kohta kouluikäinen ja olisi kiva että tnnekkin hän voisi tuoda leikkikaveria, mutta nyt en uskalla ottaa vieraita muksuja tänne, koska en mene takuuseen ettei sattuisi jotain. Ei veksi ole ikinä purrut tai mitään muuta vastaavaa, mutta se innostuksissaan kaataa ja nuolee ja talloo ettei toisille tule sitten traumoja...

suibe kirjoitti:

Mielestäni on hiukan kohtuutonta vaatia koiralta täyttä toimettomuutta kahdeksan, yhdeksän tai jopa kymmenen tunnin ajan, etenkin, kun sen oletetaan rauhoittuvan myös yöksi (tai ainakin itse oletan).

Samaa mieltä.
Rauhoittuminen voi olla myös rauhallista tekemistä/aivojumppaa. Meidän koira rauhoittuu luun järsimisestä ja namien etsinnästä yksinoloaikana. Mutta ilman tekemistä en missään nimessä jättäisi koiraa koko työpäivän ajaksi. Toki koirien unentarve on erilainen kuin ihmisten, mutta en jaksa uskoa, että aikuinen koira nukkuisi koko 8-9h ja sitten vielä yölläkin saman verran.

Siirrettyjä viestejä:

Patonki kirjoitti:

Hankimme 3kk ikäisen samojedinpennun joka on ollut meillä nyt muutaman viikon. Ongelmaksi on muodostunut se, että aina yksin jäädessään - vaikka vain yhteen huoneeseen muiden ollessa toisessa huoneessa - koira on alkanut haukkumaan ja haukkuu taukoamatta todella, todella kauan. Johtuuko haukkuminen mahdollisesti eroahdistuksesta ja miten ongelman saisi purettua?

triikki kirjoitti:

3kk vanha kokeilee rajojaan ja haluaa huomioita kun on yksin. Eroahdistus saattaa tulla tästä.

Harjottelisin kotona olemnaan yksin. Pennun ollessa ihmisen kanssa huoneessa, ihminen poistuu ja jättää pennun sinne, ovi kiinni muutamaksi sekunniksi ja auki ennen kuin haukunta alkaa. Oven kiinnioelemista pidennetään vasteen mukaan.

Ihmiset poistuvat muina miehinä pentua huomioimatta ja avaavat oven pentua huomioimatta ja reagoimatta sen mahdolliseen riehakkuuteen. Tarkoitus on tehdä yksinolosta ihan normaali juttu, jota ei tarvitse korostaa millään lailla.


Samoin silloin kun pentu jätetään yksin kotiin. Pentua ei huomioida lähtöhetkellä, ei katsekontaktia ei lohduttavia sanoja. Ja kun tullaan kotiin, ei huomioida pentua ennen kuin sen riehakkuus on tsoittunut.

Näitä harjotteita tosi monta kertaa /pv.
Pentua ei siis viedä erikseen huoneeseen. Se vaatii maanittelua ja pennun huomioimista.

pampulainen kirjoitti:

Tarkoitus on tehdä yksinolosta ihan normaali juttu, jota ei tarvitse korostaa millään lailla.

Täysin samaa mieltä, mutta seuraava lainaus saa ylläolevan nurin:

Pennun ollessa ihmisen kanssa huoneessa, ihminen poistuu ja jättää pennun sinne, ovi kiinni muutamaksi sekunniksi ja auki ennen kuin haukunta alkaa. Oven kiinnioelemista pidennetään vasteen mukaan.

Pian koira oppii että hänen toimillaan on vaikutusta ihmisen tekemisiin ja siitä seuraa ongelmia.

Ihmiset poistuvat muina miehinä pentua huomioimatta ja avaavat oven pentua huomioimatta ja reagoimatta sen mahdolliseen riehakkuuteen
Minustakin näin.

myrkku kirjoitti:

pampulainen kirjoitti:

Pennun ollessa ihmisen kanssa huoneessa, ihminen poistuu ja jättää pennun sinne, ovi kiinni muutamaksi sekunniksi ja auki ennen kuin haukunta alkaa. Oven kiinnioelemista pidennetään vasteen mukaan.

Pian koira oppii että hänen toimillaan on vaikutusta ihmisen tekemisiin ja siitä seuraa ongelmia.

Miksi mä en oikeasti ymmärrä mikä tässä on paha asia? Eikö koiran pidäkin tajuta että tietyllä toiminnalla ihmiseltä saa tietynlaisen palautteen? Koira ehdollistuu kuitenkin siihen että ihminen toimii tietynlaisesti koiran tietynlaisesta toiminnasta, miksei samantien ottaa hyöty irti siitä? :D
Tai siis, koko koirankoulutuksen pohjahan on se että koira ehdollistuu ja sitä kautta oppii?

triikki kirjoitti:

Koirathan on tietty erilaisia. Tuolla poistumisella huoneesta-tekniikalla harjotutin nuorempaa koiraa kun sillä alkoi kiljunta kun vanhempi koira poistui huoneesta.
Vanhempi koira oli hihnassa koko ajan. Poistuimme huoneesta , olimme pari sekuntia ensimmäisen kerran pois ja avasin oven ennenkuin pentu alkoi ulista. Tätä jatkettiin useita kertoja päivässä yksinoloa pidentäen viikko- 2 viikkoa, kunnes pentu sieti olla yksin huoneessa.