Koirat.com

^Jep, näinhän se on. Mä tosiaan olen niin fakkiintunut apujen käyttämiseen ja pelkään tokoliikkeiden "pilaamista", etten halunnut naksutella perusasennosta ja askelsiirtymistä vuoden päiviä :)

Sen sijaan ruutua ollaan tämän junnun kanssa treenailtu naksulla muutaman kerran ja ilman mitään lappuja tai alustoja (joilla edellisen koirani ruutuongelmat alkoivat). Ihan mukavasti on lähtenyt käyntiin, ja koira hiffasi aika äkkiä että kannattaa hengailla jossain siellä purkkien tietämillä, niin saatan heitellä sille makkaranpaloja. Katsellaan miten treenit tällä tyylillä jatkuvat.

Osaisitteko neuvoa miten saan naksuti kammoisen koiran hyväksymään naksuttinen äänen? Meillä on 5kk ikäinen koira, joka kuuli naksuttimen äänen ensimmäistä keraa pentukurssilla ja meni ihan lukkoon. Ei enään sillä tunnilla ottanut namia eikä mitään... Nyt meijän pentukurssi on menny ihan pipareiks noitten naksuttimien takia! Toisella kerralla sitä koitettiin sielä, annoin namin ja naks... Wilma ei ottanut nami meni mun taakse piiloon häntä koipien välissä ja ihan paniikissa. Ohjaaja suositteli naksuttimen hankkimista kotiin ja treenaamista tutusa ympäristössä, mutta ei siitäkään tule mitään. se menee ihan lukkoon, jos pihallakin kuulee jonkun toisen naksun tai siel kurssilla toisella puolella hallia joku naksauttaa..

Toivottavasti osasin kirjottaa ees jotenkin ymmärrettäväti ongelman... Ja saatais hyviä vinkkejä mitä kannattais koittaa.

^Kannattaa kokeilla naksuttimen vaimentamista, esim. teipillä tätä näkyy tehtävän. Sellaisesta "perusnaksuttimesta" lähtee yleensä sellaisenaan varsin kova ääni, joka voi olla pelottava koiralle. Eräällä ystävällä on "multi clicker"-naksutin, jossa on säädettävä naksunvoimakkuus ja tämä on toiminut tämän ystäväni naksukammoiselle (ja muutenkin ääniherkälle) koiralle, kun äänet on ihan minimissä.

Tällaisesta laitteesta on siis kyse.

Siitä sitten hiljalleen totuttamaan koiraa hiljaisimpaan mahdolliseen naksaukseen kotioloissa. Se on selvä, ettei naksutinkoulutuksesta tule mitään niin kauan kuin koira pelkää ääntä noin kovasti, joten ihan ensimmäinen askel olisi saada koira olemaan pelkäämättä ääntä.

Ns. i-clickerissä on myös hiljaisempi ääni kuin perinteisissä naksuttimissa. Perinteisen naksuttimen äänen pelkääminen ei kuitenkaan ole mikään este naksutinkouluttamiselle, koska merkkii voi olla mikä tahansa signaali, joka pysyy muuttumattomana ja jonka koira on yhdistänyt palkkioon, eli esim. joku tietty sana, kuulakärkikynän naksaus tai vaikkapa valon väläys. Itse naksutin ei siis mitenkään ole edellytys naksutinkouluttamiselle. Pääperiaate kiteytyy kuitenkin koiran oma-aloitteisen oikean toiminnan vahvistamiselle positiivisin keinoin.

Meidän junnu pelkäs sitä naksuttimen ääntä kanssa aluksi. Teki just tota, että meni aivan lukkoon, ei huolinut namia ja hämmästeli vaan että mikäs hirvitys tollasta ääntä päästää. Apuna toimi tuo vanhempi koira. Eli en alkuun edes naksutellut pennulle, otin sen vaan mukaan vähän niinkuin sivustaseuraajaksi. Palkkasin naksuista vanhusta ja pentu katteli vierestä. Sitten kun se oma-aloitteisesti tuli palkkausetäisyydelle, naks -> palkka sille.

Tämä toimi meillä, mutta otti kyllä aikansa. Penska kyllä tottui ääneen aina sillä koulutuskerralla hyvin ja piti naksausta hyvänä syynä tehdä pyydetyt asiat. Mutta kun mentiin seuraavaan päivään ja lähdettiin kentälle, oli alkuun tehtävä taas sama totuttelurumba, jotta päästiin oikeasti asiaan :) Muutaman viikon (n. 3krt viikossa reenailtiin) se otti, mutta nykysin jo pelkkä naksuttimen esiinotto saa kersan kokoamaan itsensä 'koulutusvireeseen' :D Pelosta ei ole jäljellä häivääkään.

Alkuun myös pidin naksuttimen taskussa, mikä vaimensi ääntä vähän. Mutta nykyään on sama missä naksuttelee, koira hätkähtää korkeintaan, jotta 'jee! tein oikein! anna palkka!' :)

En nyt oikein tiennyt kumpaan ketjuun jatkaa tätä keskustelua...

Mutta siis kun olette opettaneet noutoa naksuttamalla, niin oletteko opettaneet sitä vain tietyn noutoesineen kanssa? Tuli vain mieleen, kun kattelin videoita noudosta.

Mä oon huomannu jännän asian naksuttelussa. Koirani kyllä tarjoaa paljon erilaisia juttuja, ja on oma-alotteinen, oppii nopeasti. Mutta se pyytää kontaktilla luvan saada aloittaa. Se on vähän hassua, kun yleensähän esim. kosketusalustan ideana ja kaikessa muussakin naksuttelussa on, että koira ilman mitään signaalia alkaa tarjoamaan juttuja?

Luvan pyytämistä olen toisaalta halunnutkin ja vahvistanut, eli aina esim. ennen noutolupaa odotan että katsoo silmiin. Ja kontaktia vahvistan muutenkin paljon. Aina uuteen asiaan tarvitsee luvan. Sen sijaan vaikka koira tietäisi, että mulla on nameja (usein lenkillä on koko ajan) en halua että se tulee namin toivossa kerjäämään, eli silloin en kontaktista palkkaa, vähintään annan käskyn ensin. Koska muuten koira valitsisi kontaktin vain silloin kun huvittaa; esim. koira tulee vastaan, katsoo koiraa, kun on mennyt jo ohi, katsoo minua koska silloin nami kiinnostaa enemmän. Siksi en anna koiran päättää, eli en palkkaa kuin itse halutessani. Mieluummin kun tulee koira vastaan, annan käskyn josta palkkaan, koska tällöin itse päätän.
Esim. kun päästän vapaaksi, pitää katsoa silmiin ennen kuin saa luvan mennä nuuskimaan omiaan. Ja kun nuuskii omiaan, jos heitän lelun koiran eteen, tai lintu pöllähtää lentoon, pitää katsoa minua ennen kuin säntää perään, jne. Eli monet ympäristön ärsykkeet on koiralle mahdollisia palkkoja, ja jos se toimii väärin, se menettää palkan mahdollisuuden.

"Käskyn pyytämisellä" vältän myös ennakointia tokossa, eikä koira olekaan koskaan kokeessa ennakoinut mitään käskyä, vaan odottaa lupaa suorittaa, vaikka tietäisi mitä tuleman pitää (tosin usein pyrin myös siihen, ettei tiedä mikä käsky tulee seuraavaksi, vaan tekee käskyn koska osaa, ei koska olettaa).

Joten esim. eilen huomasin, että kun otin naksuttimen ja namit esille, koira katsoi minuun lupaa odottaen innoissaan. Kun sitten vapautin, tai annoin esim. käskyn mene, se alkoi kokeilemaan eri juttuja ja pääsin palkkaamaan. Mutta joka kerta se kysyi luvan uudestaan palkkauksen jälkeen, eli samoin kuin käskyissä. Toisaalta tätä on kätevä käyttää, sillä koira oppii nopeasti yhdistämään käskyn, mutta toisaalta tuntuu vähän hassulta. Mitä te olette mieltä?
En palkkaa, kun tulee esim. itse sivulle. Vaan vain, kun tulee käskystä. Kontaktista "palkaksi" saa tehdä käskyn, josta palkan, tai useamman käskyn, joista palkka.
Mutta onko tämä ihan höpsö tapa kouluttaa, että uuden oppimisessakin koira kysyy luvan saada aloittaa kokeilu?

Tänään oltiin Nellin kanssa ensimmäistä kertaa pentukurssilla, jonka oppimismetodi perustuu naksutinkoulutukseen. Koska olin jo kotona ehdollistanut Nelliä naksuun niin tänään harjoiteltiiin kontaktin ottoa paikalla ollen, niin että mä etäännnyn koirasta peruuttamalla sekä liikkeessä tapahtuvaa kontaktia. Täytyy sanoa että tosi haastavaa ja väsyttävää ohjaajallekin, kun koko ajan pitää olla skarppina että naksautaa oikeaaan aikaan ja palkkaa oikeasta kohdasta. Kotiläksyksi saatiin noita samoja harjoituksia ja kosketusalustan opettelua. Lisäksi naksutan myös oma-aloitteisesta luoksetulosta.

Täällä vähän turhauttaa, kun pentu ei oikeastaan tarjoa mitään muuta kuin istumista, kun sen harjoittelulla aloitettiin. Harjoiteltiin selkeyden vuoksi omalle paikalle menoa ja silloinkin piti aluksi kokeilla josko istumisella kuitenkin ansaitsisi naksautuksen. Onko kellään mitään kokemusta siitä, että koira "juuttuu" vain yhteen toimintaan?

^ Kokeile saada toimintaa aikaiseksi vaikka kohteiden kanssa pelailemalla. Pikkuhiljaa pentu tajuaa, että muukin tepsii kuin se istuminen, ja alkaa luultavasti tarjota muitakin käytöksiä. Ja tod.näk. se tarjoaakin jo tällä hetkellä muuta tietämättään, esim. katsoo jonnekin, liikuttaa päätään, tassuaan, jne.

Olethan liittänyt jo vihjeen istumiseen? Kun olet liittänyt vihjeen ja palkkaat enää ainoastaan vihjeestä tapahtuvia istumisia, vähentää koira luultavasti istumisen tarjoamista muuten (koska ei saa siihen enää vahvistetta). Tuossa oli myös ihan hyvä neuvo tuo, että alkaa treenata vaikka kohteita, koska niihin koiran on helppo kohdistaa toimintaa ja niiden avulla koiran toimintaa on sitten jatkossa myös helppo suunnata halutulla tavalla.

pnkd kirjoitti:

Täällä vähän turhauttaa, kun pentu ei oikeastaan tarjoa mitään muuta kuin istumista, kun sen harjoittelulla aloitettiin. Harjoiteltiin selkeyden vuoksi omalle paikalle menoa ja silloinkin piti aluksi kokeilla josko istumisella kuitenkin ansaitsisi naksautuksen. Onko kellään mitään kokemusta siitä, että koira "juuttuu" vain yhteen toimintaan?

Meillä oli sama juttu aluksi. Koira vain istua möllötti eikä laittanut tikkuakaan ristiin
Meillä tohon kokeiltiin laatikkoleikkiä. Laitoin siis laatikon lattialle ja naksuttelin melkeen kaikesta mitä koira sille teki. Tämä siis kehitti oma-aloitteisuutta. Ton leikin jälkeen se alko tajumaan, että sen pitää itse aktiivisesti etsiä uusia asioita joista voisi saada naksautuksen.
Liitä myös tohon istumiseen käskysana ja kun se toimii, palkkaa vain käskystä suoritetusta suorituksesta.

Oltiin tänään taas pentukurssilla ja tarkoituksena oli saada koira seuraamaan sinua ja naksuttaa silloin oikeaan aikaan oikeaan paikkaan. Ja lisäksi pienen koiran palkkaaminen jalan sivuun on tosi haastavaa kun sen pitäisi tapahtua liikkeessä ja jotta saat käden koiran suun kohdalle sun pitäisi mennä suurinpiirtein kyykkykävelyä. Käy kateeksi isojen koirien omistajia, joilla koiran suu on siinä käden kohdalla :) Ja tälläinen kyykistely väkisinkin sekoittaa omaa kävelyrytmiä ja samalla koiran kävelyä. Voikun olisi sellainen venyvä käsi, joka venyisi tuonne pohkeen puoliväliin..:D

Lisäksi meillä on kotona työn alla nyt kosketusalusta, joka on aika vaiheessa. Onneksi sain Trinketiltä puhelimitse neuvoja tähän pulmaan. Myös luoksetulon loppuasennon tiiveyttä ja suoruutta ollaan harjoiteltu niin, että istun hajareisin maassa ja namillä vedän koiran ihan kiinni itseeni ja hieman kättä nostamalla saan sen istuutumaan. Sitten naksautan, ja sanon "tänne"-käskyn kun nami irtoo koiran suuhun. Tätä ollaan harjoiteltu nyt molempien kanssa.
Lisäksi jos Nelli hakeutuu mun vasemmalle puolelle istumaan, naksutan ja sanon sivu, ja annan namin ja toistan tätä joku 5-10 kertaa ja sitten vapautan koiran. Koiran vapauttamistakin mun on pitänyt takoa päähäni, sillä Annille en ole sitä aikanaan opettanu ja sen mielestä se saa lähteä lätkimään, jos se on suorittanut pyydetyn käskyn ja saanut palkan. Täytyy varmaan alkaa alusta sen kanssa tuokin harjoittelu...Ensimmäisen koiran ja sen kouluttamisen virhesatoa poimitaan nyt..

Kiitos kaikille vastauksista - luulinkin kirjoittaneeni, että palkkaan istumisesta nykyään vain silloin, kun se tapahtuu käskystä eli se puoli on kunnossa. Pitänee lähteä vain reilusti harjoittelemaan uusia juttuja, juuri äsken pentu ryntäsi kauhealla vauhdilla pedilleen istahtamatta välissä - kyllä se (ja minä) taidetaan kuitenkin oppia.

Tuli mieleen pienen koiran opettamisesta seuraamaan. Ei se loppujen lopuksi niin vaikeaa ole, vaatii vain hieman erityisjärjestelyjä ;) Nimimerkillä pieni koira ja erittäin tiivis seuraaminen katkeamattomalla kontaktilla. Itse opetin jokaisen osa-alueen seuraamisessa erikseen, ennen kuin yhdistin ne Seuraa-käskyn alle. Kontaktia harjoiteltiin monipuolisesti ja niin, että kontakti pysyy käskystä liikkuessanikin pitkän aikaa. Peruuttaminen on tähän kätevä, kuin myös sen opettamiseen, että aina kun ohjaaja pysähtyy, koira istuu koska koiran voi ohjata ja palkata nopeasti kun itse peruuttaa ja koira on kiinni edessä. Oikean paikan hakemista harjoiteltiin eteentuloharjoituksilla eri kulmasta, samalla oppi käyttämään takapäätään. Sivulletulo harjoiteltiin sekä takaa kiertämällä, että edestä kiepsahtamalla, ja siinä paikan hakemista eli aina kun siirryn, koira hakee sivupaikan uudestaan. Imuttamisella vahvistettiin paikkaa. Kun palaset toimivat yksinään, yhdistin ne seuraa-käskyn alle.
Imuttaminen onnistui aivan hyvin kontaten tai kyykyssä ;) Vieläkin teetän koiralle seuraamista myös kontaten, koska se on hyvää häiriöharjoitusta sillä se haluaisi nuolla kasvojani :D Kuitenkin koiran pitää keskittyä ja pitää paikkansa ja kontaktinsa, eikä nuoleskella, joten hyvää harjoitusta osaavalle koiralle.
Pienen koiran pystyy siis aivan hyvin opettamaan seuraamaan kauniisti, kun vain käyttää mielikuvitusta. Esim. meillä on seuraamisesta tullut voittajassa ysiä, alemmissa luokissa kymppiä pääosin. Haaveena olis erikoisvoittajaluokasta 10 seuraamisesta, ja mahdollinen jos vain koira tekee parhaansa enkä itse sählää :D
Ihan vain kannustimena; kyllä pienenkin koiran saa seuraamaan kun jaksaa kerrata, kerrata ja kerrata lihasmuistiin ja selkäytimeen kontaktia ja paikkaa.

Ostin eilen naksuttimen. Ensimmäinen ongelma tuli äänen pelkäämisestä. Mutta kunhan siitä päästään niin mieltäni askarruttaa muutama ongelma. Koiraa on tähän asti koulutettu lähinnä namilla houkuttelemalla. Ilman kädessä olevaa namia tekeminen on hidasta ja mielenkiinnotonta. Tämän ongelman ratkaisemiseen ajattelin naksutinta. Eli, alanko nyt opettamaan jo osattuja asioita naksuttimen avulla? Palkkaanko hitaasta tekemisestä vai ainoastaan nopeasta? Vai aloitanko naksuttimen käytön uusista jutuista? Jos olen oikein ymmärtänyt niin naksutinhan ns. korvaa hyvä sanan? Ja palkkaanko jokaisen naksautuksen jäleen? Tällä hetkellä esim paikkamakuu menee näin: Perusasento. maahan, paikka, kävelen 5 metrin päähän, 1min, palkkaus makkaralla, 1min, palkkaus, 1min, kävely koiran viereen, istu, vapautus ja palkkaus. Mihin väliin tässä esimerkissä käytän naksutinta? Aloitanko homman alusta ja palkkaan joka vaiheessa vai nykyisten palkkausten yhteydessä? Tässä nyt aluksi monta kysymystä, lisää varmaan tulee vielä.

hurja, ääneen voi vaikuttaa (jos naksutin on pelkkä perus metallikielinen) niin laittamalla jesaria/muuta paksua teippiä kielen päälle monta kerrosta. Hihaan piilottaminen, selän taakse laittaminen, huivin sisällä pitäminen on myös hyviä keinoja.

Voit naksautella ihan hyvin alkuun jo opituista asioista, näin usein koira tajuaa myös idean nopeasti (esim. sanot istu->koira istuu "naks"->palkka).
Se minkälaisesta suorituksesta haluat palkata on aivan oma päätös. Jos koirasi on tehnyt aina kaiken hitaasti, ei ehkä alkuun voi olettaa nopeutta, mutta pikkuhiljaa voi siirtyä vain niistä naksautukseen.

Naksuttimen äänestä pitää palkata aina. Muuten se menettää tehonsa.
Tuossa paikalla makuussa voit naksauttaa siinä kohtaa kun ennen olet antanut makupalan, muistat vain naksauttaa ensin ja sen jälkeen makupala.

Toivottavasti sait edes jotain apua :)

Ei saa tätä teipattua, ostin tälläisen hienon mikä on ihan jojon päässä. Mut tänään on jo hyvin edennyt totutus. Ohjeita siihen luinkin tuolta jo aikaisemmin. Ja koira kyllä tekee liikkeet nopeasti jos nami on esillä, varsinkin jos ohjaa kädellä. Mutta jos namit on taskussa niin tekeminen on tosi kyllästyneen oloista. Olenkin tähän asti nollannut tilanteen ja palkannut vain onnistuneesta suorituksesta. Koiran motivointi on ollut hyvin haastavaa, kaikki muu vaan on niin kiinnostavaa. Makkarapalkalla on edetty jo hyvin. Jatkanko siis palkaamista samaan malliin kuin ennen, mutta naksautan vaan ensin?

^Naksutimella koulutettaessa naksaus tulee ensin, sitten vasta otetaan nami esille ja annetaan koiralle. Itse esim. opetan tällä hetkellä pentukoiralleni kosketusalustaa seuraavalla tavalla: pentu on siis ehdollisettu naksuttimeen, jolloin naksun äänen kuullessaan se tietää tehneensä oikein ja saavansa siitä palkan (namin, jonka otan esille naksuksen jälkeen, käsi ei liiku namitaskulle ennen naksausta!). Aloitin niin, että laitoin kosketusalustan maahan ja kun pentu vilkaisi siihen, naksutin, nami, uusi katse alustaan, naksaus ja nami. Vähän ajan kuluttua en enää palkannut pelkästä vilkaisusta vaan odotin, että pentu oma-aloitteisesti kokeilemalla (ei houkuttelemalla) ottaa askeleen alustan suuntaan, tästä naksaus ja nami. Seuraavaksi jos pentu astui alustalle, naksautin ja palkkasin. Kun pentu seisoi alustalla naksutin peräkkäin pari kertaa ja viimeisen naksautuksen jälkeen ohjasin pennun alustalta pois namin avulla. Sitten alusta pois ja tauko. Tätä harjoitusta toistan yhdellä koulutuskerralla 2-4 kertaa. Kosketusalustan avulla pennulle on tarkoitus opettaa oikeapaikkainen perusasento, sekä käyttää sitä mm. kontaktien opettelussa agilityssä.

Tarkoitus on siis, että koiraa palkataan alussa tiuhaan silloin kun aletaan käyttää naksutinta esim. jonkin tietyn liikkeen hiomiseen. Vanhemman koirani kanssa halusin pidentää aikaa jonka se on maassa maahankäskyn jälkeen. Koira oli aiemmin ehdollistettu naksuun ja sitä oli käytetty esim. istu-käskyn yhteydessä. Koira osaa mennä istumaan nopeasti mutta saattaa välillä hidastella. Alussa palkkasin kaikista istumisista nopeudesta riippumatta, sen jälkeen rupesin vaatimaan nopeampaa istumaan menemistä, niin että naksautin vain jos koira istui 2 sekunnin sisällä käskystä. Jos istumiseen meni kauemmin, naksausta ei tullut. Harjoittelun tuloksena sain koiran istumaan nopeammin, kun sitä palkattiin vain onnistuneista suorituksista (nopeista istumisista).
Maahanmenossa meillä oli ongelmana se, että koira kävi maassa mutta heti namin saatuaan nousi ylös. Aloitin niin, että naksautin heti kun koira meni maahan ja annoin välittömästi vapaa-käskyn. Muutamien toistojen jälkeen pidensin aikaa siitä kun koira meni maahan ennen kuin naksautin. Välillä otin lyhempiä aikoja, välillä taas pidempiä, niin että koira ei koskaan tiennyt kuinka nopeasti palkka tulee.

Naksuttalla kouluttamalla koiran saa aktiivisesti miettimään mitä sen pitäisi tehdä saadakseen palkan (yllämainittu kosketusalusta) tai sillä saa "kerrottua" koiralle juuri sen miten ja kuinka nopeasti haluaa koiran suorittavan, sekä täsmällisesti palkkamaan (naksuttamaan) juuri sillä hetkellä kun koira tekee sitä mitä se haluat tekevän esim. yllä oleva pennun vilkaisu kosketusalustaan. Pelkällä namilla houkuttelemalla tämä olisi mahdotonta. Ja houkuttelemalla koulutettu koira on usein passiivinen jos makupala ei ole nenän edessä, kun taas naksutinkouluttamalla koulutettu koira on aktiivinen ja innokas tarjoamaan aina uusia liikkeitä , joista voi koota uusia juttuja, kuten erilaisia temppuja aivojumpaksi koiralle, koska sitä on vahvistettu oma-aloitteiseen toimintaan.

Naksutinkoulutuksen voi aloittaa perusasiasta eli kontaktista. Eli naksautat kun koira vilkaisee sinua silmiin. Harjoituksen edetessä voit pidentää aikaa, jonka koiran täytyy pitää kontakti ennen naksautusta. Sen jälkeen voit siirtää harjoituksen liikkeeseen, esim. niin että peruuttat itse taaksepäin. Seuraavaksi voit kääntyä niin, että koira seuraa sivullasi ja palkkaat kontaktista. Liikkuessasi naksuttelet kun koira tarjoaa kontaktia, koskaan ei voi naksutella liikaa kun koira toimii oikein aktiivisesti.
Tässä linkki hyvään kirjaan, jonka jälkeen on tosi hyvä alkaa opetella naksutinkoulutusta itse. Lopusta löytyy paljon ohjeita, miten mikäkin liike opetetaan koiralle naksun avulla.
Klick

Huh, tulipas romaani..

hurja kirjoitti:

Tällä hetkellä esim paikkamakuu menee näin: Perusasento. maahan, paikka, kävelen 5 metrin päähän, 1min, palkkaus makkaralla, 1min, palkkaus, 1min, kävely koiran viereen, istu, vapautus ja palkkaus. Mihin väliin tässä esimerkissä käytän naksutinta? Aloitanko homman alusta ja palkkaan joka vaiheessa vai nykyisten palkkausten yhteydessä? Tässä nyt aluksi monta kysymystä, lisää varmaan tulee vielä.

Jos koira tekee innokkaasti silloin kun palkka on näkyvissä, mutta innottomasti silloin kuin palkka on piilossa, niin mielestäni kyse on silloin siitä, että koira ei ole vielä vaan tajunnut, että palkaa on tulossa ja se on yhtä hyvä, vaikka se ei ole näkyvillä.
Toinen syy innottomuuteen voi olla myös esim. samanlaisten treenien liiallinen toisto. Esim. jos sen jälkeen kun koira on oppinut maahanmenon niin aina harjoitellaan vain paikallamakuun kestoa ja palkka tulee aikaisintaan vasta minuutin päästä, niin koira alkaa usein hidastelemaan, koska se ei hyödy nopeasti ja innokkaasti tekemisestä sen enempää ja treenit ovat sen mielestä tylsiä kun palkkaakin saa vasta pitkän odottelun jälkeen. Kannattaa siis tehdä erilaisia treenejä koiran kanssa esim. jollakin kerralla harjoitella nopeutta ja jollain toisella kerralla sitten kestoa. Jos koira vaan suinkin tykkää leikkiä leluilla, niin monelle koiralle lelupalkka on paljon kiinnostavampi kuin ruokapalkka, joten sillä saa myös liikkeisiin enemmän draivia.

Naksauksella merkkaat koiralle sen kohdan, jolloin koira mielestäsi suoritti annettua tehtävää palkkion arvoisesti ts. teki oikein ja niin kuin halusit ja naksauksen jälkeen koira tietysti aina sitten saa sen palkan.

Suosittelen myös ehdottomasti lukemaan tuon yllämainitun kirjan. Siinä on perusteet selitetty varsin hyvin.