Koirat.com

Duuuuiiin!

Mä oon kyllä niin tyytyväinen ton edistykseen ohituksissa, vaikka vetäminen ei juurikaan ole loppunut. Jostain syystä kaikki koiranomistajat on nyt ollut liikkeellä ja me ollaan saatu tosi paljon harjoitusta. Ja ihmestystä siitä, kuinka hyvin mä olen koirani kouluttanut. Naurattaa niin pirusti, kun koira vinkuu ja menee leikkiasentoon vierellä naru maata viistäen ja sitten se oikein kattoo mua silleen, et miks en mä saaaaaa mennä. Ja sit meitä kehutaan... Mut se menee jo tosi hyvin. Tossa aikasemmin se oli ihan vapaana ja vastaan tuli toinen vapaana oleva koira ja ne meni ohi ja Kira lähti vipeltää niiden perään juoksujalkaa. Karjasin sitten, että EI ja koira jatkoi samaa vauhtia, samassa asennossa ja muutenkin saman oloisena suoraan nurmikolle. "Ei sitten, menen haistelemaan nurmea." Hassu koira.

Sattuisko kellään olemaan kokemusta noista Jirka Vierimaan hihnakoulutuspäivistä? Jotenkin houkuttas mennä harjoittelemaan hihnassa kulkemista, ohittamista ym. mutta mietin että meneekö se koiralle hankalaksi kun tokossa kuitenkin käydään muualla...
Toihan on vaan yks päivä eikä meidän toko ole vielä edes edennyt tuohon hihnassa kulkemiseen saakka...

Eikö hihnassa nätisti kulkeminen ja muiden koirien ohittaminen ole ihan arkipäivän normijuttuja? Tokossa on sitten seuraamista kytkettynä ja vapaana, eri asia. Tuskinpa sun koira mitenkään sekaisin menee jos tuonne koulutuspäivään menet :)

^^ Ei ole henkilökohtaista kokemusta, mutta tietääkseni ihan pätevä kaveri.
Ja tosiaan, niin kuin Rorys jo sanoikin, niin hihnakäyttäytyminenhän on ihan koiran jokapäiväistä arkea ja toko taas on ihan oma juttunsa, joten miksipä se koira siitä mitenkään sekaisin menisi.

argghh! ongelmana 5 kk cockeri urospentu. Lenkillä vetää, poukkoilee puolelta toiselle, jää väkisin haistelemaan kukkia, kakkoja jne. että saa vetää perässään jos joskus haluaa eteenpäin. Ollaan menty niin että aina kun vetää pysähdyn ja sanon "a-a" ja koira kääntyy ja tuee takaisinpäin. JOs ei ole tullut niin lähden itse peruuttamaan niin että koiran on pakko tulla luokseni, sitten palkka je kehut. Sitten matka on jatkunut. Näin opetettiin pentukurssilla. Ei toimi! Ei toimi myöskään se että aina jos vetää niin lähden toiseen suuntaan. Ei toimi naksuttimen kanssa. Vetää vaan ja ei kuule tai näe mua. Sisällä ei tällaista ongelmaa, melkein päinvastoin. Ihan kuin pentu tahallaan pistäis hanttiin mulle siksi kun ei saa tehdä mitä lystää.
Lyhyellä hihnalla vasemmalla puolella kävelyä myös kokeiltu. Ei toimi. Joinain päivinä kävelee nätimmin, useimpina ei. Aina on kehuttu hyvästä käytöksestä. Koira saa olla vapaana ja leikkiä muiden koirien kanssa. Aktivointia myös päivittäin.
Mitä teen väärin? Vai tuleeko lenkittäminen aina ja ikusiesti olemaan yhtä kamalaa?

^ No mutta kun maailma on suuri, uusi, ja kaikki tuoksut on niin ihania! Ja ei, lenkittäminen ei tule aina ja ikuisesti olemaan yhtä kamalaa.

Tuo pentukurssilla opetettu keino on ihan ok, mutta koira kannattaa palkata hihnan löysäämisestä ja takaisin palaamisesta ainoastaan sillä, että matka jatkuu. Ja kannattaa tosiaan pienestäkin hihnan löysäämisestä päästää jatkamaan matkaa, sitten kun se sujuu niin pikkuhiljaa alkaa vaatimaan vasta katsekontaktia/lähemmästuloa ym.

^Namilla/pennun normiruualla voisi kyllä palkita, jos pentu kävelee vetämättä ilman, että on ensin vetänyt ja sitten löysännyt.

Vetämisasiaa kannattaa miettiä siltä kantilta, että jokainen askel, jonka otatte niin, että koira vetää, palkitsee koiraa vetämisestä ja vastaavasti jokainen askel jonka otatte niin että koira ei vedä taas palkitsee nätisti kulkemisen puolesta. Mitä paremmin saat pidettyä vetämisestä tulleet askeleet lähellä nollaa ja kasvatettua nätisti kuljettujen askeleiden määrää sitä parempi. Eräänä päivänä voikin sitten huomata, ettei koira enää edes yritä saavuttaa palkkioitaan (esim. niitä ihania hajuja) vetämällä lainkaan vaan nätisti kävelemällä. Sitä nopeammin tulos saavutetaan mitä pienempi on vetämällä eteenpäästyjen askeleiden määrä ja mitä suurempi nätisti kuljettujen askeleiden määrä koko koiran elinhistoriassa.

Meillä kanssa 3kk cockerinarttu joka vetää lenkillä kotiin päin mentäessä kuin hullu. Juoksee ja kiskoo . Aina ollaan pysähdytty kun hihna kiristyy, sitten koira istuu ja kun jatkamme matkaa, juoksee koira uudestaan kuin hullu. Toistoja on tullut koska tämä tapahtuu aina lenkillä oltaessa, eikä mitään vaikutusta... Mietityttää myös se, että miksei tuo lenkillä tykkää käydä, tai kun ulos lähdetään riemulla mutta lenkillä koiraa saa vetää perässä kunnes käännytään kotiin...

Nenne kirjoitti:

argghh! ongelmana 5 kk cockeri urospentu. Lenkillä vetää, poukkoilee puolelta toiselle, jää väkisin haistelemaan kukkia, kakkoja jne. että saa vetää perässään jos joskus haluaa eteenpäin.

Vetämiseen voisi auttaa ihan pelkkä pysähtyminen, ilman mitään sanallista ohjetta tai kommenttia. Kun pentu löysää hihnaa niin lähdet liikkeelle. Ei aina tarvitse sanallisia kehuja, pentu huomaa itsekin, että kannattaa mennä hihna löysällä

Tuohon jumiutumiseen ehdottaisin vaan reippaan " mennään" tai vastaavan sanomista ja menet eteenpäin pentua odottelematta. Näin meillä on menty vuosikaudet. Kahden kovasti haistelevan koiran omistajana ei lenkki olisi kuin pihapiirissä, jos odottelisin haistelut loppuun. Koirat tietää mitä "mennään" tarkoittaa ja sanon sen ennen kuin hihna kiristyy. Ilman tuota reippaat lenkit olisivat vain haave.
Aluksi tietty pentu ei tajua mitä sana tarkoittaa, mutta pian se oppii.

^^ Tuon ikäisen kanssa hihnakävelyä kananttaa harjoitella vain pienissä pätkissä ja pääsääntöisesti ulkoiluttaa vapaana.

Vuorisumu kirjoitti:

^^ Tuon ikäisen kanssa hihnakävelyä kananttaa harjoitella vain pienissä pätkissä ja pääsääntöisesti ulkoiluttaa vapaana.

keskustassa on kovin vaikea ulkoiluttaa pääsääntöisesti vapaana. Enkä kyllä näe mitään syytä miksei tuota saisi hihnassa viedä.

5 kk ikäisenä hihnakävelyä pitäisi jo aktiivisesti vaatia pennulta. On aika leikin ja on aika kävelyn ja ihminen pitäisi päättää milloin leikitään ja kävellään.
Hihnassa ollessaankin voi leikkiä ja hassutella, mutta vain jos ihminen siitä päättää.

Itse asun lähiössä, jossa kevyenliikenteenväylillä ajaa mopot ja pyöräilijät , siellä kävelee lapsia sekä ihmisiä jotka pelkäävät tai vihaavat koiria. Ei siellä voi kävellä koira/ pentu vapaana ja sehän taitaa olla järjestyslain vastaistakin.

Nuori pentu ei vaan malta kävellä nätisti pitkiä matkoja hihnassa, ei sen kummempaa. Eikä se ymmärräkkään mikä sen hihnan tarkoitus on ennenkun sitä opiskellaan:) Ja ainakin meillä Luna mielellään istahti paikalleen ja tarkkaili mitä sitä ympärillä tapahtuu.

Pitää vaan muistaa että pentu on pentu eikä siltä voi vaatia aikuisen koiran käytöstä, eikä ne ymmärrä puhetta eikä myöskään opi asioita hetkessä. Treenailua treenailua, ja pitää vaan löytää omalle koiralle paras koulutus keino:)

Enkä usko että vuorisumu tarkoitti tuolla vapaana pitämisellä sitä että tuolla kaupungissa viiletellään ilman hihnaa, vaan sitä että tehdään sitä turvallisessa paikassa, jossain metsässä/pellolla jnejne. Toki kaikilla ei ole tähän mahdollisuutta.

Nyt on tasan kuukausi vierähtänyt viimeisimmästä viestistä. Eli nyt koira on melkein 6 kk ja hihnakäytös parantunut jo paljon. Ei enää vedä ja poukkoile ja jää nuuhkimaan kaikkea matkan varrella. Vielä on huonoja päiviä jolloin P ryntäilee ja poukkoilee hullun lailla. Toisinaan jolkottelee pitkänkin matkan vierellä hihna löysällä, kunnes tulee taas jotain aivan vastustamatonta eteen. Nyt ptäisi vaan saada koira tajuamaan että kävelisi pääsääntöisest mun vasemmalla puolella. Toinen ongelma. Koira ei kykene luopumaan ulkona. Sisällä hyvin toimii esim ruoan ja lelujen kanssa. Mutta ulkona ei ole edes kuulevinaan.

Tosiaan kaupunkialueella/taajamassa ei pysty kaikkialla ja pääsääntöisesti puitämään koiraa vapaana. Metsässä ja metsäpoluilla pidän vapaana, koska saan koiran suht nopeesti kytkettyä jos huomaan että muita koiria liikenteessä ja hyvin toi koira pysyy lähettyvillä ja tulee kutsusta aika hyvin takaisin.

Ihanaa muistella sitä miten silloin puolivuotiaan (alle ja yli) ikäisen pennun kanssa tuskaili hihnakäytöksen kanssa ja olin ihan varma että koskaan se ei tule nätisti kävelemään Ei se nytkään lähellekkään aina kulje nätisti mutta ollaa jo niin paljon parempia ja voitaisiin olla vieläkin parempia muttakun minä en kertakaikkiaan joka lenkillä jaksa hihnakäytöstä treenata Meillä siis normihihnalla opetellaan hihnakäytöstä ja flexillä sitten mennään vähän sinnepäin... Kyllä sitä tuli tuskailtua urakalla mutta nyt vaan naurattaa. Ensi viikolla aletaan sama urakka alusta kun pentu nro 2 kotiutuu ja voi olla että sitten ei enää naurata Mutta uskoisin että nyt sitä osaa jo suhtautua vähän rennommin siihen pennun reuhtomiseen ja riekkumiseen kun tietää että kyllä se siitä ajan ja kärsivällisyyden kanssa asettuu

Ai että hermot menee. Olin just saanut koiran kävelemään suht kivasti vetämättä ja poukkoilematta ympäriinsä. Nyt koira lähemmäs 9 kk ja IHAN kamala ulkona. Vetää, jää nuuhkimaan, vetää, jää nuuhkimaan. Ei ole kovin tasaista meidän mwno ulkona. kun koira vetää pysähdyn ja odotan et se istuu peffallensa tai katsoo mua ja sit jatketaan vasta matkaa. Eli puolet lenkistä koira vetää mua ja toisen puolen mä koiraa. ¨Mitä tapahtui kun kulki jo nätimmin???

Voiko johtua oikeesti vaan murkkuiästä?

^Lyhyt ja ytimekäs: voi. Voi myös johtua siitä että jos koira on uros niin se on tajunnut että maailmassa on narttuja tai jos se on narttu niin se voi olla tekemässä juoksua... Ei kauheasti naurata, mutta sinnikkäästi kouluttamalla tuosta pääsee kyllä eroon :)

juu ei naurata ei
uros tää on ja kaikki hajut on niiiiin ihania. tyhmä kysymys, mutta tasottuuko tämä vaihe iän mukana vai onko miedän lenkkeily aina tällaista? (titenkään en anna koiralle periksi ja anna sen mennä nuuskuttaa mitä halua ja pysähtyä milloin haluaa) Vai onko tää tätä hormonien tuomaa vemkoilua?

Meillä ainakin tasoittui tuo haisteleminen, eikä sitä kauan kestänyt. Riippuu tietysti varmasti myös rodusta ja yksilöstä. Tiedän yhden, jolla ei ainakaan viime näkemällä ollut ongelma poistunut, vähän se oli helpottanut, kun parannettiin yhteistyötä. Pallit oli sillä koiralla lähdössä pois.