Koirat.com

Minulla oli makuuhuoneessa Helmille iglumallinen peti, jonka Elena omi itselleen. Nyt, kun Elena ei enää mahdu sinne, laitoin sen pois. Tilasin Elenalle normimallisen pedin, sen kokoisen, että sen pitäisi mahtua sinne aikuisenakin. Elena kun ei vielä nuku sängyssä toisin kuin Helmi. Helmi ei petejä enää käytä, kun nukkuu yöt sängyssä ja päivisin usein sohvalla.

Punkki numero neljä poistettu koiran jalkataipeesta - HYRRR! Kaikki neljä löytyneet kuluneen viikon aikana, hyi hele inhoan noita ällötyksiä! Tämä viimeisin oli valehtelematta sormenpään kokoinen...! Y-Ä-K!

muoks. Nyt löytyi parvekkeen lattialta numero kuusi.. Ahdistus.

Me käytiin tänään Tillin kanssa kasvattajalla kylässä. Tilli on kuulemma oikein hyvässä kunnossa ja muutenkin sai paljon kehuja. Käytiin kasvattajan koirien kanssa metsälenkillä ja nyt mulla on väsynyt reissukaveri tuolla Miimin häkissä nukkumassa.

Mun koirilla ei ole oikeastaan muita petejä kuin kevythäkit. Yön Tilli nukkuu kodinhoitohuoneessa omassa häkissään. Päivisin harvemmin nukkuu tuolla. Päiväunet Tilli nukkuu useimmiten Miimin häkissä (nytkin nukkuu siellä). Joskus nukkuu myös olkkarin matolla, yleensä silloin, jos Miimikin nukkuu matolla. Tilli tykkää muutenkin nukkua Miimin kainalossa ja punkeaa sinne aina kun se on mahdollista.

Käytiin Levin kanssa eläinlääkärissä ottamassa rokotus, ja Levi osasi olla tosi hienosti. Se on kuulemma myös oikein sopivassa kunnossa, mikä oli helpotus kuulla kun oon täällä kotona tullut vähän vainoharhaiseksi kun äiti väittää että se on ihan laiheliini. Mut kai vinttikoira tottumattoman silmiin sellaiselta näyttääkin.

Levillä ei ole oikeastaan yhtään virallista petiä, mutta sillä on lattialla tyyny ja viltti ja sellainen karvainen alusta missä se joskus aamulla nukkuu vähän. Yleensä se kuitenkin nukkuu sängyssä mun vieressä/päällä, ja kesähelteilläkin mieluiten aivan minussa kiinni. Päivällä se nukkuu sohvalla tai sylissä.

Kyselen koko ajan : D Miten te olette toimineet yksinoloharjoitteluiden kanssa? Oletteko heti jättäneet pennun yksin vai harjoitelleet pieniä aikoja kerrallaan?

^Yksinolosta on ihan erillisiä ketjuja olemassa

Pentupalstalta löytyy mm Pennun yksinoloaika- niminen ketju ja koulutuspalstan puolelta Yksinolemisen ongelma- niminen ketju

Nyt on sitten meilläkin pentu kotona. Ensimmäinen ilta oli aika levoton, vinkunaa oli jonkun verran ja yöllä tuo läähätti kuumissaan eikä meinannut löytää hyvää nukkumapaikkaa. Tänään aamulla vinkui myös, jos ei oltu näkyvissä, mutta nyt illalla on ollut rauhallisempi eikä hätääntynyt vaikka oltiin nukkumassa eri huoneessa.

Yksinoloa ei olla harjoteltu, mutta eiköhän me avon kanssa nyt käydä iltasella ees talo kiertämässä niin tulee aloitettua harjoittelu. Pennulla on kaksi viikkoa aikaa ennen kun jää yksin työpäivien ajaksi, ja tässähän on myös se, että asun kahdessa kodissa kun olen eri paikkakunnalla töissä. Nyt eka viikko ollaan täällä meidän "oikeassa" kodissa, jossa vieraillaan viikonloppuisin ja toinen viikko sitten työpaikkakunnalla. Mulla jatkuu sillon jo työt, joten sisko on viikon pennun kanssa, että tottuu asuntoon ja mä saan viettää nyt lomani ihan täällä kotona.

Melkoset äänijänteet on tytöllä, joten hiukan jännittää miten alkaa yksinolot ym sujua.

Voihan rokotukset, josko maanantaina sitten ehtisi soittamaan ajan niitä varten. Töissä ei saa puhelinta pitää ja vuorot olleet niin, että olen ollut töissä aina ajanvarausaikana.

Ruokaa vaihdettu, RC pistää silmät rähmimään ja ihon hilseilemään. Nyt on muutama päivä menty vielä pussinjämillä plus J&V:llä ja muutamana päivänä tuo on nyt syönyt myös kaverin luona jotain kolmatta koiranruokaa, ja vatsa aivan sekaisin. Eilen oli kuulemma kaverin luona hoidossa ollessaan ripuloinut oikein urakalla, melkein pelkkää vettä tullut. En tajua, kun välillä tulee sitten kuitenkin kiinteämpää pökälettä.
Toistaiseksi diagnoosi ollut se, että johtuu siitä kaverin omalle koiralleen syöttämästä ruoasta, koska tuntuu menevän nuo pahemmat vatsanlöystymiset yksiin sen kanssa. Tiedä sitten.

Kauanko kannattaa odotella vatsan tasoittumista? Että jos tuo johtuukin tuosta J&V:sta.

^Pennun kanssa en vesiripulia katselisi kovin kauaa. Riippuu myös säästä, jos on kovasti hellettä ja hiostaa niin nesteitä ainakin tarvitsee hurjasti. Voi johtua siitä JVstäkin, mutta myös jostain muusta.

Onneksi mulla on molemmat pennut olleet aika hyvämahaisia, kasvattaja on alusta asti antanut monipuolista ruokaa, pääasiassa raakaa, niin ei mee mahat sekaisin oikein mistään. Ainut varma ripulin aiheuttaja meillä on jostain syystä ceasar-ruuat. Varmaan neljä viis kertaa ripuloinut sen jälkeen tuo vanhempi, ja ehkä siis kuus kertaa oon antanut. Eipä tarvii antaa enää sitäkään hätävarana.

Noomi kulkee jo aika nätisti hihnassa, vähän meinaa jäädä jumittamaan mutta tulee kyllä, etenkin isosiskon perässä.

Meillä alkoi aikoinaan kaksi kuukautta kestävä ripuliepisodi siitä, kun koira pääsi anopin koirien ruokakupille ja söi todella paljon nappulaa, johon ei ollut tottunut. Joillakin herkemmillä koirilla ripuli iskee heti ja suolisto ärtyy siitä. Tämän jälkeen meillä ei ole vielä voitu syödä nappulaa, eli raakaruualla ollaan. Nappulasta (yhdestäkin pienestä nappulasta) menee heti ripulille.

^^Meillä kans tosta cesar-märkäruuasta on menny maha sekasin. Pari kertaa oon antanu, enää en anna. Toisaalta, tuntuu et se on ihan roskaa muutenkin. Mielummin annan kunnon lihaa!

Atlaksen kanssa on nyt vihdoin alottamassa ensimmäinen harrastus; agility! Nyt kun vielä jaksais yli kuukauden odottaa, että se alkaa! Oon niin kärsimätön ihminen.

Piki on nyt noin 13 viikkoinen, ja perjantaina pikkusisko sai kuningasidean: on niin kuuma että Piki on nyt pakko laittaa uiman uima altaaseen!" ja sinne se meni ennen kuin ehdin sanoa mitään... ui pari kierrosta ja pääs heti pois kun halusi. Minkä ikäisinä te aloitte uittamaan koirianne/pentujanne?

^Levi ui ensimmäisen kerran tän viikon alussa eli 11-viikkoisena. Teki sellaisen pienen kiepin ja tuli heti takaisin rannalle kaahailemaan. Käytiin melkein joka päivä uimassa tällä viikolla kun oltiin maalla siskon luona, ja kyllä tuo joka kerta ui itsekin vähän. Ei se kyllä mikään intohimoinen uimari ole..

Käytiin tänään tekemässä pitempi tutkimusmatkalenkki! Levi jaksoi hyvin ja vaikka kontaktin otto ohitustilanteissa oli vähän niin ja näin, niin kyllä se muuten kulki hyvin.

Gabby tuli syksyllä eikä enää silloin edes tajuttu käyttää uimassa. Oli sen verran sateisia ja koleita päiviä jo. Ensimmäisen kerran uimaan pääsi vasta toukokuussa eli 10kuisena. Varmasti olisi polskinut menemään jo nuorempanakin, sen verran kova vesipeto tuosta on kuoriutunut :D

Meidän Taavi ui ekan kerran varmaan 3-vuotiaana Ja se on sentään noutaja!

Aapo ui tänä kesänä ekan kerran, ikää siis vuosi. Viime kesänä läträs kyllä vedessä mutta ei vielä uskaltanut uimaan ollenkaan.

No ihan ensimmäisen kerran tais uida toss noin noin 7kuukauden ikäisenä,kun se näki sellaisen ison puron takana jotain kiinnostavaa niin se ui sen puron yli ja sieltä sitten takas. Ihan luvan kanssa tais uida 8kuukauden ikäisenä...eli tos toukokuussa. Tietty olisin nuorempana ton jo vienyt yimaan mutta kun tuo on talvi pentu (tuli mulle viime vuoden marraskuussa) niin silloin luonnollisesti ei oikeen uimaan vielä päässyt :) Laku tykkää uida tosi paljon...

Penny tuli mulle lokakuussa, joten arvatenkin ekat uintikokeilut jäi kevääseen. Penny ei varsinaisesti ole koskaan vielä uinut, kun se ei vapaaehtoisesti mene niin syvälle. Pari kertaa olen käsillä sitä kannatellut vedessä ja silloin tekee kyllä vahvaa uintiliikettä. Se uskaltaa tällä hetkellä kasvata siihen asti, että masu kastuu, sitten kääntyy pois. Ekoilla kerroilla uskalsi kastella vain etutassut, joten eteenpäin on menty. Voi olla, että koirakaverin kanssa menisi veteen paremmin, kahlaamaankin uskaltautui heti syvemmälle, kun itse olin vedessä uimassa. Into tuolla on kova, vesi siis kiinnostaa ihan hirveästi, mutta jokin jännitys vielä estää järveen pulahtamisen.

En usko, että pienen pennun uittamisesta on haittaa, kunhan pentu ei väsy liikaa liian syvässä vedessä ja sillä tavalla aiheuta itselleen vaaraa. Uiminenhan on hyvää liikuntaa, kun se ei rasita niveliä, mutta kehittää lihaksistoa ja hapenottokykyä. Ja kesällä uiminen on melkeinpä paras tapa viilentää koiran oloa. Ainakin Penny piristyy jo pelkästä kahlaamisesta, kun saa massun ja tassut viileiksi ja märäksi.

Meillä alettiin uimaan vasta tänä kesänä (Vanilla 1v.). Hankittiin pelastusliivit ja niillä saatiin Vanilla uimaan, mutta kyllä se monta uinti kertaa vaati että omatoimisesti uskaltaa mennä veteen.

Menee hoitokodin ruoan piikkiin tuo vatsan sekaisuus. Tänään meinaan taas tuli ihan normaalia kakkaa.

Nuka on käynyt kerran kokeilemassa vettä. Kuten Pennykin, niin siinä kohtaa kun maha kastui tuli täyskäännös.
Oltais varmaan käyty useamminkin, mutta itselle uusi paikkakunta enkä tiedä täällä epävirallisia rantoja missä voisi käydä. Kaksi uimarantaa löytyy kyllä ja kaverin kanssa aiheesta puhuttaessa sanoi että niissä pidetään koiria hyvinkin usein mukana. Eli kai sitä itsekin uskaltaisi. Ja ainahan voi vedota siihen, että en mä tienny kun eka koira.

Helmi ei ole uinut vielä kertaakaan ja on nyt yli 1v. Elenaakaan en ole käyttänyt uimassa vielä. Vähän hidastaa tuo turkki, kun se pitäisi pestä ja föönata aina uimisen jälkeen. Mutta ehkä kokeillaan vielä tämän kesän aikana.

Eilen käveltiin n. kilometrin lenkki Elenan kanssa, käytiin mutka koirakentällä, joka on tuossa vieressä. Takaisin tullessa Elena meinasi koko ajan vain vetää ja riekkua hihnassa, joten jäin seisomaan paikoilleni ja odottamaan kunnes se rauhoittui. Sitten päästiin pari askelta eteenpäin ja taas pysähdys. Yllättävän pian Elena tajusi, miten pääsee eteenpäin ja loppumatkan se vain katsoi minua koko ajan ja käveli hihna löysällä. Tunti meni tuossa reissussa. Hyvin Elena jaksoi keskittyä kuitenkin.