Koirat.com

Ciara kirjoitti:

Tällainen ilmoitus löytyy apulasta:
Suunnitteilla pentuja
Suunnitteilla sekarotuisia koiranpentuja ensi keväälle tai tälle syksylle (75% harmaa norjanhirvikoira ja suomenpystykorvaa 25%). Jos pennuille löytyy kiinnostuneita ostajia pennut teetetään jos ei niin sitten niitä ei tule. Isälle kaadettu useita hirviä emälle vasta muutama. Lintuihin löytyy kiinnostusta molemmilta. Pennut teettäisi Kuhmossa ja siellä ne myös kasvaisivat. Pennut ehkä rekisteröitäisi FIX-rekisteriin ja sirutettaisi.

Turhia "miksi lisää sekarotuisia" kyselyitä ei tarvitse laittaa, mutta jos kiinnostusta löytyy niin ota rohkeasti yhteyttä!
Merja Pääkkönen email (ilmoitus jätetty 30/8/2010)

Jos nuo vanhemmat ovat kerran niin hyviä metsästyskoiria, niin on se kumma ettei kylän hirviseuroissa käydä tappelua näiden jälkeläisistä. Silloin ei tarvitsisi pohtia että teettääkö vai ei ja kelpaako kellekään.

Rorys: Sitäpä minäkin tässä juuri pohdin

Pitäisi varmaa lopettaa siellä apulassa hengailu kokonaan..

Edit, korjattu virhe.

Ilmeisesti meikäläinen on sen verran optimisti, et ihmisistäkin pitää aina olettaa hyvää. Aattelin nimittäin et tuon tiedustelun taustalla vaikutti se, et haluttiin varautua suureen pentueeseen. Tarkoitan tällä sitä, et muutama olis alustavasti kiinnostunu ja jos kyselyitä tulee enemmän niin pentueen teettäminen varmistuu. Tämä kautta siis oletan ko. porukan pyrkivän siihen, ettei pentuja jää ns. ylimääräiseksi.

Totuushan voi myynti-ilmoituksissa (koskee se sitten koiria tai jotain muuta myytävää asiaa) olla mitä tahansa maan ja taivaan väliltä. Joskus jostakin myyjästä saa tosi huonon kuvan jo pelkästää kirjoitusasun perusteella. Kehnon kirjoitusasun takaa saattaa kuitenkin paljastua mitä rehellisin ja ihanin ihminen. Ja joskus taas sulosanat kätkevät taakseen mätämunan. Ota ja tiedä.

Mä en nyt jaksa mitään kovin älyllistä tähän kirjotella, mutta rocky, mun mielestä sun tekstit on rankasti kärjistettyjä, varsinkin toi viimenen.

Ja kun sun koirasi on vielä noin nuori, niin en sinuna mainostaisi koiraa superterveenä yksilönä. Sitä ei tosiaan tiedä mitä kaikkea se mahtaa sairastamaa aikuisiällä, kun emältäkin löytyi jonkunlaista onkelmaa. Toki on mahdollista ja toivottavaa, että se pysyy terveenä kuin pukki koko elämänsä.

EDIT: ohoh, kappas :D meikä kattoi ja luki vaan ekan sivun tästä, enkä tajunnu et näitä sivuja on näin monta. Eli aika lailla turhaa tekstiä taitaa olla toi ylempi, sama asia on kuitenkin jossain kohti varmaan tullut jonkun muun näppikseltä.

Poistettu.

Sekarotuisten terveydestä vrt rotukoirat, löytyy tietoa TÄÄLTÄ
ja otetaan lisäksi tähän pieni lainaus:
Usein väitetään sekarotuisten koirien olevan puhdasrotuisia terveempiä. Pitääkö tämä paikkansa?
Kyllä se pitää paikkansa. On muistettava, että yksittäisellä koiralla saattaa kuitenkin olla vaikka mitä ongelmia. Katsottaessa suurempaa joukkoa, tämä sekarotuisten terveys näkyy.

Ja seuraavaksi tähän tulee joku selittämään, että tuo yllä linkittämäni Katariina Mäen kooste ei ole todellinen eikä paikkaansa pitävä syystä tämä, se ja tuo. Sekarotuiset eivät vaan voi olla terveempiä ja nilitti nilliti nii.
Mulla on puhdasrotuisia rekisteröityjä koiria, mutta silti mun ei ole mitenkään vaikea sisäistää tai käsittää sitä, että sekarotuiset keskimäärin ovat terveempiä kuin rotukoirat keskimäärin. Sekarotuisten etuna on laaja geenipooli ja loputon jalostuspohja.

Rezin aikaisemmassa kirjoituksessa oli muutama kohta, joita haluaisin kyllä hiukan selventää:

Kun pennunosto tapahtuu Kennelliiton kauppasopimuksella, ei ole epäselvää mitä kasvattajan tulee korvata ja miten kauppa hoidetaan.

Näinhän sen kuulusi olla, mutta näin se ei valitettavasti aina mene. Ei ole ihan harvassa ne kerrat, kun koiran kaupasta tai koirassa ilmenneistä sairauksista on riidelty ihan huolella vaikka SKL:n kauppasopimus olisikin tehtynä.

Ostaja tietää - ei oleta, arvele tai luule - vaan TIETÄÄ pentunsa sukutaustan sukusiitosprosentteineen ja tuloksineen päivineen. Ostajalla on mustaa valkoisella siitä, että hänen pentunsa takaa ei löydy perinnöllisiä sairauksia.

No tämähän on ihan hubbabubbaa siltä osin, että perinnöllisistä sairauksista vain pieni murto-osa tutkitaan virallisesti ja valtaosasta ei todellakaan saa mustaa valkoisella kuten esim. allergiat, epilepsia, autoimmuunisairaudet, syövät jne. Lisäksi haluaisin nähdä sen koiran, jonka suvussa ei ole yhtään mitään perinnöllisiä sairauksia.

Koska käyttökoirien vanhemmilta vaaditaan pentujen rekisteröintiin myös näyttötulos, ostaja tietää ettei hänen koiransa takaa löydy näyttelyissä hylkäävään virheeseen johtavia vikoja, kuten kivespuutosta. Ei-käyttökoirilta vaaditaan käsittääkseni myös näyttötulos juurikin perinnöllisten vikojen ehkäisemiseksi. Nämä siis koskee nimenomaan pentueita, jotka ovat rotuyhdistyksensä pentulistalla.

Minkään rodun kohdalla ei ole vaatimusta näyttelytulosta rekisteröinnin ehtona. Yhdistyksen pentulistalle pääsy on aivan eri asia ja osalle kasvattajista on aivan se ja sama että onko se yhdistelmä yhdistyksen listalla vai ei.
Ja tuo lausahdus ei-käyttökoirien näyttelyvaatimuksesta on ihan puuta heinää. Mitä tekemistä on näyttelytuloksella ja perinnöllisten vikojen ehkäisyllä? Vastaus: ei yhtään mitään.

Koiria ei ihmiset hyvät rekata minkään paperilippusten ja -lappusten takia, vaan jotta pystytään seuraamaan mitä rodussa tapahtuu ja karsimaan sairaat yksilöt pois jalostuksesta mahdollisimman tehokkaasti. Ystävä tuossa taannoin valitteli miten kovat kriteerit jalostukseen kelpaavilla koirilla on ja miten kasvattajanimen saadakseen pitää käydä kaiken maailman kursseja - näin on ihan siitä syystä, ettei kuka vaan voisi alkaa teettää rekisterikelpoisia pentuja parilla naapurin kivalla paperikoiralla.

Ja jälleen, näin sen kuuluisi mennä, mutta näin se ei mene. Sairaita yksilöitä käytetään jalostukseen edelleen. Ei tietenkään kaikissa roduissa eikä kaikkien kasvattajien toimesta.
Kasvattajanimen saadakseen täytyy käydä SKL:n kasvattajakurssi ja siinä se. Ko kurssi tarjoaa vasta-alkajille varmasti hyödyllistä tietoa, mutta kokeneemmat koiranharratajat eivät siitä paljoakaan irti saa.
Jalostukseen käytettävillä koirilla tulisi olla kovat kriteerit etenkin terveyden ja luonteen suhteen ja vähemmän kovat ulkonäön suhteen, mutta tämä tuntuu olevan enemmän poikkeus kuin sääntö. Koirista halutaan tietyn näköisiä ja se ratkaisee.
Ja silti vaikka kuinka olisi käytynä SKL:n kasvattajakurssi, ei se mitenkään vähennä niitä parin naapurin kivan koiran yhdistämistä, koska vastaavia on suurin osa syntyvistä pentueista etenkin seurakoirarotuisten kohdalla.

On olemassa hyvä, vastuuntuntoisia kasvattajia ja sitten on ne muut. Mutta tämä puhdasrotuisten kasvattajien aukoton ihannointi on jotain aivan käsittämätöntä.

Ja edelleen. On olemassa terveitä koiria ja on olemassa sairaita koiria. Mä en vaan jaksa käsittää, että miten niin monet ihmiset jaksavat vuosi toisensa jälkeen kauhistella sekarotuisten kasvatusta, miten se on teidän pussista tai koiraharrastuksista pois?
Jos jäsen X haluaa hankkia sekarotuisen niiden terveyteen vedoten niin mitä sitten? Jos jäsen X on sitä mieltä että sekarotuisen keskimäärin ovat terveempiä kuin puhdasrotuiset, niin antaa X:n olla sitä mieltä. Myös mä olen ihan satavarma että mun on helpompi löytää terve sekarotuinen kuin terve koira tietyistä roduista. Ja ei, sekarotuisten terveystuskimuksia ei saa virallisiksi, mutta eipä saa kaikkia puhdasrotuistenkaan tutkimustuloksia.
Eli siis, en jaksa ymmärtää myöskään tätä jatkuvaa hehkutusta puhdasrotuisten koirien terveystutkimuksista, kun koirien tilanne ei kuitenkaan näytä menevän yhtään parempaan suuntaan. Hyvähän se on että tutkitaan, mutta sitten pitäisi olla myös sitä kanttia oikeasti jättää ne sairaaksi todetut koirat pois jalostuksesta. Ja sitten vielä kun muistetaan se, että jokaiselta rodulta ei tutkita kaikkea. Voiko siis esim. jalostukäytettyjen rhodesiankoirien sanoa olevan terveitä, kun ei ole teetetty virallisia tutkimuksia kuin lonkat ja kyynärät?

Tämä olisi saattanut sopia myös pentutehtailuketjuun, mutta menköön nyt tänne.
Tapasin kerran koirapuistossa naisen, jolla oli chipoo (rennosti suomalaisittain lausuttuna sipoo). Rotu ei vielä silloin ollut virallinen, kun hän koiransa osti, mutta nyt (about vuosi sitten) taitaa olla. Hän ei niin näyttelyistä välitä, joten ei haittaa että hänen koirallaan ei virallisia papereita ole. Ei hän ajatellut niitä hankkiakaan, vaikka sellaiset varmaan saakin.
Tämä sipoo oli suomalainen tuotos, joten villitys on kaikesta päätellen levinnyt tännekin. Sinisilmäiset ostajat uskovat ilomielin tehtailijan selityksen, jonka mukaan rotu hyväksytään minä hetkenä hyvänsä.

Ciara kirjoitti:

Tällainen ilmoitus löytyy apulasta:
Suunnitteilla pentuja
Suunnitteilla sekarotuisia koiranpentuja ensi keväälle tai tälle syksylle (75% harmaa norjanhirvikoira ja suomenpystykorvaa 25%). Jos pennuille löytyy kiinnostuneita ostajia pennut teetetään jos ei niin sitten niitä ei tule. Isälle kaadettu useita hirviä emälle vasta muutama. Lintuihin löytyy kiinnostusta molemmilta. Pennut teettäisi Kuhmossa ja siellä ne myös kasvaisivat. Pennut ehkä rekisteröitäisi FIX-rekisteriin ja sirutettaisi.

Turhia "miksi lisää sekarotuisia" kyselyitä ei tarvitse laittaa, mutta jos kiinnostusta löytyy niin ota rohkeasti yhteyttä!
Merja Pääkkönen email (ilmoitus jätetty 30/8/2010)

Jos nuo vanhemmat ovat kerran niin hyviä metsästyskoiria, niin on se kumma ettei kylän hirviseuroissa käydä tappelua näiden jälkeläisistä. Silloin ei tarvitsisi pohtia että teettääkö vai ei ja kelpaako kellekään.

Jos esim. pääkaupunkissamme asuva bison filee kasvattaja markkinoi Apulassa suunnitteilla olevaa pentuettaan sanoin hyvin menestyneistä, hyvä luonteisista vanhemmista, niin ihmettelettekö silloinkin, että jos vanhemmat ovat kerran niin hyviä niin miksi niitä pitää erikseen markkinoida? Että luulisi että pääkaupunkilaiset seurakoiraharrastajat kävisivät tappelua niiden jälkeläisistä?
Tuossa ilmoituksessa on kyseessä metsästävät vanhemmat ja hyvien mettäkoirien jälkeläisille on usein kysyntää. Mistä te tiedätte kuinka paljon kiinnostusta paikallisilla ja naapuriseuran metsästäjillä on ollut pentuetta kohtaan? Mitäpä jo tässä halutaa pelata varman päälle sen suhteen, että jos pentueesta tulisikin mahdollisesti iso niin halutaan olla varmoja, että niiden lähistöllä asuvien lisäksi olisi myös muita kiinnostuneita?

^No ihan omaan kokemukseen pohjasin tuon oman olettamuksen. Kotikonnuilla tuo paperittomien hirvikoirien teettäminen on tosi yleistä ja niille on melkein aina ollut ottajia ennemän kuin itse pentuja. Ei niistä pentueista edes kylillä hiiskuta ja harvoin ne kaikki kotiseutunsa lähelle jäävät, monet menevät monien satojen kilometrien päähän metsästäjille joille on sana kiirinyt hyvistä koirista.

Ainahan noita olettamuksia voi tehdä lähes loputtomiin suuntaan tai toiseen. Yhtä hyvin voidaan olettaa että kyseessä on pentutehdas joka koitetaan tuolla tavoin ns. naamioida. Ja ihan yhtä hyvin jonkun kasvattajan kauniit kotisivut ja näyttelyissä menestyneet koirat voivat olla vain kulissia.

muoks. enkä mä oikein tiedä mitä ajattelen kun näen jonkun markkinoivan pentujaan Apulassa. Olivat rekattuja tai ei. Mun kummallekin koiralle olisi ollut todella paljon muitakin ottajia. Näiden kasvattajat eivät ilmoittele netissä. Ei tarvi, koska sana hyvistä koirista kantautuu kyllä.
En välttämättä ostaisi Apulassa/lehdessä/tms myytäviä pentuja. Asennevamma? Ehkä.

Täytyy nyt vielä avautua, koska mua ärsyttää juuri tuo että rekattujen koirien kasvatuksessa on ollut havaittavissa sitä, että terveydestä tingitään. Kaverin koiran kasvattaja juuri kirkkain silmin myönsi minulle, että toki hän on käyttänyt vehnäallergikkoa koiraa jalostukseen (pari pentuetta), koska ei allergikon kanssa eläminen ole niin kovin rajoitettua tai hankalaa. Koira on hei kuitenkin periyttänyt hienoa ulkonäköä ja hyvää luonnetta. Nyt tämän allergikon poika jatkaa tätä linjaa. Tällä koiralla on todettu ongelmia suolistossa. Mutta eihän ne haittaa kun pysyvät poissa elimistön ph:n säätelyllä (?). No, tämän pojan tyttärella on nyt todettu vilja-allergia. Mutta eihän se haittaa, sillä on niin mukava luonne.

ridgeback kirjoitti:

No tämähän on ihan hubbabubbaa siltä osin, että perinnöllisistä sairauksista vain pieni murto-osa tutkitaan virallisesti ja valtaosasta ei todellakaan saa mustaa valkoisella kuten esim. allergiat, epilepsia, autoimmuunisairaudet, syövät jne. Lisäksi haluaisin nähdä sen koiran, jonka suvussa ei ole yhtään mitään perinnöllisiä sairauksia.

Ja jälleen, näin sen kuuluisi mennä, mutta näin se ei mene. Sairaita yksilöitä käytetään jalostukseen edelleen. Ei tietenkään kaikissa roduissa eikä kaikkien kasvattajien toimesta.
Kasvattajanimen saadakseen täytyy käydä SKL:n kasvattajakurssi ja siinä se. Ko kurssi tarjoaa vasta-alkajille varmasti hyödyllistä tietoa, mutta kokeneemmat koiranharratajat eivät siitä paljoakaan irti saa.
Jalostukseen käytettävillä koirilla tulisi olla kovat kriteerit etenkin terveyden ja luonteen suhteen ja vähemmän kovat ulkonäön suhteen, mutta tämä tuntuu olevan enemmän poikkeus kuin sääntö. Koirista halutaan tietyn näköisiä ja se ratkaisee.
Ja silti vaikka kuinka olisi käytynä SKL:n kasvattajakurssi, ei se mitenkään vähennä niitä parin naapurin kivan koiran yhdistämistä, koska vastaavia on suurin osa syntyvistä pentueista etenkin seurakoirarotuisten kohdalla.

On olemassa hyvä, vastuuntuntoisia kasvattajia ja sitten on ne muut. Mutta tämä puhdasrotuisten kasvattajien aukoton ihannointi on jotain aivan käsittämätöntä.

Mä en ole missään vaiheessa ihannoinut tai jumaloinut kasvattajia ylipäätään. Mä olen puhunut hyvästä kasvattajasta. Mä en halua kasvattajaa jolta tulee vain "tutkitusti terveitä" koiria vaan mä haluan koirani kasvattajalta joka uskaltaa sanoa että joo näiden suvussa on ollut sitä ja tätä, ja kun ongelma on ilmennyt ei koiraa ole käytetty enää jalostukseen. Tai että nyt on todettu että näiden esi-isällä on joku geeni ja jos koiraa aikoo käyttää jalostukseen niin se pitää testata. Sellaiselta joka jaksaa nähdä oikeasti vaivaa sen rodun eteen. Ja malttaa olla käyttämättä sitä sairasta koiraa jalostukseen, vaikka se mahdollista olisikin, juuri nuo allergiat sun muut kuten kynsiongelmat pitäisi olla poissulkevia. Mitä olen nyt muutamaa rotua (itselleni sitä haluamatta) seurannut niin esim. westie taitaapi olla aikas sairas rotu. Eräskin koiran omistaja puhui että tää on niiiiiiin hieno rotunsa edustaja ja vaikka ja mitä mahtavaa, ja oltais pentuja teetetty sopiva narttukin ois ollut, mutta kun koira on melkeen sokea. Se että koira on syönyt pennusta saakka kortisonia ja on silti ihan ihottuman peitossa ja kutisee ei haittaa yhtään.

Eikä moni koiraa hankkivakaan ymmärrä miten hankalaa on elää sairaan, vaikkapa allergiaa sairastavan koiran kanssa. Ruokavalion säätämistä, imurointia, ruuan pakastamista ja silti koira saattaa kutista ja ripaska lentää koska se on allerginen siitepölylle, tai pölypunkille, tai sitten vaan perskeles tuulee väärästä suunnasta (karkea kärjistys). Sitten syötät sille kortisoneja tai käytät siedätyshoidoissa tms. Kokemuksen syvällä rintaäänellä voin sanoa että perseestä on, mutta minkäs teet. Ja kyseessä on tosiaan niin sekarotuinen kuin sekarotuinen vaan voi olla.

Mä väänsin kättä Rockyn kanssa joka sanoi että hänen koiransa on tutkitusti terve. Mitä se ei tutkitusti ole kerran emällä on itsellään silmäongelmaa ja emänemällä tais olla lonkkavikaa. Isästä ei ollut tietoa. Eli se että koira on sekarotuinen ei tee koirasta tervettä. Mitä ei tietenkään saa papereillakaan, mutta ainakin pienemmät mahdollisuudet saada silmä ja lonkkasairauksia on silloin kun koiran vanhemmat on säännöllisesti testattu ja terveiksi havaittu.

Samoin minua korpesi tuolla ensimmäisellä sivulla se kuinka joku kertoi hankkivansa omat saksanpaimenkoiransa paperittomana hyvältä kasvattajalta, koska ne on terveempiä ja vaikka ja mitä mahtavaa.

Vanis kirjoitti:

Tämä olisi saattanut sopia myös pentutehtailuketjuun, mutta menköön nyt tänne.
Tapasin kerran koirapuistossa naisen, jolla oli chipoo (rennosti suomalaisittain lausuttuna sipoo). Rotu ei vielä silloin ollut virallinen, kun hän koiransa osti, mutta nyt (about vuosi sitten) taitaa olla. Hän ei niin näyttelyistä välitä, joten ei haittaa että hänen koirallaan ei virallisia papereita ole. Ei hän ajatellut niitä hankkiakaan, vaikka sellaiset varmaan saakin.
Tämä sipoo oli suomalainen tuotos, joten villitys on kaikesta päätellen levinnyt tännekin. Sinisilmäiset ostajat uskovat ilomielin tehtailijan selityksen, jonka mukaan rotu hyväksytään minä hetkenä hyvänsä.

Ja emän tai isän sairauksista ei ole haisuakaan. Emä voi olla sokea ja isä voi olla vaikka rullilla kulkeva ja epileptinen, kunhan vaan saadaan pieniä ja nättejä koiran pentuja mitä myydään pari sataa halvemmalla mitä oikeat rotukoirat. Ja ei sekään haittaa, että kyseessä voi olla vaikka äiti poika yhdistelmä, kun hei täähän on ihan uus ja ihana rotu, näillei oo ees mitään perinnöllisii sairauksii, mitä niillä epämääräisillä pienillä sekarotuisilla. Siinähän säästetään ihan hirveesti, ainakin pari sataa.

Ja muuten kuinka monella tuttavapiirissä on paljon jotain rotua muistuttava "paperiton" puhdasrotuinen jolle kyllä saa paperit sitten myöhemmin jos vaan haluaa, kasvattaja ei vaan ollut "hennonut" niitä hankkia? Ja hinta on ollut kuitenkin hyvin lähellä max pari sataa euroa eroa oikeasti puhdasrotuisen hintaan?

eetla kirjoitti:


Ja muuten kuinka monella tuttavapiirissä on paljon jotain rotua muistuttava "paperiton" puhdasrotuinen jolle kyllä saa paperit sitten myöhemmin jos vaan haluaa, kasvattaja ei vaan ollut "hennonut" niitä hankkia? Ja hinta on ollut kuitenkin hyvin lähellä max pari sataa euroa eroa oikeasti puhdasrotuisen hintaan?

Mutta itse en ole Mindiä ostanut, vaan kodinvaihtajana tuli minulle. Selkeä dalmatialainen, en löytänyt vielä piirrettä joka ei sopisi dalmatiankoiriin, emän ja isän paperit omistan (Venäläisiä, mutta aivan viralliset leimat siellä vilkkuu) ja tullipaperit joista näkyy milloin on tuotu Suomeen emä ja isä.
Taustalla vain luultavasti on muutakin kuin "ei hennottu hankkia papereita", luultavasti terveystarkastuksia ei ole, pentuja ei hoidettu parhaiten ja myytiin muutamalla sadalla.
Kennelliitolle soitettiin asiasta aikoja sitten, mutta tämän enempää tietämättä asiasta tai myyjän nimestä edes, ei asialle voi oikein muuta tehdä.

" Ja kun sun koirasi on vielä noin nuori, niin en sinuna mainostaisi koiraa superterveenä yksilönä. Sitä ei tosiaan tiedä mitä kaikkea se mahtaa sairastamaa aikuisiällä, kun emältäkin löytyi jonkunlaista onkelmaa. Toki on mahdollista ja toivottavaa, että se pysyy terveenä kuin pukki koko elämänsä. "

En ole missään välissä väittänyt että koirani on superterve. Todellakkin sillä voi olla ja tulla sairauksia, mutta toivon että ei. Joten voisitko lukaista sanomani pikkuisen tarkemmin ennenkuin kirjoittelet asian vierestä...

En nyt nää kuka kijoitii autoimmuunisairauksista ja allergioista, mutta laitanpa nyt tähän silti.. eli allergia tarkoittaa että elimistö "puolustautuu" tunkeilijaa vastaan, eli käy ns. ylikierroksilla, niinkuin mainnitsit. Mutta leukemiassa ei ole sama juttu, silloin elimistön puolustusjärjestelmä on huono, ja yrittää kamppailla kovasti vastaan mutta ei pääse ns. ylikierroksille.. OT.

"Mä väänsin kättä Rockyn kanssa joka sanoi että hänen koiransa on tutkitusti terve. Mitä se ei tutkitusti ole kerran emällä on itsellään silmäongelmaa ja emänemällä tais olla lonkkavikaa. Isästä ei ollut tietoa. Eli se että koira on sekarotuinen ei tee koirasta tervettä. Mitä ei tietenkään saa papereillakaan, mutta ainakin pienemmät mahdollisuudet saada silmä ja lonkkasairauksia on silloin kun koiran vanhemmat on säännöllisesti testattu ja terveiksi havaittu."

Höphöp. Mä en ole sanonut että mun koira on tutkitusti terve. Se on kyllä tarkastettu (=tarkastettu ei tutkittu) koska enhän voi tutkia tätä koiraa koska isästä ei tietoa. Mutta, aion kyllä tarkastuttaa ja kuvauttaa niinkuin ed. kirjoitinkin. Ja seropi ei ole automaattisesti terve koira täällä ei sitä yritetä sanoa, vaan sitä että myös seropit voivat olla terveitä koiria, terveempiä kuin puhdasrotuiset.

rocky kirjoitti:

No jotenkin tuntu että kun puhutaan "se" tyyliin, tarkoitetaan jotain tiettyä. Mutta hyvä jos ei.
Kuitenkin vastaan tähän vielä, että jos sanotaan "tutkimattomalla sekarotuisella" ? Voihan ne tutkia ja tarkastuttaa, ainakin oma koirani on tutkittu / tutkitaan vielä tulevaisuudessa ja el. on sen tarkastanut.

Jos se on sun sanojen mukaan terve ja tutkittu, niin miten se poikkeaa termistä tutkitusti terve?

^ Väännetään rautalangasta. Eli tarkoitan että koirani on el. tarkastanut. Ja näin ollen tällähetkellä terve. Myöhemmin kunhan ikää tulee tarkastuksia jatketaan, silmänpeilauksia lonkkakuvauksi = tutkimuksia. Koirani ei siis ole välttämättä superterve yksilö, edelleenkään. Mutta terve on tällähetkellä.

Allergiat ja autoimmuunisairaudet ovat pikemminkin merkki elimistön ylikierroksilla käyvästä immuunipuolustuksesta kuin immuunijärjestelmän heikkoudesta. Ihmisille jopa istutetaan suolistoloisia, siis vertaimeviä ei mitään lapamatoja, jotta immuunijärjestelmällä on jotain mitä vastaan hyökätä. Näin allergiat ja autoimmunisairauden oireet vähenevät, jopa kokonaan poistuvat.


Aberkios Autoimmuunisairaus tarkoittaa sairautta jolloin elimistö hyökkää ns "tuttua ja turvallista" ainetta vastaan, joka ei vahingoita elimistöä mutta se luulee niin ja näin ollen yrittää poistaa sitä kehosta jolloin tule oireita mm. allergia. Mutta esim leukemiassa eli verisyövässä keho ei käy ylikierroksilla, vaan keho ei jaksa puolustautua tätä sairautta vastaan ja siksi nimitys immuunijärjestelmän heikkeneminen.

eetla kirjoitti:

Ja muuten kuinka monella tuttavapiirissä on paljon jotain rotua muistuttava "paperiton" puhdasrotuinen jolle kyllä saa paperit sitten myöhemmin jos vaan haluaa, kasvattaja ei vaan ollut "hennonut" niitä hankkia? Ja hinta on ollut kuitenkin hyvin lähellä max pari sataa euroa eroa oikeasti puhdasrotuisen hintaan?

Meillä Lexa on paperiton. Ja tuo hullu mieheke maksoi siitä 700e, pari sataa tosiaan lisää niin olisi saanut rekisteröidyn rotikan. Sen olen tosin tiennyt aina että tuolle ei mitään papereita saa enää, samoin mies. Rotikalta tuo nyt näyttää mutta mistä sitä tietää vaikka takana olisi muitakin rotuja.

Sen, miksi meillä on paperiton koira, olen aika moneen otteeseen palstalla kertonut. Voin toki kertoa vielä jos joku ei satu tietämään.

Ja en missään tapauksessa kannata rekisteröimättömien/sekarotuisten pentujen teettämistä. Poikkeuksena metsästykseen menevät sekarotuiset sekä esim. opaskoiriksi menevät noutajaristeytykset.

Mun pointtini oli se että monet ostaa rotukoirana pari sataa halvemmalla paperittoman koiran sillä luulolla että koiralle saa kyllä paperit hankittua jos myöhemmin haluaa, kun onhan se sentään rotukoira ei mikään sekarotuinen... Mikä on siis ihan täyttä kukkua. Jos kasvattaja ei pentuetta rekisteröi niin eipä sitä voi tehdä myöhemminkään. Yhtäkään hyvää syytä mä en keksi miksei pennuille voi hankkia papereita jos ovat puhdasrotuisia ja vanhemmat asiallisesti tarkastettuja.

Olen antanut muutaman kerran kodin aikuiselle kodinvaihtaja seropille (+ yhdelle ihan pennulle 90-luvulla), joissa ollut kuulema nelisen eri rotua. Erinomaisia koiria olleet niin luonteidensa puolesta kuin terveydenkin, ei ole tullut häikkää. Pääasiassa aina ollut siis rotukoiria ja joukossa yksi tai kaksi sekarotuista, jotenkin siis tottunut siihen että myös se "kunnon" seropi löytyy.
Olen myös ostanut parilla sadalla paperittoman saksanpaimenkoiran ihan sen takia, että halusin saksanpaimenkoiran harrastuksiin, mutta en näyttelyihin ja virallisiin kilpailuihin ja rahatilanteeni ei antanut opiskelijana silloin periksi ja osamaksu on mielestäni nolo maksuvaihtoehto, joten en edes kennelistä lähtenyt kyselemään. Koiran jouduin 9kk vanhana lopettamaan täyspaskojen lonkkien takia, ja jäi muuten viimeiseksi paperittomaksi koiraksi. Muuten oli aivan mahtavaluonteinen koira, potentiaalia olisi ollut vaikka mihin, mutta eläinlääkärikin tarkastuksessa sanoi, ettei sellaisella länkisäärellä kannata harrastaa ja jossain vaiheessa lopetus olisi todennäköisesti kuitenkin edessä kipuilujen yms takia. Ja arvatkaa vaan oliko kova paikka.
Nyt sitten typeryydestä oppineena on tulossa paperillinen koira kennelistä, jossa panostetaan terveyteen ja luonteeseen.
Paperiton koira on "sika säkissä" ikävä kyllä, vaikka olisi miten luotettavan oloinen kasvattaja/myyjä. En ole kuitenkaan "koira on pakko ottaa kennelistä!"-kannalla, en usko että paperiton koira on automaattisesti pentuetehtailun, sukurutsauksen tmv tuotos, mutta oman kokemuksen perusteella jätän paperittoman hankkimisen, sillä nyt minulla on ainakin jonkinlaisia takuita pennusta ja sen terveydestä.

Mä väänsin kättä Rockyn kanssa joka sanoi että hänen koiransa on tutkitusti terve. Mitä se ei tutkitusti ole kerran emällä on itsellään silmäongelmaa ja emänemällä tais olla lonkkavikaa. Isästä ei ollut tietoa. Eli se että koira on sekarotuinen ei tee koirasta tervettä.

Tää ei nyt oikein valkene mulle. Jos koira on terve ja se on myös tutkittu ja terveeksi todettu, niin se ei sitten kuitenkaan voi olla terve koska emällä on ollut silmäongelmaa ja emänemällä lonkkavikaa? WTF? Mä yritän vielä; jos koira todetaan tutkimuksissa terveeksi, peilataan siltä vaikkapa ne silmätkin, jotka todetaan terveiksi, niin kuitenkaan koira ei voi olla terve koska sen isästä ei ole tietoa ja emällä on ollut silmäongelmaa.
Päteekö tämä myös toisin päin? Eli koira ei voi olla tutkitusti sairas, koska sen emä ja isä ovat olleet tutkitusti terveitä?
Milloin koiran saa sanoa olevan terve? Sitten kun se kuolee 15 -vuotiaana ilman että on koskaan sairastunut mihinkään perinnölliseen? Kun sekin tuli tässä jo ilmi, että nuorta koiraa ei saa sanoa terveeksi kun koskaan ei voi tietää, että jos se vaikka joskus tulevaisuudessa vielä sairastuukin johonkin.