Koirat.com

Näin jälkikäteen allergia-asioihin perehtyneenä siitepölyallergiasta kärsivällä on suuri riski saada myös eläinallergiat. Itse en osaa sanoa oikein missä ajassa siedättyy, ajattelisi että ei ole kyse paria kuukautta pitemmästä ajasta. Vems en lähtisi riskeeraamaan toisella koiralla, niin ikävää kun se onkin. Nauti nyt tästä yhdestä koirasta täysin siemauksin ja oo onnellinen että pärjäätte sen kanssa Pitäkää huoli että allergia ei pääse pahenemaan.

^ Kiitos kommentista. Näin ehkä täytyy tehdä, ihan varulta. Käsittääkseni nyt on vähän nuhailu helpottanut, onneksi.

Mä voisin kyllä kai periaatteessa osallistua tähänkin keskusteluun.
Koira-allergia todettu joskus ala-asteikäisenä, tällä hetkellä kotona asustelee kolme koiraa. Uusin tulokas on kääpiöpinseripentu, ollut meillä nyt 3viikkoa. Allergiaoireita on ollu mielestäni, mutta samalla tasolla kuin silloin kun ensimmäinen pentu tuli pissaamaan pitkin lattioita. Enemmän nuhaa ilmenee, mutta toisaalta olen allerginen aika varmasti myös huonepölylle mikä aiheuttaa osan oireista.
Hyvin täällä pärjäillään, ja koiristahan en luovu, ellei ole kuolemanvakavasta tilasta kyse.
Mukavaa että nykyään ollaan enemmän siedätysmyönteisiä, vaikka se ei kaikille yksinkertaisesti sovi. Siis siedätys koiriin. Sormet on ristissä ettei allergia koskaan pahenisi liikaa.

Moi!
Täällä yksi, jolle on todettu prick-testillä koira-allergia astetta 5. Myös avokkini sai saman "tuomion". Hassua tässä kuitenkin on, että minä olen pienestä saakka hoitanut koiria joskus parikin viikkoa kerrallaan ja nukkunut niiden kanssa samassa sängyssä, enkä ole mitään hengitystieoireita ikinä huomannut. Joskus ekana päivänä kun koira nuoli esim. kättä, se saattoi hieman (siis niin että juuri ja juuri huomasi) kutista, mutta seuraavina päivinä sitäkään oiretta ei ollut. Avokkini on myös ollut paljon tekemisissä koirien kanssa ja ei ainakaan mitään selkeitä oireita ole huomannut. Kissoista selkeät oireet. Siitepölyallergiaa meillä molemmilla on, mulla joku heinä ja lievästi koivu ( tänä vuonna ekan kerran huomasin kun on niin runsas), avokilla vähän useammat heinät ja koivu yms. mutta allergialääkkeillä ( mulla ei ees reseptillisiä) pärjäämme molemmat ilman oireita.

Nyt olemme hankkimassa tanskalaisruotsalaista pihakoiraa ja kaipaisin mielipiteitä, olemmeko kuinka "vastuuttomia" vai onko todennäköistä että oireita ei tule tai ainakin siihen omaan koiraan siedättyy? Jonkinlaista avokauppaa kasvattajan kanssa kyllä toivotaan, jos kävisi niin kurjasti että tulisi vahvat allergiaoireet jommalle kummalle. Mielipiteitä?

Yksi koira-allerginen ilmoittautuu! Eli mulla on lyhytkarvainen collie ja mulle on todettu koira-allergia, en muista niitä mutta oli se aika paha. Huomaan saavani joistain kavereiden koirista allergiaoireita, esimerkiksi suomenlapinkoirasta on tullut, villakoirasta, tollerista.. Omasta ei tule ellei nuole semmoista kohtaa missä iho on rikki. Yleisesti omalle ehkä siedättyykin paremmin. Siedätyshoito tässä hommassa on se a ja o.

Kun käyt katsomassa pentuja, niin ota lyhythihainen paita, anna niiden pyöriä ja telmuta, nuolla käsiäsi ja naamaasi ja touhua niiden kanssa paljon, tunnustele oloasi. Tuntuuko kurkussa miltään? Kutiseeko? Vuotaako silmät? Itselläni ei tullut juurikaan oireita, kun käytiin colliepenneleitä katsomassa. Uskallettiin siis ottaa se koira. Koiranmyyjä tiesi että olen allerginen. Koiranpentujen pitäisi kai allergisoida vähän enemmän ainakin kun aikuisen, kun pennut pyörii kusessa ja kakassa ja muutenkin. Näin olen ainakin kuullut.

Itse en syö tällähetkellä allergialääkkeitä ollenkaan ja pärjään todella hyvin. Koira nukkuu sängyssä välillä, touhuan sen kanssa paljon kaikkea, leikin ja ei tule oikeastaan mitään. Muiden koirista saattaa enemmänkin tulla. Jos epäilet että voi tulla esim hengitysoireita, kannattaa rajata makuuhuone koiran olotilan ulkopuolelle ja eristää se vain ihmisten huoneeksi, niin on ainakin yöt puhtaassa ilmassa. Tai siis puhtaamassa.

Mun mielestä voi hyvin ottaa koiran vaikka onkin allerginen, kunhan on itselleen pentuja katsoessa rehellinen. Jos silmät vuotaa ja kutisee, niin voi olla, että voi tulla vahvempia oireita. Voihan niitä tulla muutenkin. En tiedä suostuisiko kasvattaja tuommoiseen avokauppaan, itsellä otettiin yhdellä maksulla koira kotiin suoraan. Kannattaa toki keskustella kasvattajan kanssa ja kertoa rehellisesti allergiasta. Mutta koira-allergia ei todellakaan ole este hankinnalle, jos se on tasoa silmiä alkaa ehkä vuotaa eikä sitä että tulee hengitysoireita ja muurautuu kurkku umpeen.

Pahimmat allergiaoireet mulla tulee kaverilla, jolla on kani ja kissa. Että se siitä koira- ja hevosallergiasta.

Täällä ilmottautuu yksi koira-allerginen joka haaveilee omasta pennusta. :)

Mitä mieltä olette siitä, että mikään tietty koira(rotu) ei tunnu allergisoivan, vaan lähinnä tämä allergia tuntuu olevan yliherkkyyttä esim. koiran karvanlähtöaikaan (hilse pöllyää)? Onko muillakin näin, vai oletteko te allergisia just niille tietyille koirille(/roduille), ja aina niitä tavatessa tulee oireita? Mulla allergisia oireita (silmiä+kurkkua kutittaa, nuha) tulee ns. satunnaisesti, juurikin niin että koira, jonka kanssa on ennenkin ollut pitkiäkin aikoja (viikon) saman katon alla, aiheuttaakin myöhemmin tavattaessa oireita (johtui varmaan pentukarvan vaihtumisesta ja runsaasta hilseilystä - muuta ei keksitty selitykseksi?). Tämä sama koira ei edes pentuna aiheuttanut oireita (vaikka sanotaan että pentu allergisoisi paljon koska on esim. omissa eritteissään?). Tai ei ainakaan sellaisia, joiden kanssa ei voisi elää, koska en muista saaneni oireita :) Yhtään koiraa/rotua en ole tavannut, joka jokaisella tapaamiskerralla olisi aiheuttanut allergisia oireita. Olen muutenkin melko herkkä, esim. siitepöly ja todella runsas pölyisyys allergisoivat (en itsekään ole siivousfriikki ja siivoan asuntoani hävettävän harvoin, imuroin ehkä kerran kahdessa viikossa jos sitäkään, eikä kotona oireita tule mutta joskus kylässä kyllä huomaa ettei ole imuria käytetty oikeasti ainakaan vuoteen).

On vaan tosi vaikea ottaa koiraa, kun tuntuu että ei yhtään tiedä allergisoiko se oma pentu sitten - kun ei tunnu olevan "rotusidonnaista" tämä allergia. Lähinnä siis tilanteet joissa yhdistyy liian iso koira/useita koiria (+ mahdollisesti karvanlähtöaika/hilseily) + liian pieni tila (+ liika pölyisyys) -> allergisia oireita. Monen tekijän yhdistelmä siis. Noista eri tekijöistä varmuudella "pois-suljettuja" olisi liian pieni tila + iso koira, koska asuntomme on suht iso ja harkitsemamme koira-rotu melko pieni. Samankokoisen kanssa pärjätty viikko tässä asunnossa ilman oireita, tosin ei lähtenyt runsaasti karvaa siihen aikaan eikä hilseillyt (tämä koira ei koskaan ole aiheuttanut mitään oireita, tosin ei koskaan ole hilseillyt runsaasti). Myöskin olen valmis siivoamaan usammin, jos tuntuu että se helpottaa.

Ongelmaksi jääkin sitten varmaan tuo koiran karvanlähtö (ja hilseily sen yhteydessä). Auttaisikohan runsas harjaaminen (irtokarvat pois) ja mahdollisesti pesu asiaa? Ja esimerkiksi öljyn antaminen. Kuinkakohan kauan koiran karvanlähtö yleensä kestää? Toki lyhyet pätkät (jos puhutaan muutamista viikoista tai alle) pärjätään vaikka 24h täystuuletuksen, makkarin eristämisen (ettei koira pääse sinne) ja runsaan ulkoilun yms. kanssa.

Virtahevolle kiitos hyvästä vastauksesta, kuulostaa lupaavalta kun on joku jolla on ilmeisesti pahempi allergia kun meillä ja on silti voinut ottaa koiran. Mulla tosiaan useimmiten ei tule veljen rhodeista tai muista tuttavien koirista yhtään mitään oireita (ei ole rotukohtasta) ja sillon kun tulee niin vain tuota hyvin lievää ihon kutinaa useimmiten juurikin paikoista jossa on pieni naarmu ennestään tai koira vahingossa raapaissut ja sitten nuollut kyseistä kohtaa. Avolla ehkä voisi tulla enemmän oireita, mutta esim mökillä veljen koirien kanssa viikonloppu ei aiheuta mitään erityistä pärskintää tai muita oireita (kysyttäessä sanoi ettei mielestään huomaa mitään erilaista, mutta ei ole täysin varma) ainakaan samalla tavalla kun jos kissa tulee syliin tai lähelle naamaa. (kissojenkin kanssa ilmenee lähinnä aivastelua, niiskutusta ja lievää silmien vuotoa, ei hengitystieoireita ja vain jos kissa tulee lähelle, samassa asunnossa kolmen kissan kanssa ollessa ei oireita kun kissat eri huoneessa tai kauempana). Joten vaikuttaa ihan hyvältä, lauantaina mennään ekan kerran katsomaan pentuja, pitää muistaa laittaa lyhythihainen päälle

Joo koira ei ainakaan tule nukkumaan kanssamme sängyssä, ja jos jotain lieviä hengitystieoireita tai muita oireita sitten tulee niin varmaan eristetään makkari sitten kokonaan koiravapaaksi alueeksi. Joo no avokauppa oli hieman huono termi, jouduin sitä kasvattajallekin selittämään, kun meinasin lähinnä, että jos yllättäen kuitenkin tulee vahvoja allergiaoireita, niin koira voi palata kasvattajalle ja löytää hänen kauttaan uuden kodin, rahoilla ei siinä tilanteessa olisi mitään väliä Onneksi kuitenkin lopulta ymmärsi ja kertoi, että kauppakirjaan sovitaan kohta että jos koirasta on luovuttava, se palaa ensisijaisesti kasvattajalle Eli eiköhän me voida koira ottaa, kun tuskin kasvattajan luona pennuistakaan tulee mitään kurkku-muurautuu-umpeen -oireita

Eipä tullut kummallekaan mitään oireita pentuja katsoessa vaikka oikein yritettiin nuuhkia pentua ja annoin niiden pureskella käsiä ja sormia jne Joten nyt on pieni suklaanruskeavalkoinen pentu varattu Pennunodottajien pulinasta voi käydä katsomassa kuvaa

Täällä ilmottautuu myös yksi koira-allergikko! Omista piskeistä allergiaoireita en saa, vaikka nukkuvatkin samassa sängyssä, nuolevat naamaa ym. Koiraa hankkiessamme tutustuimme mahdollisimman "vähän allergisoiviin" rotuihin, ja päädyimme havannankoiraan. Ensimmäinen havannakontaktini ei allergiaa aiheuttanut, ja niimpä uskalsimme ottaa oman koiran. Ensimmäisen pennun meille tultua allergiaoireita toki oli.

Nyt olen harkinnut "syrjähyppyä" () ja suunnitelmissa olisi parin vuoden sisällä hankkia italianvinttikoira! Käydessäni tutustumassa kyseiseen rotuun, ei allergiaa niinä parina tuntina ainakaan ilmennyt.

Haaveena jossain elämän vaiheessa olisi lk collie, mutta hieman mietityttää mitä siitä sitten allergian kanssa tulisi...

Yuana, onnea todella paljon tulevan koiran johdosta, olen painiskellut itse tosiaan noiden samojen mietteiden kanssa, uskaltaako ottaa vaiko ei. Lopulta olisi ratkaisu ollut se, että jos olisin tullut allergiseksi pahasti Pongolle (eli lähinnä ambulanssilla sairaalaan meininkiä) niin sitten äiti olisi ottanut sen ja minä olisin muuttanut. Asun siis vielä kotona. Mutta eiköhän kaikki järjesty ja usein tosiaan sille omalle siedättyy, ainakin mitä itse olen ajatellut. Omistani en ole saanut sillei allergiaoireita kuin esim. kavereiden haukuista.

Havannu, itselläni on just nahka ja sitten allergia ja mua ei allergisoi. Kannattaa vaan käydä tutustumassa mahd paljon sen rotuisiin koiriin ja jos menet katsomaan pentuetta, niin anna niiden tosiaan ryömiä päälläsi ja nuolla kädentaipeet ja naama ja katso rehellisesti tuntuuko pahalta. Jos tuntuu, niin sitten voi olla, että se ei sovi juuri sinulle. Me kun käytiin katsomassa ekoja koiranpentuja (ei lk collie) niin mulle tuli oikeasti oireita, silmät vuoti ja kutitti. Se paikka oli kyllä tunkkanen pölynen ja siellä oli kahet pennut yhtäaikaa ja varmaan 10 koiraa, en tiiä mikälie pentutehdas mutta onneks ei sitä pentua otettu muutenkaan. Mutta en tiiä mitä siitä ois tullut, koska siellä oli monta eri koirarotua eikä päässy kokeilee allergian oireita vain siihen yhteen rotuun.

Minulle sopi lk collie ja kotona asustaakin mitä ihanin iso nahkapoika. Upea, ihana rotu. Suosittelen lämpimästi mikäli ei tunnu allergisoivan.

^ Vaarallinen ehdotus mennä katsomaan pentuja...
Mutta onneksi yks tuttu kasvattaa niitä, vois joskus käydä niihin vähän paremmin tutustumassa. Tosiaankin hieman isompi harrastuskoira olisi noiden pienien rinnalle aika houkutteleva ajatus.. Luonnekin kuulostaa aikas täydelliseltä... Ulkonäkökin on mitä mainioin

^ Parempihan se on mitä useampaa nahkaa käyt katsomassa! Ja se on kyllä tosi hyvä harrastuskoira vähän kaikkeen (paitsi suojeluun ja metsästykseen, mutta mistäs sitä tietää jos saat poikkeustapauksen..) ja näyttelyihinkin, kunhan korvat pysyy kehän ajan taittuneina. Kun niillä on paljon sitä, että nousee pystyyn (omallakin toinen korva). Mutta ei hättää, meillä nous kehän lopusta ihan melkeen tikkusuoraks se ja silti sain ERIn.. :D

Mutta kannattaa käydä katsomassa niitä ja useempaan kertaan, sitten tietää että allergisoiko ne oikeasti. Toihan tiputtaa karvaa kokoajan, mutta ei hirveästi hilseile tai kuolaa. Kun mä oon pessyt koiran, niin tuntuu vähän inhottavalle ihossa, mutta kyllä senkin saa hoidettua kun peseytyy perään heti itse. Ja jos tulee pennuista allergiaa niin sitten voihan olla, että sille siedättyy tai sitten ei siedäty. :| Riippuu toki kuinka paha olo siitä tulee. Ja on hyvä käydä kattoo vaikka ihan aikuisiakin, niin sitten vielä näkee onks se se sun rotu ja minkälaisia oireita tulee jos on tullakseen. :) Mutta sekin voi olla tosi sellasta yksilösidonnaista, että koira B allergisoi kun taas koira A ei, vaikka oiskin sama rotu. :D

Joo siis juurikin sen takia on vaarallista käydä katsoa pentua, että sieltä suurella todennäköisyydellä yksi lähtee mukaan oli tilanne mikä tahansa... :D tai ainakin kiusaus nousee vähintäänkin turhan korkeaksi..
Lähinnä TOKOa ja agilityä olisi tarkoitus mahdollisesti harrastaa, miksei myös paimennusta jos mahdollisuus siihen luodaan.
Olen kyllä aika pahastikin allerginen, mutta tietysti eihän se, että miten pahasti collieille allergisoi, selviä kuin kokeilemalla :)

En tiedä onko näillä paimennusviettiä ja itse en ainakaan ole aikonut varmaan käymään edes testaamassa. Mutta voihan niistä vielä olla siihenkin, mutta harvoja collieita siihen tuskin enää käytetään. :)

Tunnustelet vain oloasi rehellisesti, se on multa paras neuvo. Oli mullakin ne allergialukemat aika korkeet muistaakseni, mutta hengissä vielä ollaan. Nuoleminen jne kannattaa kyllä opettaa siltä aikaisin pois. Nyt vain menet katsomaan pentuja ja toivottavasti ei tule mitään hengitysoireita tai esim. kurkku ala menemään tukkoon. Joku nenän vuoto, aivastelu tai silmien vuotohan on melkein ihan sama kun ei mitään. Ja korostan edelleen sitä siedättymistä ja siedätystohoitoa, mitä kannatetaan nykyään tosi paljon.

^Olen samaa mieltä kanssasi
Kyllähän sen myös noissa nykyisissä huomaa, miten siedätyshoito on auttanut, ja juuri se oman koiran. Mullehan tulee oireita esmes Nellan kasvattajan koirista vaikka samaa rotua onkin..
Jep, tuo paimennus-juttu olikin tuommoinen "jos koira siihen soveltuu"
Vielä en moneen vuoteen ole collieta hommaamassa, se on ehkä vähän semmoinen "sitten joskus"-rotu, ikuisuushaave
Mutta kyselyä ja taustatutkimusta on tietty hyvä tehdä reilusti etukäteen

Oma tilanteeni on se, että olemme kumppanini kanssa allergisia eläimille ja pääsääntöisesti oirehdimme myös tuttujen koirista. Koiran kaipuu on kuitenkin aivan raastavan suuri, varsinkin minulle, jolla oli koira lapsuudenkotona. Tiedän siis miten tärkeä asia elämästämme puuttuu. (Koirani oli ulkokoira, jonka kanssa elämä sujui oireitta, mutta nyt opiskelijarivarin takapihalle sellaista ei voi ottaa.)

Olemme nyt kuitenkin miettineet koiranpitomahdollisuuksia ja kuulleet monien allergisten pystyneen pitämään jotain tietyn rotuista koiraa sisällä. Tietysti mikään koirarotu ei ole täysin allergiavapaa, mutta uskon kyllä, että on rotuja, jotka allergisoivat epätodennäköisemmin kuin toiset. Mielessämme on coton de tulear, jollaisen haluaisimme luoksemme vierailemaan ennen koiranhankintapäätöstä. Ongelmana vain on se, ettemme tunne ketään, jonka koiralla voisimme testata allergiaamme. On tämä niin hankalaa, kun emme uskalla suoraan ostaa koiraa, joka mahdollisesti joutuisi taas vaihtamaan kotia. :(

Pystyisikö joku Turussa tai lähimaastoissa asuva cotonin omistaja auttamaan tarjoamaan koiraansa hetkeksi hoitoon tai vaikkapa vierailemalla meillä sen kanssa? Antaisihan lyhyempikin vierailu jo jotain perspektiiviä siihen, uskaltaisimmeko ruveta hakemaan sitä omaa kotia tarvitsevaa cotonia. :) Minulle voi laittaa yksäriä.

Juu, meidän äiti allegisoi kanssa joillekin koirille, mutta meillä on Bichon, joka ei allergisoi .... :)

Mulla on sileecollie joka ei allergisoi mua, toisaalta kaverin tollerit allergisoi, se riippuu enemmän yksilöstä kuin rodusta, mikä allergisoi ja mikä ei. :) Kaverin villakoira allergisoi mua myös. Ostettiin toi silcol ja kerrottiin kyllä kasvattajalle, että on allergiaa. Myi silti.

Mutta suurimmat oireet tulee kaverilta missä on kissa + kani.

Ihana lukea allergisten ja varsinkin astmaatikkojen tarinoita koirallisesta elämästään. Itselläni on myös molemmat. Allergiaoireista en voisi vähempää välittää, mu astma on paha. Lapsuuteni elättelin toiveita, että katoaisi -> ei kadonnut, perheeni ajokoiralle toivoin siedättyväni -> 12v mennyt enkä siedättynyt.
Ei ole oikein, että tupakka-astmani kuitenkin katosi. Se ei ollut haitallinen vaan hyödyllinen

'Siedätyselo' koiran kanssa, ylimääräinen peseminen, siivoaminen yms. oireiden vähentämiseksi itseäni hieman pelottaa, sillä olen huomannut, että allergisoivissa paikossa oleskellessani sairastun paljon helpommin. Esimerkkinä kuinka sakemannin omistavalla serkullani yövyttyäni sain mononukleoosin. Immuunijärjestelmän väärin suuntautumistahan allergia on, joten eliniän viettäminen pienessäkään jatkuvassa altistuksessa ei ehkä ole se paras tapa(saa nähdä mihin hulluuteen tässä kuitenkin ryhtyy).

Minun pitäisi joko päästä imppaamaan mahd. monia eri yksilöitä mahd monesta rodusta tai alistua hankkimaan Suomen sään kestävä örrikkä sitten hamassa tulevaisuudessa kun on oma piha. En myöskään tiedä ottaisinko minkä vaan itseäni allergisoimattoman otuksen rotuun katsomatta. Harrastustoiveet rajoittaa enkä tiedä olisiko minulla sydäntä pitää harrastuskoiraksi hankittua pihalla allerisoimattoman pyöriessä nurkissa

Täällä sai astmaatikko juuri lääkäriltä luvan hankkia koira :) Koira-allergiaa ei tosin ole, mutta kasa muita kyllä löytyy. Kuitenkin lääkärin mukaan nykyisen tilanteeni perusteella on epätodennäköistä, että minulle kehittyisi oireilevaa koira-allergiaa (oireettoman allergian kehittyminen saattaa tosin olla silti mahdollinen). Oli kyllä hieno tunne, kun olin varautunut siihen, että lääkäri kieltää ehdottomasti koiran hankkimisen :D Tottakai se oireellisen allergian kehittymisen pelko kuitenkin hieman yhä vaivaa, koska se todennäköisesti tarkoittaisi koirasta luopumista... Jokatapauksessa näillä näkymin on taloon tulossa sheltti tai havannalainen ensi keväänä :)