Koirat.com

Noniin, aloitin nyt tästäkin keskustelun kun edelliselläkin palstalla oli.

Mindillä alkoi n.2kk sitten paha ontuminen, sitä ennen hyvin pientä ja hyvin satunnaista (luulin aina sen kolauttaneen sen johonkin kiveen yms.).
Menimme kahdelle ell. kummassakin epäiltiin muljahdusta ja annettiin kipulääkkeet ja lepo. Noin. kahden viikon välein käytiin koska ontuminen ei loppunut.
Toisen kerran jälkeen en ole käynyt ell. koska minulle sanottiin että muljahduksella/venähdyksellä voi kestää pidempäänkin parantua. Joten annoin vain liikuntaa enentyvässä määrin (pikkuhiljaa).

Nyt n.3viikon ajan on lenkit ollut normaaleja ja varsinkin vapaana juoksemista olen koettanut järjestää että saa oman mielensä mukaan liikkua, että jos koskee niin ei tarvitse juosta.

Luin tästä oireet ja Mindi istuu "satunnaisesti oireilevaan" täydellisesti. Paitsi että ontuminen/jalan aristaminen taivuteltaessa on päivittäistä ja varsinkin liikunnan jälkeisen levon jälkeen se on pahimmillaan (minkä luin myös jostain artikkelista).

Suositellaanko nyt menemään ell. ja kertomaan kuinka pitkäaikaisia mutta alussa(tammi-helmikuussa) satunnaisia oireet ovat? Kannaatko epällä (Jagsteeeer) nivelrikkoa ja sanoa tämä ell. että tutkisi?

Eläinlääkäri tutkii mitä sinä haluat. Soitat ja varaat ajan rönkkaan. Sillä se selviää.

Noissa mystisissä on aina se, että ensin hoidetaan todennäköisintä syytä ja jos ei auta, niin aletaan sulkea pois muita.

Olisi mukavaa jos nivelrikko suljettaisiin pois. Pitääpä siis soitella.

Joo, soittelisin minäkin eläinlääkärille ja pyytäisin röntgeniä.

Meillä koira ontui hyvin satunnaisesti silloin tällöin kauankauan, en tajunnu mitn epäillä.
Kunnes joulukuussa leikki liian rajusti lelullansa ja liukastu lattialla, koira meni kankeaksi ja loppujen lopuksi takapää petti kuin olisi halvaantunut.
Eläinlääkarissä annettiin kortisoonipiikki ja sanottiin että se on revähdys.
Koira tokeni, mutta viikon päästä alkoi taas kankeus, mentiin röntgeniin ja selästä löytyi nivelrikko.

No tänäämpä soiteltiin ja käytiin. Antoi piikillä kipulääkettä mutta siellä ei ollut röntgeniä niin huomenna pitää käydä toisaalla kuvauttamassa.
Kerron jos löytyy jotain tai ei löydy.

Anteeksi floodaus. Mutta ilmoitan nyt mitä löytyi.
Ei ollut nivelrikkoa mutta ainakin etutassuista molemmista löytyi kaksi suht pahasti deformatioisunutta varvasta. Eli jossain vaiheessa elämää mahdollinen amputaatio niihin varpaisiin.

^Hyvä että asia selvisi.
Mutta mitä tuo deformatioisunut varvas tarkoittaa?

Kieroutunutta luuta periaatteessa. Näet kun katsot vasemman jalan toista varvasta keskeltäpäin, samoin oikeaa. Varpaitten luitten pitäisi siis olla suorat.
Molemmissa tassuissa on vain yhdet lähes täysin terveet varpaat, muut ovat joko enemmän tai vähemmän kieroutuneet.

^ Hurjaa

Mistä tuollainen sit voi johtua tai mitä sille voi tehdä? :S

^^Ohoh kaikkea sitä..
Onko ne sitte kasvaneet ihan itsestään tuollalailla, vai aiheuttaako joku sairaus tällaista?
Entä onko ne kovinki kivuliaat koiralle?

vastaan nyt molemmille kun oli niin samanlaiset kysymykset.
Eli siis voi olla geneettistä. Ja eipä sille oikein mitään voi tehdä, koettaa pitää ruokavalion mahd kevyenä ja liikunnan ei-rasittavana juuri sille osalle missä se kieroutuma nyt sattuukaan olemaan. Mindille pitää nyt siis, kun varpaissa on, olla liikunta alustan mahd paljon pehmeä (eli puru, hiekka, nurmi) ja ei kovin epätasainen.
Mindille tuo on tullut 95% varmuudella pentuajan huonosta ruokinnasta (ei kalsiumia ja kalkkia luuston kasvuun normaalisti) ja sitäkin huonommasta liikunnata/ei liikuntaa ollenkaan. Jolloin ne siis kasvoi vaan kieroon siinä suurimpana pyrähdyskautena.
Geneettisestä en tiedä milloin ne muodostumat näkyvät.

Ja on kivuliaita, tämä ainakin ontuu jalkaansa, oikeaa vaikka vasen on pahempi, mutta luultavasti koettanut varoa vasenta jolloin oikeaan on tullut liian paljon rasitetta ja siksi ontunut sitä.
Kipulääkkeillä kait yleensä hoidetaan, pentuaikana jos tämän huomaa niin pystyy ruokavaliolla mielestäni vaikuttamaan jonkinverran ja oikeanlaisella liikunnalla. Uinti
Mindillä ei oikein voi/kannata tehdä mitään vielä, katsotaan kipuileeko uudella liikkumismuodoilla ja jos kipuilee pitkäänkin niin pahimpien varpaitten amputaatio edessä.

Ei saa ruokinnalla tuota aikaiseksi. Mindillekään. Synnynnäistä, joka taasen ei aina tarkoita perinnöllistä. Mutta ei onnistu ruokinnalla, edes totaalisella kalkin puutteella.

^^Ohhoh! Kaikkea sitä näkeekin... Pääasia kuitenkin, että ontumisen syy löytyi ja sitä voidaan jollakin tavalla hoitaakin.

Kuinkas tärkeitä varpaat koiralle näin ylipäänsä ovat? Jotenkin luulisi, että parin varpaan puuttuminen, jos siihen täytyy mennä, ei vaikuta juurikaan koiran elämään.

Kovasti tsemiä sinne! Toivottavasti oikeanlainen liikunta ja kipulääkkeet pitävät kivut loitolla!

Jagster: tämän tiedon sain vakituiselta eläinlääkäriltä(joka on myös ollut(/on edelleen, en tiedä varmaksi) kunnan eläinlääkäri. Joten uskon nyt tässä tapauksessa häntä enkä sinua.

Muoks.
Sliippi: ei ole kovin vakavaa koiralle jos siltä yksi varvas/per tassu puuttuu.
Ja kiitos tsempeistä! Kipulääkkeitä ei käytetä että huomataan jos alkaa tällä erilaisella liikunnallakin ontumaan ja kipuilemaan että tiedetään pitääkö tehdä jotain vielä.

Kurja juttu, mutta toivotaan että saatte tasapainon kivun hallinnalle ja hyvälle elämälle
Kerro toki miten teillä homma sitten etenee, kiinnostaa :)

Myrkku, valitettavasti lekurit eivät vaan muutaman tunnin yleiskoulutuksella tiedän yhtään mitään ruokinnasta. Vielä vähemmän sen vaikutuksesta kasvuun. Ei kuulu heidän spesialiteettiinsa.

Mutta saat sinä toki itseäsi ruoskia itsesäälillä jos haluat, mutta vaihtoehtokin on olemassa ;)

Mutta muuta maailmaa saattaisi auttaa kun vielä kerrot mikä oli tämä kardinaalimoka, jolla sait varpaat vääntymään - miten kasvuaikana ruokittiin. Osaisivat sitten muut sitten välttää moisen.

creek, kertoilen toki :)

Jagster, minä epäilen että tämä lääkäri n.40vuotta työtä tehneenä olisi vain muutaman tunnin ruokailusta lukenut ;) Kuitenkin omatkin koiransa ja eläimensä hoitanut ja ruokkinut.
Enkä ruoski itseäni, koska minä en ollut se joka tämän aiheutti. Koira tuli minulle sen ollessa 7kk. Se ei saanut sitä ennen lähes minkäänlaista liikuntaa tai sitten jos sai ne olivat todella ylipitkiä lenkkejä (n.10km). Ruokinnasta en tiedä tarkemmin mutta sen tiedän ettei siihen panostettu lähes ollenkaan. Sanoin myös sen että tämä on ruokinnan JA liikunnan/ei-liikunnan lopputulos. +Koiralla oli luultavasti hyvin pitkät kynnet(virhe asento askelmassa) ja kiinni sisällä. +Liikunta oli todellakin huonoa, ei sellaista mitä pennulla pitäisi olla.
Saat epäillä ihan rauhassa tämän lääkärin pätevyyttä, minä en sitä kuitenkaan tee :)

Laske piruuttasi koska opinnot on tehty ja luuletko, että on suuremmin perehtynyt oman ammattinsa lisäksi muihinkin asioihin? Ihan sama, mutta ei tuo silti ruokintaperäinen ole. Se on vaan selityksenä helppo, koska näköjään saadaan vastuu vieritetty jonkun muun niskoille. Sinänsä hauska tuo vastuu, koska sellaista ei läheskään aina edes ole, mutta nykyaikana on mahdotonta hyväksyä, että shit happends.

Mutta nämä toteamukset -ruokinta-aiheutti-virheen ovat aika hedelmättömiä, jos ei edes tiedetä mitä koira on syönyt.

Myrkku, kyllä minäkin ennemmin eläinlääkäriä uskon, jolla on kokemusa useamman kymmenen vuoden ajalta.

Ruokinta on todella tärkeä osa koiran ja kaikkien eläinten hyvinvointia. Miten ell. osaisi neuvoa oikeaa ruokaa ylipainoisille, puutostiloista kärsiville ja allergisille eläimille, jos heillä ei mitään asiantuntemusta ole? Ja vaikkei missään koulussa näitä opeteta (mitä en kuitenkaan jaksa uskoa), vastuuntuntoinen ja oikeasti alastaan ja työstään kiinnostunut lekuri ottaa varmasti itse selvää asioista, joissa kokee sen tarpeelliseksi.

Paljon voimia sinne, sekä koiralle että omistajalle! :)

Nyt en ihan oikeasti tajua sinua Jagster.
Kun sanoin että hän on tehnyt n.40vuotta töitä, hän on tehnyt n.40vuotta töitä. Ehkä 35vuotta jos laskin väärin. Kuinka ell. ei voisi olla perehtymättä koiran ruokintaan? Miten ell. muuten pystyy neuvomaan ylilihavia, puutostiloista kärsiviä, allergiasta kärsiviä yms.? Mutta pääpointti onneksi on se että minä uskon tähän lääkäriin vaikket sinä uskoisikaan.
Mutta ihan nyt mielenkiinnosta, mikä sitten sinun mielestä aiheuttaa tuollaiset kieroutumat luihin? Jos ei geneettistä lasketa mukaan.
En ole myöskään (edelleenkään) sanonut että se ruoka yksinään vaan myös ne järkyttävät olot, liikkumattomuus tai sitten superpitkät lenkit asfaltilla ja liian pitkät kynnet ovat osasyitä myös.

Vastuusta nyt sen verran että kyllä ihmisellä on vastuu siitä eläimestä kun sen ottaa. En tajua miten tämä olisi selityksenä helppo, geneettinenhän se kaikkein helpoin olisi, kenellekään ei olisi vastuuta.
Mutta ihan tosissaan, sinä et tiedä paljon ollenkaan oloista missä koirani kasvoi alkuunsa, paljon vähemmän ruokinnasta kuin minä vaikken itsekään paljon tiedä.
Et myöskään sitä mitä ruokaa minä olen sille sitten antanut kun se minulle tuli, tai millaista liikuntaa se on minun kanssa saanut.
Tiedän vain kuinka paljon todennäköisemmin nämä kieroutumat on alkaneet muodostua siellä entisessä kodissa kuin minun luona ollessaan.