Koirat.com

Minulla on pitkäkarvainen collie joka ei astu toiselle takajalalleen ollenkaan ja jalka näytää muutenkin vääntyneeltä. En tiedä onko se mahdollisesti nivelrikko. Koirani on kauan jo ontunut hieman tassuaan, mutta nyt jonkin aikaa se ei ole astunut jalalle ollenkaan ja jos se vahingossa on meinannut niin jalka ei oo pitänyt yhtään. Koirani (Donna) täytti marraskuussa jo 14 vuotta. Kipua se ei valita lainkaan eikä näytä siltä että jalka olisi kipeä. Ei kuitenkaan voi varmasti tietää saattuuko siihen. On vaan kamalaa katsottavaa kun koiran liikkuminen on niin vaikeaa. En tiedä olisiko parasta päästää Donna jo parempaan paikkaan kun on niin vanhakin vai mikä olisi koiravanhukselle parhaaksi. Koira asuu vanhempieni luona, sillä itse asun kerrostalossa ja Donna ei pääse edes korkeimpien kynnysten yli ilman apua. Olisi vain mukava kuulla muiden mielipiteitä mikä olisi Donnalle parasta? On vaan vaikea ajatellakin että antaisin sen jo mennä. :(

^ Taas saa ihmetellä, miksi koiraa ei ole viety lääkäriin heti oireiden alkaessa vaan annettu olla! Tottakai koiralla on kipuja jos se ontuu/ei astu jalalle. Varsinkin silloin mahdolliselle alkavalle nivelrikolle on paljon tehtävissä kun vie heti koiran kuvattavaksi kun ensimmäiset ontumiset ilmenee. Nivelrikon etenemistä pystytään nykyään hidastamaan erilaisilla lääkehoidoilla ja ravinnelisillä. Jos ei mahdollisuutta/halua viedä koiraa lääkäriin tutkittavaksi, niin sitten parempi että päästätte pois. Ei eläimelle tuolla tavalla saa aiheuttaa kipua, useinmiten kipu on kuitenkin hoidettavissa oikealla lääkityksellä, fysioterapialla, hieronnalla, akupunktiolla ym. jos kyse esim. nivelrikosta, mihin nyt oireet viittaisi. Äkkiä koira siis hoitoon tai sitten vain se viimeinen piikki!

carita kirjoitti:

Koirani on kauan jo ontunut hieman tassuaan, mutta nyt jonkin aikaa se ei ole astunut jalalle ollenkaan ja jos se vahingossa on meinannut niin jalka ei oo pitänyt yhtään. Koirani (Donna) täytti marraskuussa jo 14 vuotta. Kipua se ei valita lainkaan eikä näytä siltä että jalka olisi kipeä. Ei kuitenkaan voi varmasti tietää saattuuko siihen. On vaan kamalaa katsottavaa kun koiran liikkuminen on niin vaikeaa.

Siinä vaiheessa kun koira oikeasti valittaa kipuaan, sitä sattuu todella, todella paljon. Koira ei helpolla kipuaan näytä, eikä ihminen helposti huomaa koiran kivusta johtuvia oireita. Ei todellakaan kannata odottaa siihen pisteeseen asti, että koira ulisisi kivusta. Eiköhän siihen jalkaan tosiaan satu, jos koira ei sille pysty edes astumaan. Pätevä eläinlääkäri osaa varmasti myös suositella eutanasiaa, jos katsoo sen parhaaksi/ainoaksi vaihtoehdoksi.

Netin kautta on mahdoton tehdä täsmällisiä diagnooseja toisten koirista. Jos koiran tila huolestuttaa, kannattaa ehdottomasti viedä se koira aina eläinlääkäriin, oli se sitten nuori tai vanha ja oli sen oireet selkeitä tai epämääräisempiä. Voi toki netissäkin kysellä, kerätä tietoa ja saada vertaistukea, mutta oireilevan koiran kanssa eläinlääkäristä saa parhaan avun. En suosittele myöskään omatoimisesti suunnittelemaan koiralle mitään hoito-ohjelmia lisäravinteineen jne. jos ei diagnoosista ole varmuutta. Siis toki kaikille koirille voi lisäravinteita antaa, harvoin niistä haittaakaan kai on, mutta jos jalka vaikka onkin murtunut tai vaikka jänne katkennut/katkeamassa, ei siihen paljoa pelkät lisäravinteet auta. Ja kivuliaalle koiralle pitäisi muutenkin hankkia oikeanlainen kipulääkitys lisäravinteiden lisäksi, vaikka ontuminen johtuisikin nivelrikosta.

Vaikka ikääntyneellä koiralla usein onkin ajan mukana tuomaa jäykkyyttä, eikä se enää kirmaile kuin nuori koira, on silti vanhankin koiran oireilut hyvä ottaa vakavasti ja tutkia mistä ne johtuvat. Itsekin meinasin ensin pistää oman koiran kilpirauhasoireilun ikääntymisen piikkiin, koska oireet alkoivat pikkuhiljaa ja sopivat myös ikääntymiseen. Onneksi vein kuitenkin koiran lääkäriin, koska oikealla lääkityksellä se nuortui suorastaan silmissä. Me olemme vanhoille ystävillemme sen velkaa, että hoidamme niitä loppuun asti hyvin ja päästämme kivun ulottumattomiin siinä vaiheessa, kun koiran oireisiin ei muuta apua enää voi antaa.

Kuinka nopesti teillä on alkanut auttaa noi Cartrophen-pistokset? Muistan, että ELL sano ettei ne ala heti vaikuttaa..
Fannilla on polvessa nivelrikko, ikää vajaa 2 vuotta. Vasen jalka, jossa nielrikko on, on selvästi jähmeempi varsinkin ylösnousun aikaan. Onko noilla pistoksilla mahdollista saavuttaa ihan täydellinen elämänlaatu, vai pitääkö usein syöttää myös jtn kipulääkkeitä? Mua ei vaan jotenkin yhtään houkuttais jatkuva kipulääkkeiden syöttäminen..:/

^meillä ensimmäisen sarjan 2.pistoksen jälkeen näky selvä muutos. Sitä kesti muutaman kuukauden, jonka jälkeen alko olla kipulääkkeille tarvetta. Nyt kun käytiin toinen sarja, näkyi muutos 3.pistoksen jälkeen. En edes ymmärtänyt että sen rauhallisuus on voinut johtua kivusta. Piristyi niin kovasti että mies heitti meidän lähtiessä neljännelle piikille että rauhottavia pitäis pyytää. Tilannehan meillä on sillä lailla erilainen että vika on lonkissa eikä nivelrikkoa vielä ollut kun kuvattiin.

Mietityttää kuitenkin tuo kipulääkkeillä pelaaminen. Nytkin on huono omatunto kun tietää että tuo ois varmaan tarvinnu niitä lääkkeitä enemmän ku osasin antaa. Siinä taas ei minusta oo mitään järkeä jos se ei kohta saa enää mitään tehdä - 2km on tällä hetkellä ihan maksimi lenkinpituus ettei varmasti ala työntämään jalkoja mahan alle. Ell on sitä mieltä että vaan sellasta liikuntaa sen verran mitä se kestää, ruokaa rajotetusti ja kipulääkkeitä aina kun tarvii niin hyvin ne elelee. Minusta vaan meinaa tuntua ettei se oo oikein kipulääkkeiden voimalla elättää koiraa, joka on nyt vasta 1,5v. Hyväntuulinen ja jaksava se on nyt, mutta mitähän teen sitten kun oireet tällasella kevyelläkin elämällä palaa?

^ Kauan sun koira on ollut kokoaikaisella lääkityksellä ja mikä kipulääke?

Mulla meinaa kans meinasi mennä toivo viime kesänä kun tuo 6v rotikka alkoi ontumaan jo 20 min. lenkin jälkeen. Tällöin koira söi Rimadylia. Kerroin lääkärille miten paha tilanne on ja ehdotti uutta lääkettä, Troxocilia. Sillä kuulemma saatu hyviä tuloksia aikaan pahasti kipuilevilla koirilla. Ja se olikin sitten meidän pelastus, koira voi nykyään käydä vaikka kolmen tunnin lenkkejä, juosta toisten kanssa ja välillä heitän keppiäkin, eikä ala ontumaan. Olen niin onnellinen että tuolle koiralle löydettiin oikea lääkitys ja ei tunnu ollenkaan väärältä tai pahalta lääkitä sitä, koska meillä lääkkeestä ei ole ainakaan tullut edes mitään sivuvaikutuksia. Jos tästä lääkkeestä ei olisi ollut apua, koira olisi joutunut leikkauspöydälle epävarmoin tuloksin.

Tulikin mieleen että pityääkin käydä ottamassa taas Cartrophen-kuuri Aapolle. En mä tiedä, oliko siitä viime kesänä polvileikkauksen jälkeen mitään hyötyä mutta tuskimpa siitä haittaakaan on. Lexalle niitä ei voi antaa kun sillä tuo lääkitys.

Onko kellään muuten tietoa, kannattaako koiralle antaa Cartrophen-pistoksia, vaikka se ei oireilisikaan? Meillä labbiksella nivelrikkoa toisessa lonkassa joka E, mutta ei oireile sitä mitenkään, mikä on kyllä ihme. Mä haluaisin antaa Cartrophenia vähän kuin varoiksi pari kertaa vuodessa, kuten tuolle vanhemmalle griffonillekkin, mutta onkohan siinä mitään järkeä?

Hupellus, saako udella (mielenkiinnosta etelävenäläisiin) minkälaiset lonkat koiralla on ja minkä sukuinen se on?

Kannattaa oikeasti testata kuurina eri kipulääkkeitä ja katsoa tuleeko koiran olemukseen muutoksia. Kipulääkkeen antoa ei kannata heti lopettaa, kun koira näyttää voivan paremmin ja tuota kuurina lääkkeiden syöttämistä suosittelen tosiaan senkin takia, että pitkään jatkunut kipukierre on hyvä katkaista vähän isommalla annostuksella ja siitä sitten jatkaa ylläpitoannoksella.

Oma edesmennyt koirani söi kipulääkkeitä 8,5v. melko säännöllisesti, eikä sille tullut niistä oireita. Rimadylin suhteen suosituksena on pitää viikossa yksi välipäivä, jos koira syö lääkettä säännöllisesti. Viimeisen vuoden aikana koirani kohdalla siitä välipäivästäkin luovuttiin, koska kivuton elämä on tärkeämpää, kuin mahdollisten sivuvaikutusten välttäminen. Näin koiran elämänlaatua saadaan paremmaksi, niin kauan kuin sitä elämää sitten kestääkin.

Kannattaa myös tutustua erilaisiin uusiin hoitomahdollisuuksiin. Nythän yliopisto tekee tutkimusta botuliinin käytöstä, lisäksi jotkut eläinlääkärit tekevät uutena juttuna erilaisia kantasoluja aktivoivia hoitoja, minkä pitäisi jonkin verran myös korjata sitä niveltä. Tästä esimerkkeinä ACell, PRP- ja IRAP-hoito. Näistä hoidoista voi kysellä ainakin Mevetistä, Yliopistolta, Timo Talviolta ja Kiuruveden hevosklinikalta. Varmasti myös muualta, mutta ainakin noissa tiedän koiria hoidettaneen. Sitä en tiedä onko yliopistolla menossa kokeiluja minkään muun kuin botuliinin suhteen.

Meillä lonkat E, todettiin kun koira oli 9kk, hoitoa jatkunut n. 8kk. Hoitona Cartrophen puolen vuoden välein (tosin kun viime piikillä kysyin niin ell oli sitä mieltä että kerta se on niistä hyötynyt niin seuraava sarja voidaan antaa jo aiemmin jos alkaa oireilla), ravintolisänä Seraquin 2tbl/pv paino vajaa 40kg, kipulääkkeenä tarvittaessa carprofen (norocarp). Varsinaisina kuureina en siis oo kipulääkettä antanut.

Annatteko kipulääkettä ihan vakiona sen 6 tai 7pv viikossa? Vai kun oireita niin kuuri (kuinka pitkä?) ja sitten kun taas oireita niin uudestaan?

Piimäenkelille laitan yksäriä :)

monna83 kirjoitti:



Onko kellään muuten tietoa, kannattaako koiralle antaa Cartrophen-pistoksia, vaikka se ei oireilisikaan? Meillä labbiksella nivelrikkoa toisessa lonkassa joka E, mutta ei oireile sitä mitenkään, mikä on kyllä ihme. Mä haluaisin antaa Cartrophenia vähän kuin varoiksi pari kertaa vuodessa, kuten tuolle vanhemmalle griffonillekkin, mutta onkohan siinä mitään järkeä?

Cartrophen on käsittääkseni nivelrikon syntyä ja etenemistä ehkäisevä valmiste - mun mielestä siis ois järkeä antaa varoiksi jos on selvästi riski nivelrikon syntymiseen. Mutta tää on mutua :)

Hupellus, mä annoin koiralle säännöllisesti kipulääkettä, annostus vaihteli vuosien aikana. Kuureina annoin isompaa annostusta, jos oli kipuja. Yleensä isompi annostus auttoi parissa päivässä selvästi, mutta jatkoin isommalla annoksella kuuria eläinlääkärin ohjeistuksen mukaan aina n. viikon. Lisäksi lisäravinteet ja nivelten piikitykset.

hupellus kirjoitti:

Annatteko kipulääkettä ihan vakiona sen 6 tai 7pv viikossa? Vai kun oireita niin kuuri (kuinka pitkä?) ja sitten kun taas oireita niin uudestaan?

Meillä Lexalla kokoaikainen lääkitys. Trocoxil on siis sellainen pitkävaikutteinen lääke, annetaan kerran kuussa tabletin muodossa. Puolvuosittain pitää pitää kuukauden tauko.

Fanni sai pari päivää sitten kolmannen piikin, eikä vieläkään näy mitään muutosta :[ Ehkä se neljäs piikki sitten auttaa..Toivotaan.
Auttaako kortisooni nivelrikossa? Oli puhetta jotain siitä näiden pistosten jälkeen, mutta meni vähän ohi että mihin vaihaan se tulis..

^

monna83 kirjoitti:



Lueskelin tuosta kortisonista nivelrikon hoidossa mm. täältä ja osui tälläinen pätkä silmiin: " Ns. steroidaalisia tulehduslääkkeitä eli kortisonia käytetään lähinnä viimeisenä hoitokeinona nivelrikon hoidossa, kun kipulääkkeillä ei saavuteta toivottua hoitotulosta. Kortisoni on erittäin voimakas tulehdusta poistava lääke, mutta sen on todettu lisäävän nivelruston rappeutumista ja siten pahentavan nivelrikkoa. Kortisonia ei pidä käyttää nuorille koirille, joille kipulääkkeet ja lepo eivät ole auttaneet. Tällöin on syytä harkita leikkaushoitoa. Kirjoittajan mielestä vanhoille nivelrikosta kärsiville koirille yksittäisistä pitkävaikutteisista kortisonipistoksista ei ole haittaa. Pyrkimyksenä on koiran elämänlaadun parantaminen viimeisinä elinvuosina, kun kipulääkkeet eivät aina auta ja leikkaushoito ei tule kyseeseen. "

Tuon perusteella siis ei kannattais kortisonia nivelrikon hoitona käyttää. Onnenkantamoisia teille, toivottavasti tulee koiruus kuitenkin parempaan kuntoon jollain keinolla, jos vaikka jo näillä cartropheneilla!

Täällä alotettiin kuurina kipulääkkeet eikä viimesestä pistoksesta oo ku viikko. Siinä meni minun usko niihin. Cartrophenista jotkut on sitä mieltä että toisen tai kolmannen piikin jälkeen näkyy jos on näkyäkseen, mutta mikäs järki siinä on että olevinaan näkyy mutta kuitenkaan ei pitkään vaikuta? Vai onko se nyt niin että se ei yksin pidempään riitä?

^mun koira sitten taas sai kortisonipistoksista hyvän avun, kuten olen vissiin aiemminkin kertonut. Kyynäriin sille silloin tällöin pistettiin kortisonia, alkuun ehkä kerran vuodessa, lopussa useammin. Kyynärät olivat vuoden 2002 ja 2010 kuvissa samassa jamassa, joten ei ne pistokset ainakaan tuolle yksilölle tuhoa aiheuttaneet. Kortisoni jakaa eläinlääkärienkin (ja ihmislääkäreiden) mielipiteitä voimakkaasti, mutta nivelen tulehduksen hoitoon se toimii erityisen hyvin.

Mä luulen, että se lääkäri ei tarkottanut sitä kortisonia sitten nivelrikon hoitoon.. Fannilla on polven nuljuluut myöskin rikki, ja voi olla että se puhui että niihin ruiskutettais sitten tota kortisonia. Jos ne aiheuttaiskin kipuja koiralle. Mutta samallahan se voi sitten aiheuttaa ton nivelrikon pahenemisen? Pitääkin kysyä tota ennen kun mitään kortisonia laitetaan..

Pian 2.v sekarotuisella(rotikka+amstaffi)nartullani todettiin eilen nivelrikkoa molempien takajalkojen lonkkanivelissä. Mentiin ell pitkään jatkuneen ontumisen takia ja kuvattiin sit lonkat kun käsikopelolla mitään ei selvinnyt(söi kyllä joulun tienoilla kipulääkekuurin jalan takia,mutta ei auttanut?). Eli,miten tästä kannattaa eteenpäin.. Meille suositeltiin ruuan vaihtoa Hill's J/D-ruokaan joka tarkoitettu nivelrikkoa kärsiville ja josta on kuulma ollut todistettavasti apua nivelrikkopotilaille. Tai sit ottamaan nykyisen ruuan lisäksi lisäravinteita mm.synoquin-kapselit ja artroflex-valmisteita.
Onko kellään kokemuksia ruuasta? Tai kumpaa lähtisette suosittelemaan?
Tällä hetkellä menee 3vk:n tulehduskipulääkekuuri ja synoquin-kapseleita,kun en heti osannut vaihdammeko ruuan vai emme.

J/D-ruokaan joka tarkoitettu nivelrikkoa kärsiville ja josta on kuulma ollut todistettavasti apua nivelrikkopotilaille

Ennen kuin vaihdat, niin älä tee sitä kuulopuheiden perusteella, ja vaadi kirjallisena nuo todisteet.

Sitä juuri ajattelin..lueskellut näitä keskusteluja nivelrikkoon liittyen,niin eipä ole tullut hirveen montaa kirjoitusta vastaan jossa kerrotaan syötettävän pelkästään esim.tätä ruokaa!!??
Mitä itse suosittelisit/te? Kuinka montaa eri lisäravinnetta kannattaa syöttää tälläisessä tilanteessa,riittääkö pelkkä synoquin vai lisäksi vielä artroflexiä vai jotain muuta? Tämä ihan uusi aihe minulle..ei ole tarvinnut aikaisemmin aiheeseen perehtyä.
Olisin kiitollinen jos voisitte kertoa mitä kannattaisi lähteä kokeilemaan nyt aluksi/kertomaan omista kokemuksista?
Niin kun nuo eläinlääkärit tahtovat jokainen olla aina eri mieltä kaikesta :/

Ninja__ kirjoitti:

Kuinka montaa eri lisäravinnetta kannattaa syöttää tälläisessä tilanteessa,riittääkö pelkkä synoquin vai lisäksi vielä artroflexiä vai jotain muuta?

Ei nivelvalmisteita syötetä kuin sitä yhtä kerrallaan. Synoquin on käsittääkseni hyvä ja sitä meillä meni kahdelle koiralle monta monta kuukautta. Isommat meillä ovat syöneet taas koko ajan Cartivettia tai Arthroflexiä joten siirsin nyt kaikki koirat noille, myös tuon pienen joka söi pitkään pienille koirille tarkoitettua Synoquinia. Ostan aina jompaa kumpaa, kun jauheeena 300g tai 400g purkissa jauheena tulee kaikista halvimmaksi kun kuitenkin nivelvalmisteita menee neljällä koiralla joten menekki on suuri. Eipä noissa nivelvalmisteissa taida isoja eroja olla. Pitoisuudet saattaa heitellä suuntaan tai toiseen valmisteesta riippuen mutta samaa tavaraa ne kaikki periaatteessa ovat.

Eli lähtisit suosittelemaan mielummin näitä joitakin ravintolisää kuin sitä Hill's J/D-ruokaa??
Nykyinen ruoka on kyllä sopinut hyvin molemmille hurtille,joten mielellään en sitä lähtisi vaihtamaan jos tämä ruoka tai jokin ravintolisä ajaa saman asian. Jännä kuin he niin ell sanoivat että"ehdottomasti"kannattaa ruoka vaihtaa ja jollei se sovellu koiralle ni sit voi näitä ravintolisiä ajatella :/

^ Mä en ole sen enempää perehtynyt tohon ruokaan ja sitä ei mulle (onneksi) ole koskaan edes tyrkytetty. Ja jos olisi, en olisi alkanut syöttämään. Jos multa kysytään, niin ehdottomasti jatka samalla ruokavaliolla ja lisäät päivittäin itse koiralle niveliä hoitavaa valmistetta. Ja lääkärit tottakai sanovat että sitä heidän ruokaansa syötettävä, onhan se yksi heidän myytävistä tuotteista ja heidän yksi tulonlähteensä.

Mäkin olin alussa ihan pihalla noista nivelvalmisteista, mikä parasta jne. Netistä löytyy paljon, liikaakin, tietoa. Kannattaa lueskella eikä uskoa kaikkea. Ja kysy ihmeessä jonkun muunkin lääkärin mielipidettä, mitä valmistetta kannattaa alkaa syöttämään, jos se yksi kerta vain tyrkyttää sitä Hillsin ruokaa.

Tutustu myös MSM:ään nivelrikon hoidossa. Meillä sitä menee päivittäin mutta jotkut taas sanoo ettei siitä ole mitään hyötyä.