Koirat.com

Kuukaudet kuluu ja paino vaan jumittaa. Nyt tuntuu että olisin ihan tyytyväinen jos edes viisi kiloa lähtisi ennen kesää.
Mut en nyt vielä heitä kaikkea toivoa, tiukempaa kuuria ja herkuttelu loppuu nyt

Pitäs tosiaan varmaan ottaa itestä rehellinen kokovartalokuva ja liimata jääkaapin oveen..

Noniin, tänään sain polvidiagnoosin, jonka seurauksena on aika aloittaa tositreeni noiden reisilihasten palauttamiseksi. Kuukauteen en ole tehnyt MITÄÄN jaloilla, en edes lenkkejä koiran kanssa. Ja se näky... Käsittämätöntä, miten kaikki lihakset voivat hävitä tuossa ajassa! No, koska polvia ei saada kuntoon, täytyy ainakin omalta osaltani tehdä kaikki toiminnan ylläpitämiseksi - tässä kohtaa se tarkoittaa siis kunnon lihaskuntokuuria. Ei sillä, oikein tyytyväinen olen, että pääsee taas liikkumaan kunnolla! Mutta kyllä se aikalailla rassaa, että tilanteelle ei ole mitään ratkaisua sitten kuitenkaan...

Olisiko ihmisillä vinkkejä miten treenata erityisesti käsivarsia kotona? Lisää voimaa olisi kiva saada ihan vaan työn takia, mutta tärkeintä olisi saada allit kiinteämmiksi kun nyt on kunnon siivet jos nostaa kädet sivuille.Internet on täynnä kaikkia mahdollisia treeniohjelmia, mutta mielelläni kuulisin sellaisista mitä joku (oikea ihminen) on oikeasti kokeillut ja todennut toimivaksi. Salille ei ole mahdollista mennä monestakin syystä ja mihinkään ihan älyttömiin investointeihin en pysty taloudellisista syistä, mutta esim. kahvakuulaa olen harkinnut. Sillä saisi ilmeisesti treenattua käsivarsien lisäksi koko yläkroppaa ja oikeilla liikkeillä myös muuta vartaloa?

Myös muun vartalon treeniohjelmista saa vinkata jos on joku ehdoton suosikki ja toimivaksi todettu mielessä. Äidin geenit olen tosin perinyt joten reisille ja takapuolelle en voi mitään vaikka kuinka treenaisin ja vatsaan olen aina ollut tyytyväinen, se pysyy tarpeeksi hyvässä kunnossa ihan vaan oikealla syömisellä ja koiran lenkityksellä. Mutta hemmetin käsivarret! Ihan sama miten paljon olen painanut niin ne on aina voimattomat ja löysät ja ällöt. Vihaan käyttää toppeja julkisesti kun käsivarsien perusteella tuntuu että painoa pitäisi olla monta kiloa enemmän kuin on.

Nyt on muutenkin paino koko ajan mielessä kun lopetin tupakoinnin ja sen jälkeen syöminen ryöstäytyi hetkeksi käsistä ihan kokonaan. Nyt yritän koko ajan miettiä että mitä syön ja minkä verran ja argh. Mihinkään dietteihin en ryhdy kun en niistä osaa pitää kiinni, mutta jos nyt saisi edes iskostettua tajuntaan sen että en tarvitse Pepsiä elääkseni...

Koira saapui tammikuussa ja siitä paino on pudonnut n. 8kg.
Vinkkejä käsivarsiin kaipailen minäkin. Kotoa löytyy 4kg painot, mutta kiinteyttämiseen taitaa olla turhan jytkyt?

Naarassusi kirjoitti:

Kotoa löytyy 4kg painot, mutta kiinteyttämiseen taitaa olla turhan jytkyt?

Eikun nimenomaan niitten painojen tulee olla ISOT. 4kg on hyvä aloituspaino, mutta kehityksen myötä niitä pitää nostaa. Naiset turhaan pelkää sitä lihasmassaa, vaikka sitä ei kovastakaan treenistä huolimatta tule samalla tavalla kuin miehille. Itse treenaan esim. hauiksia 8kg painoilla, eikä voi sanoa, että näytän "liian lihaksikkaalta". Tuossa kiinteytymisessä pätee siis sääntö lihas=kiinteyttä! Yhtä tyhjän kanssa on hinkata jotain liikettä 30 toistoa ja kilon painoilla. Nopeammin ja tehokkaammin saa tuloksia kun tekee esim. 12 toistoa isommilla painoilla. Painojen sopivuuden voi helposti todeta, kun 12 toistoa menee oikealla tekniikalla, eikä enempää jaksaisi.

^ Just näin, ja sitten niitä sarjoja tehdään vaikkapa se kolme. Niistä lihaksista pitää kaivaa kunnolla tehoja irti ja pistää niitä lihaksia sinne äärirajoille, jotta kehitystä voi tapahtua.

Näistä treenipaino asioista on ollut ihan pitkin ketjua puhetta, joten komppailen edellisiä, muuten ei tule tulosta

Allleille kyytiä esim. , dipit ja ranskalaiset punnerrukset

^Pitäis varmaan opetella lukemaan.. Mä tässä hetken aikaa mietinkin että ihan oikeestiko sä neuvot syömään ranskalaisia perunoita ja dippiä täällä. Tulipa tyhmä olo ku luin alusta asti uudestaan.

Ja btw, -5kg lähteny nyt!

Angat: Mikä polvidiagnoosi sinulle tuli? Minullahan on myös nyt toinen polvi päättänyt lakata kokonaan toimimasta. Muljahti sijoiltaan muutama viikko sitten ja silloin kävin hakemassa fysioterapialähetteen, kun ajattelin että tähän auttaisi taas se reisilihasten kunnollinen palauttaminen kuten aiemminkin. Nuo ovat viimeisimpien raskauksien jälkeen unohtuneet jumppaamatta ja epäilin polvivaivan olevan siitä... No, meni pari viikkoa ja polvi ei enää ole kipeä, mutta nyt se ei sitten taivu ollenkaan. Eli tässä vaiheessa ei voi alkaa jumppaamaan mitään reisiä, tai toista voisi mutta miten se onnistuisi... Jotain tuolla on nyt hajalla ja ensi viikolla menen läääkäriin yrittämään saada lähetteen tarkempiin tutkimuksiin. Silloin muljahduksen yhteydessä tuo kuvattiin, mutta eihän se röntgen mitään näytä. Tähän tarvitaan nyt varmasti ainakin tähystysleikkausta.

Koiran kanssa (ja rattaiden) olen kävellyt edes noin 1-1½km kerralla, vaikka ei sekään oikein tahdo luonnistua ja jalka kipeytyy, kestääkin yli puoli tuntia. Oikeastaan en edes tiedä saisiko tämän polven kanssa "urheilla", mutta kun säälittää että koira ei muuten pääse lenkille kuin vain iltaisin pojan kanssa.

Paino-ongelmia minulla ei ole, mutta heikot lihakset ja kai ne tosiaan tämänkin nyt saivat sitten menemään tähän pisteeseen. Olen jonkin verran tosiaan yrittänyt jumppailla noita reisiä aina muistaessani aiemmin, mutta viimeisimpänä vauvavuotena sitten unohtui koko juttu.

Mahtavaa, vastoin vanhoja uskomuksia laitan sitten painot töihin! Kiitoksia vastauksista.

Äiti kun kysyi multa joululahjatoivetta, niin painotin että VÄHINTÄÄN 6 kilon käsipainot. No mitä sain? 3 kilon painot..

Ransa, mulla on polvet totaalisen rikki. Alunperin ongelmana olleet sijoiltaan menevät lumpiot, sittemmin lisähaastetta elämään tuo väärää reittiä kulkevat lumpiot, rustovauriot, löysät nivelsiteet jne. jne. jne. Oikeasti, lähes kaikki on rikki. Molemmat polvet on leikattu kertaalleen, en uskalla edes miettiä, kuinka monta leikkausta on vielä edessä.

Sen verran voin sanoa, että leikkaukseen et todennäköisesti pääse, ennen kuin lihaskunto on kohdillaan. Toipumisesta ei tule käytännössä mitään, jos ennen leikkausta ei ole ollut kunnon lihaksia. Jos polven koukistus on luonnistu, niin reisilihaksiahan saa treenattua esim. ihan vaan nostamalla suoraa jalkaa selinmakuulla ilmaan. Lisäksi tehokasta treeniä ja "istua" kyykkyasentoon selkä seinää vasten ja pitää itsensä reisien voimalla istuma-asennossa. Tätä ei tietenkään kannata tehdä, jos polvet sanovat heti sopimuksensa irti. Itse olen saanut temppuilla jos vaikka sun mitä liikkeitä ja jumppakeinoja, jotta sopivat ovat löytyneet. Nyt viimeisimpänä lääkärikin sanoi, että se on treenattava, vaikka sattuisi. Lihakset auttavat polviongelmissa jo huomattavasti!

Itsellä on nyt reilu kuukausi takana elämäntaparemonttia. Vielä edelleen tulee liian usein hairahdettua kaikkeen epäterveelliseen (suklaaseen..), mutta pikkuhiljaa tässä pyritään tuloksia saamaan. Tavoitteena on kuitenkin saada pysyviä tuloksia. Yli puolet kuukaudesta on mennyt sairastaessa, joten painonpudotus on tapahtunut lähinnä ruokailutottumuksia muuttamalla. Tällä hetkellä siis painoa lähtenyt -5 KG! Otin myöskin mittanauhalla mitat itsestäni ennen tämän projektin aloittamista ja kuukauden aikana oli reisistä ja vyötäröstä lähtenyt -2cm ja lantiosta -3cm. Edistyminen on lämmittänyt kyllä kovasti mieltä, vaikka edelleen on pitkä matka. Vuoden kuluttua toivon painavani suunnilleen 80 kiloa, ja tuohon lukuun on vielä matkaa useita kymmeniä kiloja..

Kiva myöskin lueskella "oikeilta ihmisiltä" erilaisia kotona tehtäviä harjoitteita, jotka oikeasti toimii. Itsellä on osittain sosiaalisten tilanteiden pelko, jolloin ainakin vielä pyrin kuntoilua suorittamaan pitkälti kotona eri tavoin jumppaillen.

Angat, olen tuota ajatellutkin, että kyllä noille lihaksille pitäisi varmasti jotain saada tehtyä ennenkuin voi alkaa leikkelemään. Tällä hetkellä päällimmäinen ongelma on siis tosiaan se, että oikea polvi on lukossa. Ei taivu kuin minimaalisesti eikä muuten suoristukaan ja tosi hankalaa on ihan arkitoimetkin. En saa sukkaa tai housuja jalkaan ilman taiteilemista.

Päivittäin olen nyt yrittänyt jonkin verran tuota selinmakuulla maaten jalkojen nostelua, mutta luulen että kannattaisi kuitenkin mennä sieltä fysioterapiasta hakemaan ohjeita monipuolisempiin liikkeisiin. Lähipiiri vain on sitä mieltä, että pitää mennä lääkäriin eikä fysioterapiaan. Joten varasin sitten lääkäriajan alkuun, jos saisi kuitenkin vaikka magneettikuvaukseen lähetteen, jotta pääsee näkemään, mikä tuon polven tukkii.

Minulla nuo polvet oikuttelivat ensikertaa teininä ja silloin diagnosoitiin jotain rustopuutoksia ja siitä asti on ollut ongelmia lonksuvien lumpioiden kanssa, ja aina silloin tällöin olen valitellut kipeitä ja hankalia polvia ja asiaa havainnollistaakseni esitellyt, kuinka saan lumpiot työnnettyä melkein sijoiltaan... Yhteen väliin muljahtelivat jatkuvasti ja silloin sitten jumppa auttoi asiaan. Vuosia polvet olivat varsin vaivattomat, mutta nyt sitten tuo toinen otti ja hajosi kerralla ihan totaalisesti. Raskaudet ovat vielä löystyttäneet niveliä entisestään niin tarkka olisi pitänyt olla. Vähän omaa syytä tämä vaiva nyt, kun menin unohtamaan varsinaiset reisijumpat, muuten olen kyllä liikkunut aika paljon, mutta kun se on lähinnä ollut lenkkeilyä koiran ja vaunujen kanssa. Kaikki niveleni ovat yliliikkuvat, joten voi vain toivoa ettei muiden kanssa tule ongelmia. Tämä on jo ihan tarpeeksi ärsyttävää kun ei pysty edes kävelemään kunnolla. Saati istumaan, olen nimittäin tähän ikään asti istunut yleensä jalkojen päällä ja nythän se ei enää luonnistu.

Mullakin on ongelmapolvet, mutta yliopistoaikana ne eivät ole vihoitelleet kertaakaan (kop kop). 9-luokalla aloitin pesäpallon, ja kappas kummaa, polvet rutisivat ja ronksuivat mutta kestivät, kun painoa putosi yli 10kg kevään aikana ja aloin aika äkkiä käyttää polvitukea jokaisissa treeneissä. Vuoden päästä keväällä oltiinkin sitten siinä pisteessä, että sattui jo pelkkä pulpetissa istuminen.. Lääkärit sanoivat että "ihan hyvä tämä on" "no on sulla vähän ulkonevat lumpio" ja fyssari halusi tutkia nilkan virheasentoa mutta lälläslää, nilkat ja mun askel olivat täydelliset. Tähystykseen pääsin samana kesänä ja diagnoosi oli löysää rustoa, ulkonevat lumpiot ja mystinen reikä toisessa lumpiossa, siis siinä mikä tähystettiin.

3 viikkoa sairaslomaa ja jatkoin kesäpallon peluuta, vaikka lääkäri oli sitä mieltä ettei kannattaisi. Vasen jalka oli/on se oireileva ja nimenomaan lyöntivaiheessa siihen vasempaan jalkaan tuli välillä aivan järjetön kiertoliike kun sen tukijalan varassa taiteiltiin ties mitä, kun vaihdettiinkin kesken vauhdinoton lyöntisuuntaa ihan tuosta vain.. Polvituen jätin kuitenkin pois, samoin kuin kyykkyhypyt ja -loikat (jes!), ja pelailin tyytyväisenä.

Hölkkälenkeillä pitää miettiä missä juoksee, asfaltti on ehdoton nou-nou. Muuten olen tehnyt lähes mitä vain ja tukeahan tuokin polvi tarvitsee lihaksista.

Tuli muuten ihan ikävä pesisvuosia Pitää varmaan keväällä lähteä kuntopesiksen pariin!

Ransa: lääkärille meno kannattaa kyllä ensin! Kyllähän ne fyssarit osaavat neuvoja antaa ja liikkeissä opastaa, mutta eivät pysty tekemään diagnoosia polven ongelmista. Toisin sanoen kaikki näytetyt ja opastetut liikkeet eivät välttämättä olekaan hyviä vaihtoehtoja polvelle, päin vastoin ne saattavat aiheuttaa lisää harmaita hiuksia.

Mulla kaikki pallopelit ja juokseminen on ehdottomalla nounou-listalla. Hölkkälenkeillä saan käydä, jos polvet kestävät ja kuten Kaisluskin sanoi, asfaltille ei ole asiaa). Tällä hetkellä yritän päästä itseni kanssa yhteisymmärrykseen siitä, onko agility ok vai ei... No, kunhan nyt ensin salilla ja kotona jumppaillen saa lihaksia takaisin, voinee asiaa miettiä sitten uudemman kerran.

Jotain positiivista tässä viikossa: paino tänään 49,6kg! Pari viimestä vuotta killunu 52 kilossa. Jee

Mullakin on kiinteytysprojekti edistynyt Mä siis jouluna mässäilin aivan ylettömän paljon ja söin paljon sellaisia juttuja, mitä mä en oikeastaan saisi syödä mun vatsavaivojen takia. Paino kohosi 63 kiloon asti (oon 163 cm pitkä). Ja joo, onhan tuo edelleen normaalipainon rajoissa, mutta mulla oli tosi paha ja turvonnut olo. Mikä ärsyttävintä, se turpoaminen näkyi juuri vatsan seudulla, kun se syöminen oli niin äkillistä ja valtaisaa. Mun rakkaat housuni, joiden koossa olen pysynyt jo monta vuotta, meinasivat äkkiseltään tuntua liian tiukilta.

Tänään menin puntarille, ja olin saada sydänkohtauksen, kun vaaka näytti 69 kg. Valehtelematta. Meinasin alkaa itkemään. Mutta sitten astuin pois vaa'alta, ja hoksasin, että olin vahingossa nollannut sen kymmenen kilon kohdalle. Ilo oli valtaisa, kun asetettuani sen oikein tulos oli tietenkin 59 kg. Eli 4 kiloa on hävinnyt niitä vuodenvaihteen sekoiluja ! Ja onpas taas omanlainen olo. Vielä ehkä 1-3 kiloa pois, niin olen superonnellinen. Mä tykkään olla kiinteä, mutta sellainen, josta voi ottaa kiinni.

^Vitsit, ku munkin vaaka näyttäis kymmenen kiloa liikaa.

Ärsyttävää, tekee tällä hetkellä ihan hirveesti miäli kaikkia herkkuja. Mitä te teette, kun herkkuhimo iskee? Söin ruokaa just kaks tuntia sitten, ni ei oo ees nälkä. Silti herkut pyörii mielessä tauotta. Söin sit omenan ja se autto hetkeks. Täytyy vaan koittaa kärvistellä ja oottaa, et himo menee ohi...

Itse pääsen makeanhimosta kun käyn tupakalla
Toinen vaihtoehto on sitten lenkille lähteminen. Vähentää kummasti ruokahalua jostain syystä