Koirat.com

Guardacaccia kirjoitti:

sillycow: Nyt kannattaa vähän tarkistaa ajatuksia ja asennetta:) Kaikki koirat on yksilöitä ja jokaiseen rotuun kuuluu kaikenkarvaisia koiria, jotka ei välttämättä ole "rotumääritelmän" mukaisia luonteeltaan tai ulkomuodoltaan. Loppupeleissä hyvin harva koira kuitenkaan vastaa täysin rotumääritelmää. Näinkin yleisessä rodussa kuin saksanpaimenkoirat on luonteeltaan monenlaista kaveria, ihan laidasta laitaan. Tämä tarkoittaa sitä, että yhtään koiraa ei saisi oletusarvoisesti laittaa tiettyyn muottiin ja kouluttaa sitä sen pohjalta. Näistä vaihteluista johtuen ei kaikilla koirilla mm. edes tule sitä ns. murkkuikää. Eli toiset koirat kokeilee rajojaan voimakkaastikin ja toiset ei ikinä.

Koiranne on kuvailusi mukaan hyvinkin pehmeä ja epävarma, jolloin koulutusmetodisi ovat olleet sille ihan liian kovia. Koiran alleen pissaaminen on merkki kovasta pelosta, jolloin ei todellakaan tulisi käyttää enempää vahvoja koulutustapoja, vaan vaihtaa taktiikkaa täysin ja ruveta vahvistamaan koiraa vain positiivisesti. Suosittelen tutustumaan naksuttimeen, ja jos ei omat keinot riitä niin kannattaa osallistua jollekin koirakoulun järjestämälle kurssille, jossa keskitytään koiran opettamiseen positiivisin keinoin.
Muistakaa myös se, että vaikka koiranne on pehmeä, niin se ei ole millään tavalla viallinen!!

Eli nyt kangistuneet rotuajatukset romukoppaan, ja omalle koirallenne sopivat koulutustavat käyttöön, niin koira alkaa vahvistumaan henkisesti ja luottamaan teihin. Silti se tulee olemaan lopun elämäänsä herkkä ja pehmeä koira, joka tulee muistaa kaikissa sen elämänvaiheissa.

Selvennetääs vähän. Enemmän koirista tietävä tuttavani sanoi, että kasvattaja antoi ehkä siksi pehmeän koiran meille koska emme tule harrastamaan sen kanssa mitään. Järkyttyi kumminkin kuultuaan, että kasvattaja lätkäs n.8 pentua olkkariin vapaaksi ja sanoi, että valitses nyt siitä. Otin kuitenkin selvää rodusta ja avon veljellä on saksanpaimenkoiria ollut, eikä missään puhuta pehmeydestä, siksi ihmettelin sitä onko meille vaan sattunut "viallinen" yksilö :) Kun niin moni kuitenkin varoitti, että ette te pärjää sakun kanssa collien jälkeen, se on NIIN omapäinen, odotas kun tulee murkkuikä, sitte työ vasta vaikeuksissa olette,tosi vaikea rotu kouluttaa jne. Olin suoraan sanottuna kauhuissani. Ja mitä huomasinkaan? Meillä on erittäin aktiivinen, pehmeä, tottelevainen ja kaikin puolin "mamman lällykkä". Ei siis asia mua haittaa, parempi näin päin kuin saada omapäinen yksilö. Kuitenkin kun mies vuosia on halunnut saksanpaimenkoiraa niin mietittiin asiaa jonkun aikaa ja sitten alettiin etsiä kasvattajaa. Ja käytiin myö pentukurssilla kun tuo oli pentu. Oli ehkä joku 4 kertaa ja opeteltiin istumista,ohittamista,sivulle tuloa,luoksetuloa jne. Hmm..nyt mietin kuumeisesti ollaanko koulutettu koiraa "tiukasti". Voi olla, että ollaan jo alussa otettu se asenne,että nyt on kova koira ja käskyt topakasti jne. Kuitenkin oppii älyttömän nopeasti ja vieläkin on muutama asia koulutettavana, mutta pikkuhiljaa. On tässä koko koiran elinikä aikaa. Yks toisen rodun kasvattaja neuvoi "kellistämään" koiran ajoittain, että tajuaa kuka on pomo. Koitettiin sitä collieen pari kertaa kun koitti murkkuiässä kiivetä laumassa ylöspäin, kun mieheni kellisti ton sakemannin niin lirautti alleen. Kerroin siitä tälle koiratuttavalle joka tietää enemmän ja hän sai minut järkiini, ettei kaikille yksilöille todellakaan tuota voi tehdä. En tiedä mistä toi älytön pelko avoa kohtaan on tullut kun eroahdistuksen takia laitetaan kuonokoppa päähän ja jos lähdetään yli 2h reissulle niin otetaan mukaan. Kuitenkin jos mieheni laittaa kopan, koira pissaa alleen. Mieheni on muutaman kerran kokeillut laittaa kopan ja aina sama juttu. Kun minä laitan kopan niin ei tapahdu tätä. Mieheni oli käytti koiraa lääkärissä jokunen kuukausi sitten kun jalassa oli patti, oli lirutellut vaa´alle ja lääkärin tutkimuspöydällekin. Reppana. Miten voisin tulevaisuudessa rauhoitella koiraa vastaavissa tilanteissa? Mitähän vielä piti sanoa...no nyt oon alkanut kehumaan kun tekee jotain sallittua eli syö vaikka herkkua niin kehun paljon ja se alkaakin sitten heiluttamaan häntäänsä ja muuta. Ja sitten vielä yksi asia. Sillon kun toi tuli niin haalin n.5 koirakaveria eri paikoista (tiedän,on liian vähän), mutkun kavereitten koirat ei joko sietäneet uroksia tai muuta vastaavaa niin kerran ainoastaan näimme n.12 viikkoisena n.10 viikkoisen toisen samanrotuisen pennun. Siinä kävi sitten silleen, että se vieras pentu pyllähti kokonaan meiän koiran päälle ja ensin meiän koira meni paniikkiin, sitten alko jo näykkimään siihen malliin että kohta on leikki kaukana ja koitti käydä päälle. Kuitenkin 4 näistä ihmisistä lopetti yhteyden pidon ekan tai tokan mailin jälkeen, tää toinen sakun omistaja lupaili, että leikittäis tulevaisuudessa, mitään ei koskaan kuulunut. Näki tuo jonkun verran muita koiria vielä pentuna, mutta ilmeisesti ihan liian vähän. Kun käytiin tuon collien kanssa eläinlääkärissä, pakattiin molemmat koirat autoon ja kun tultiin autolle takas saku sai jotenki ängettyä ittensä voimalla ulos vaikka avo piti pannasta kiinni ja minä koitin laittaa vanhempaa koiraa autoon. Se siten hyppäs sieltä alas ja kun avo oli laittamassa sitä autoon takas niin se huomas pienemmän koiran auton etuosan paikkeilla ja alko kaamee räksytys. Onko tää nyt pelkoa vai onko tää jotain alkavaa agressiota vieraita koiria kohtaan? Johtuuko tää nyt meiän omasta mokasta, ettei sosiaalistettu tarpeeksi? Tuon toisen meiän koiran antaa kyllä leikkiessä tulla päälle ja maata päällä, ei mitään ongelmaa. Kasvattajalle laitoin mailia joku kuukaus sitte mm.eroahdistuksesta ja kuulumisia, ei ole vieläkään kuulunut mitään takaisin :( Ja juu,olen vielä vasta alkaja koirien suhteen. Vaikka olen lukenut kirjoja, selannut nettiä, jutellut kasvattajien ja koira tuttujen kanssa tulee silti uusia tilanteita eteen. Mun mielestä on parempi kysyä kuin leikkiä tietäväistä (ainakin minun tapauksessani). Olihan meillä perheessä koiria, mutta ei niitä koulutettu juuri lainkaan ja jos vähänki tuli jotain käytös ongelmaa koira laitettiin kiertoon. Pahoittelen pitkää tekstiä :)

Hei moi (: Jospa minäkin uskaltautuisin sakkiin sekalaiseen, kun vihdoinkin unelma omasta koirasta kävi toteen. Tosiaankin, mulle tuli 9päivää sitten oma narttu taloon. Ihan unelma otus ollut tuo vauva. Tänään treenailtu pariin otteeseen istumista ja maahanmenoa ja hyvin alkaa pikkuhiljaa sujumaan, kuten sisäsiisteyskin.

Mulle on toitotettu, että valitsin kokonaan väärän rodun itselleni ja nuoren ikäni puolesta onnistun vielä pilaamaan koiran. Huomaa myös kadulla tai omalla pihalla kulkiessa, että muut koiranomistajat saattavat mulkaista mua pahasti.

No, ehkäpä nuori ikä tekee sen, ettei mua oteta tosissaan, mutta se ei tarkota sitä, että mä en osais kouluttaa koiraa. Meillä oli kotona ongelmakoira, sakemannineito hänkin, ilman papereita vain. Työskentelin sen kanssa pitkään, ennen kuin porukat vei sen piikille, kun ei koira muka ollut odotuksia vastaava. Mulle siitä oli muotoutunu rakas ystävä, joka jopa osas käyttäytyä ja pysy hallinnassa. Käytännössä koira oli mun, mutta kun mutsin nimi oli paperissa nii mikäs siinä. Sen päätös lopettaa koira kysymättä multa.

Nyt kun asuu omassa kämpässä ja oma nimi on koiran papereissa nii voi olla hyvillä mielin, vaikka tietää että joutuu itse tekemään ne raskaat päätökset. Monet on ihmetellyt miksi juuri sakemanni, mutta mut on hurmannu täysin tää jalo rotu. Sen monipuolisuus ja älykkyys on ihan omaa luokkaansa. Kotona on ollu kultainennoutaja ja maltankoira, ja sitten se saku. Tietysti oma koira on sakemanni. Enkä oo hetkeekään katunu päätöstä, vaikka en koskaan oo ollu aamuvirkku, nii ei tee pahaa herätä kuudelta peuhaamaan koiran kans.

Ja sitten muiden pentukuumetta kasvattaakseni, Oca

Ai niin,jäi lisäämättä joten kirjotan lyhyen viestin. Muuten en ole huomannut, että koira pelkäisi avoa muuten kun komentamis tilanteessa, tanssii, hyppii, laulaa kun avo kotiutuu, jos avo istuu tuolissa niin se on heti kärppänä menossa hakemaan rapsutuksia, makaa työhuoneen oven edustalla jos mies on työhuoneessa jne. Tällä viikolla avo on ollut yöhön pitkälle töissä ja lähtenyt päivällä ja minäkin nukuin sitten osittain huonosti ja pari kertaa ekana ja tokana yönä huomasin, että koira istuu sängyn vieressä ja tuijottaa mua. Nukahdin kuitenkin sikeään uneen enkä edes tajunnut, että oliko sillä pissahätä vai outo tilanne kun mies ei ollutkaan kotona yötä. Kuulin sitten aamulla, että oli jostain saanut mun tossun ja ilmeisesti siinä yön aikana (01-04 välillä) silpunnut sen tossun palasiksi ja avo tietenkin oli komentanut omien sanojensa mukaan koiraa kun huomasi tuhot ja koira oli lirauttanut alleen. Nukuin enkä ole kuullut mitään, että näin on käynyt. Ja minä tietysti paapattaamaan miehelle heti aamulla, ettei koiraa missään nimessä sais rankasta enää sen jälkeen kun se on tuhotyönsä lopettanut, ei se ymmärrä miksi sille korotetaan ääntä ja hoetaan "hyi, ei saa". Olen koittanut avolle suositella kirjoja ja kertonut koiran koulutuksesta ja pidosta, mutta kun ei sitä kiinnosta niin paljoa kun mua niin minkäs teet.

^ Ei vois koira paljon selkeemmin ilmaista, että se pelkää sun miestä.. Alleen pissiminen on nimittäin ihan vihoviimeinen pelon ilmaisun keino. Oletteko kurittaneet koiraa fyysisesti (muutenkin ku heitelleet sitä selälleen)? Miten tämä mainitsemasi koiran komentaminen tapahtuu? Ts. heristätkö sormea, kumarrutko koiran päälle, huudatko/puhutko kovaa ja painokkaasti, otatko niskasta kiinni jne. Tai tekeekö avosi jotain näistä.

Jos avosi ei ole perehtynyt laisinkaan koirien koulutukseen, niiden käytökseen ja elekieleen, käyttäytyy hän varmasti koiran näkökulmasta erittäin epäjohdonmukaisesti. Tämä sitten aiheuttaa koiralle hallitsematonta pelkoa tietyissä tilanteissa. Toki hermoiltaankin koira voi lähtökohtaisesti olla ns. heikon puoleinen.

Rez kirjoitti:

^ Ei vois koira paljon selkeemmin ilmaista, että se pelkää sun miestä.. Alleen pissiminen on nimittäin ihan vihoviimeinen pelon ilmaisun keino. Oletteko kurittaneet koiraa fyysisesti (muutenkin ku heitelleet sitä selälleen)? Miten tämä mainitsemasi koiran komentaminen tapahtuu? Ts. heristätkö sormea, kumarrutko koiran päälle, huudatko/puhutko kovaa ja painokkaasti, otatko niskasta kiinni jne. Tai tekeekö avosi jotain näistä.

Jos avosi ei ole perehtynyt laisinkaan koirien koulutukseen, niiden käytökseen ja elekieleen, käyttäytyy hän varmasti koiran näkökulmasta erittäin epäjohdonmukaisesti. Tämä sitten aiheuttaa koiralle hallitsematonta pelkoa tietyissä tilanteissa. Toki hermoiltaankin koira voi lähtökohtaisesti olla ns. heikon puoleinen.

Ei huudeta,korkeintaan korotetaan ääntä ja katsotaan silmiin jos saadaan katsekontakti. Yleensä koira alkaa alistumaan näissä tilanteissa ja lipoo huuliaan ja katselee muualle. Ei olla kertaakaan ruumiillisesti kuritettu, ei piiskattu, ei hakattu, ei revitty. Ei tulis pieneen mieleenkään. En tiedä liittyykö tää mitenkään mihinkään, mutta ihan pennusta asti kun tulee luokse kutsusta niin alkaa hirveä meidän kasvojen lipomisen yrittäminen. Melkein joka kerran. Ja kun meillä oli juhlat niin muutaman vieraan luona kävi ja yritti nuolla suupieliä. Olen ymmärtänyt, että se on lauman ylempien mielestelyä joten miksi se suuntautuu vieraisiin? Kyseessä olivat avon äiti muummuassa ja on nähnyt pentuaikoina paljon avon vanhempia. Kerran koira oli eteisessä, tuli olkkariin, lipas mua leuasta pari kertaa ja lähti keittiöön. Kaipa oli joku rakkauden osoitus?

Lisäys:(huomasin vasta,että omaa viestiä voi muokata,hyvä!) niin nyt kun miettii niin avolla on tosi paha stressi jonka takia kiukuttelee ja tiuskii mulle ja tuli mieleen,että ainakin tänään kun koira touhotti kun huomas, että nyt lähdetään jonnekin niin hyppäs auton seinän ja häkin väliin ja kuulin vähän kauempaa, että avo tiuskas koiralle "pois sieltä", kun asian ois voinut todeta neutraalilla äänellä sanomalla "alas" tai "tule tänne". Ehkä sitten pelkää ja stressaa avon kiristynyttä äänensävyä? Kuitenkin jos avo komentaa koiraa silloin harvoin kun se tekee pahojaan niin yleensä vähän sen jälkeen menee silittelemään ja puhumaan hellästi koiralle. On kuulemma "isin pikku susivauvva". Ja tänään kun sovitti hautajaisasua huomisiin hautajaisiin ja koirat tietty siinä vieressä mukana touhottamassa tiuskas "menkää nyt pois" muutamankin kerran ja minä totesin, että oisit voinu sanoa mulle ni olisin vaikka kutsunut ne olohuoneeseen. Sain mulkaisun osakseni. Ei koira tajua mitä tarkoittaa "mene pois" jos sitä ei ole opetettu. Eli avo kai luulee, että koirat jotenkin ymmärtäis Suomea ja unohtaa tän välillä. Helpompaa on vaikka kutsua luokse syömään koirankeksi tai rapsuteltavaksi kuin ärjyä niille kun ne tulee karvaamaan juhlavaatteet.

Noniin. Viestittelin erään palstalaisen kanssa ja sain suosituksen liiton alajaostoon ja siellä mahdollisesti tottelevaisuus kurssille. Ehdotin asiaa miehelle joka ensin tyrmäsi sen ja sitten lupasi harkita ensi vuonna. Koitin houkutella miestä tulemaan mukaan koiran koulutukseen kentälle, jotta saatais vahvennettua noiden suhdetta. Sanoin myös, että ollaan voitu pilata koira jo sillä kerran tapahtuneella selättämisellä. Otti sen vakavasti ja sanoi, ettei tosiaan halua koiralle mitään pahaa. Nyt huomasi ja helli molempia kun tuli kotiin ja saku taas aloitti tanssi ja ulvovis kuoron kun avo tuli kotiin. :) Kun jäin koirien kanssa lukkojen taakse kun en muistanut, ettei ovi olekaan auki ja soitin pari kertaa ovikelloa niin alko kauhea haukkuminen kun ei tajunnut, ettei siellä oven toisella puolella ole kukaan vieras. Hassu :D

Meillä tuo isompi on TOSI "pehmeä" sakemanni, pentu höykkyyttää sen nyt jo mennen tullen ja palatessa. Pitää vaan osata käsitellä eri tavalla. Meillä koirille ei koskaan esim. huudeta, ne ymmärtää vähemmälläki meuhkaamisella. Muutenkin vaatii ns. helliä otteita. En mä oo ajatellu että tuo on sakemanni, et sen pitäs olla "kovempi" luonteeltaan. Eri roduissa nyt vaan sattuu oleen eri luonteisia koiria. Meille sattu pehmonen tapaus. Hellyyttävä pusuttelija, tottelee tosi hyvin (meillä ainut ongelma toisten koirien ohitus), ei hauku turhia, tulee kaikkien kanssa toimeen. Ihana koira

Pienemmällä sakulla taas tuntuu luonnetta olevan enemmän. Huomaa koulutustilanteissa että sen kanssa pitää itse toimia eri tavalla.

Meillä syödään Jahti&Vahtia, Lissulla tällä hetkellä kana-riisi (laitan sekaan vähän öljyä joka päivä) ja Janetilla pentuversio. Lisäksi saavat joskus herkkupaloja ja luita. Sillon tällön herkutellaan maksalaatikolla.

Avon veljen ja sen avovaimon entinen saku oli vähän enemmän ärhäkkä, eikä oikein sietänyt vieraita talossa joten en uskaltanut sen elinaikana edes vierailla siellä koska pelkäsin saksanpaimenkoiria älyttömästi. Niiden uusi koira on kuitenkin itse rauhallisuus, saa silittää ja paijata ja häntä vaan heiluu. Pidättyväinen se on jonkin verran vaikka on nähnyt minutkin jo yli 5 kertaa. Lapsena kävin isän kanssa vierailulla talossa jossa oli saksanpaimenkoira ja sanoin monta kertaa, että pelkään isoja koiria. "Ei se mitään tee, se on ihan kiltti!" kuului vastaus. Koira vahti jokaisen liikkeeni ja otti minut jotenkin silmätikukseen ja tuijotti ja jos vähänkin liikahdin niin koira liikahti mukana. Kuitenkin sitten miehen toivomuksesta aloin harkita sakua meille ja ajattelin, että jos sen pennusta asti kasvattaa niin tuskin pelkoa esiintyy. Kuitenkin tuo on niin rakastava,tottelevainen ja hömelö, että olen ihan rakastunut rotuun ajan saatossa. Kun isä tuotiin kasvattajan luona näytille (isä oli yli 40kg) niin hyvä, että uskalsin koskea vaikka ihan rauhallinen se oli ja antoi miehen silitellä itseään. Nyt pelko on suurimmaksi osaksi kadonnut ja hyvä niin.

Minusta on jotenkin surullista, että koiraa jalostetaan aivan liikaa, sakuilta tuota alapäätä vain alemmas. Voiko tämä koira enää edes elää normaalia elämää? Olen hullaantunut rotuun, mutta jos ajan myötä aletaan tommosia jalostaa ihan toden teolla niin jää meidän saksanpaimenkoirien pito tuohon yhteen.

En saanut jostain syystä kuvaa näkymään, mutta haluavat voivat kurkistaa linkin taa :(

http://www.flickr.com/photos/30096200@N08/5271767314/in/set-72157625498921437/

^Tota ulkonäköä jalostetaan näyttelypuolella, käyttöpuolella sakemannit on aika eri näkösiä.

Joo no siis toi oli toi kuvan koira kaverin mukaan "geeli saku" ja minähän taas en käsitä mitä geeli tarkoittaa? näyttöpuolta kaiketi? Kuitenkin, itte en tuu koskaan ottaa käyttöpuolen sakua koska en ole niin aktiivinen harrastaja. Että, että...nyt hukku pointti no,jatketaan.

Geelisaku on nimenomaan näyttöpuolen koira :)

(Vakoilen keskusteluanne vaikken sakumaanikkoa omistakaan )

Jokin aika sitten katselin telkkarista jotain ohjelmaa sakemannien jalostuksesta tmv. , ja siinä sitte näytettiin amerikkalaisesta koiranäyttelystä sakemannikehästä niitä koiria.. Ei kistus että teki pahaa katsoa. Koirien perse kirjaimellisesti laahasi maata, tai rakoa oli korkeintaan valehtelematta se 5-10 cm. >:( Ja sen näyttelyn sitten voittikin juuri se kaikista matalaselkäsin ja pihtikinttusin otus.. EN ymmärrä.
On käynyt kyllä mielessä että seuraava saksanpaimenkoira tulee mulla olemaan käyttölinjanen, vaikka nykysellä ei selkä ole juurikaan notkolla. Jos Suomessakin alkaa jalostus menemään tuommoiseksi niin taitaa olla rodunvaihto edessä.. Tai ainakin se vaihto näyttölinjasesta käyttölinjaseen.

Kamalan näkösiä kyllä ovat.. selkä maata viistäen

Meillä molemmat ns. suoraselkäsiä, "vanhan" mallisia koiria. Heti mun mielestä terveemmän näkösiä.

Sipulu Kiitos! :D Olen taas vähän viisaampi! Meilläkin vaikka näyttöpuolen koira niin ei perse laahaa maata kovinkaan pahasti, minusta vielä ihan hyvän näkönen. En ole kyllä niin paljoa sakemanneja nähnyt tai tutustunut, että olis vertailu pohjaa sen enempää. Muutaman sukulaisen koiran ja muutaman tutun koiran olen nähnyt ja mitä on kadulla tullut vastaan. Kasvattajan luona en nähnyt niitä aikuisia kun ne oli tarhoissa tai huoneisiin suljettuina, että voidaan rauhassa katsoa pentuja. Ja vaikka isä nähtiin niin en tajunnut sen takapäätä niin tiiviisti seurata Kuitenkin kun pientä pelkoa oli vielä sakuja kohtaan niin en edes pyytänyt saada nähdä aikuisia. Olis kaiketi pitänyt. No,ens kerralla sitte. Käytiin kysymässä paljonko maksaa lonkka ja kyynär kuvat niin anto karkeaksi hinta-arvioksi Nurmijärvellä 200-250€. No,sopimuksessa lukee, että lonkkakuvat otettava joten pakko ne on ens vuonna ottaa. Ja muutenkin oltais otettu ne vaikka ei sopparissa semmosta lukista.

Mä kattelin kans noita hintoja ku vanhemmalta koiralta ne on vielä ottamatta, Oulussa näky olevan vähän reilu 140€. Varmaan siihen päälle tulee vielä jotain paperikuluja? Mä en vaan pääse Lissua kuvauttaan, ku me ei olla edelleenkään saatu sen papereita. Tää ihminen jolta ostettiin Lissu oli täys huijari... Lissu oli osaomistuksessa toisen ihmisen kanssa ja tää toinen ihminen ei ollu antanu lupaa myydä koiraa.. Paperit siis edelleen siellä toisella omistajalla, kunnes tää huijari maksaa sille osansa.. Me ollaan Lissu maksettu itelle jo heinäkuussa..

Terhi No huh huh! Oikeusteitse sitten viimeistään jos ei hyvällä maksa? Huijarit kun yleensä tuppaa vaihtamaan lennossa osoitteita, mailiossia ja puhelinnumeroita niin voivat kadota pahimmassa tapauksessa jäljettömiin :(

Joo-o..ajattelin et vois käydä koklaamas match showssa osaisko toi meijän puupää käyttäytyä siellä :) Ja sit jos tykkäiskin olla siellä,niin vois tota käyttääkkin parisen kertaa! Mut siis ihmetyttää toi koiran turkin vaaleus,se on semmonen kohtalaisen vaaleahko.

Onko tuo siis teidän mielestä hyvä väritys,vai voisiko olla vähän tummempi? Ja jos olisi,niin voiko turkin väri tummentua itsestään ruokavalion muutoksella? Olen kuullut että keitettyä porkkanaa lisäämällä väri saattaa tummentua :)

Kaiketi se jotenkin on mahdollista turkkia tummentaa, mut en mie ole ainaka ikinä kuullut, että turkkia ois voinu tummentaa esim.just porkkanalla Meiänki saku oli ihan musta ku se tuli, vaalentunut siitä aivan hillittömästi.

Tuommone se oli ihan pikkusena ennnekuin se tuli

Ja tolta se näytti n.11kk ikäsenä

Kaipa tosta alemmasta selvän saa,otettu kaukaa ja rajattu koira kuvaan joten saattaa vähän hämätä koko ja värikä ei näy ihan täydellisesti

Mulla on yksi näyttelypuolen sakemanni ja yksi käyttöpuolen. Näyttelypuoleltakin löytyy niin laidasta laitaan sakemanneja. Oma näyttelypuolen koira ei edusta sitä laskevaselkäisintä päätä. Tämän vanhemmilla myös harrastettiin suojelua ja jotain tuloksiakin taisivat hakea. Luonteeltaankaan ei siis sieltä tossuimmasta päästä.
Pikkuriiviöstä on paha vielä mitään sanoa. Vaikuttaa ihan normaalilta pennulta; käyttää ahkerasti hampaitaan, ei nuku koskaan ja osaa väsyttää taitavasti lauman muut koirat. Mahtavinta on kuitenkin, että hänen mielestään mamma on aina kiinnostavampi kun vieraat ihmiset.

Rodun olen todennut erittäin omakseni, näitä on ja tulee olemaan. Ei ole toista samankaltaista rotua.

Pentukuulumisiin; Piinalla on huomenna tehosterokotus. Iso tyttö jo! Hurjaa vauhtia kasvetaan ja tuntuu, että päähän on eksynyt hiukan älyä ja malttiakin. Ruuan eteen tehdään edelleen ihan mitä vaan. Ei voisi olla helpompaa pentua kouluttaa