Koirat.com

Kiitos vastuksista! :)

Löysin YLEn sivuilta kaksi saksanpaimenkoira-aiheista videoleikettä, jotka on tehty vuosina 1937 ja 1948.
Uskolliset ruskeat silmät
Emo ehoisa- Isä intoisa

Toisen videon lopussa esitellään parilla lauseella näyttelyihin osallistuneita rotuja. Kovasti ne on muuttunut noista ajoista.

Guardacaccia kirjoitti:

^Minä en ihan ymmärrä tätä asennetta, että uudet rodusta kyselevät torjutaan heti ja kehotetaan samoin tein harkitsemaan jotain muuta rotua, kun ei olla edes kuultu, että miksi saku on harkinnassa. Se että automaattisesti, ensimmäisessä kommentissaan, joku ei osaa perustella pilkuntarkasti miksi rotua harkitsee, ei aina kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö perusteet rotuvalinnalle voisi olla kunnossakin.

Tietenkin on paljon niitä, joiden oikeasti kuuluisi miettiä jotain ihan muuta rotua, mutta soisin kuitenkin että kaikkien kyselijöiden kimppuun ei ihan heti käytäisi negatiivisella asenteella, vaan vähintäänkin kuunneltaisiin ensin perustelut ja sitten neuvottaisiin, suuntaan tai toiseen.

Saku on vaativa rotu, mutta ei se silti mikään jumalten koira ole. Eli tälläkin palstalla toivoisin hieman suvaitsevaisempaa asennetta aloittelijoita kohtaan..Kaikkihan me joskus jostain ollaan aloitettu, ja kukaan ei ole 30 vuoden koirataustankaan jälkeen kaikkitietävä;)

Olen täysin samaa mieltä, saksanpaimenkoira on joillekin hyvä rotu, ei ole pakko olla kasvattaja yms..

Heippa!

Täällä ihan uus tällä foorumilla ilmottautuu. Mulla kaks ihanaa sakua, poikia, vanhempi pian 7v ja nuorempi vajaa 1½v. Mun eka koiruus oli seropi, sakun ja pystiksen rakkauden hedelmä.. siitä syttyikin rakkaus tähän rotuun.
Oon ihmetellen katsellu kuinka voi saman rotuiset koirat olla niin erilaisia. Vanhempaa ei kiinnosta oikeastaan muut kuin kepit , nuorempi kulkee hajujen perässä. Vanhempi hyppii ja pomppii kuin pentu, nuorempi on hyvinkin rauhallinen. Vanhempi ei oo koskaan ollu mikään halittava (päättää itse milloin haluaa hellittelyjä!) kun taas nuorempi tykkää hyvinkin paljon huomiosta.. Mutta kumpikin on todella fiksuja, oppii hyvinkin helposti asioita. Ja sitä nopeammin mitä kiinnostavampaa se tekeminen on. Nyt tulekin se kysymys: oon tuon nuoremman kanssa ajatellu alkaa tekemään jälkeä (ne hajut kiinnostaa sitä) mutta kun ei oo mitään tietoa millai. Eli voisko joku neuvoa, päästäis vähän alkuun?!

BonBon kirjoitti:

Nyt tulekin se kysymys: oon tuon nuoremman kanssa ajatellu alkaa tekemään jälkeä (ne hajut kiinnostaa sitä) mutta kun ei oo mitään tietoa millai. Eli voisko joku neuvoa, päästäis vähän alkuun?!

Tervetuloa joukkoon! :)

Ensin kannattaa miettiä, mikä jälkilajeista kiinnostaa, sillä niitä on kolmea eri tyyppiä; peltojälki, joka on pakollinen suojelua harrastaville, ja jälkimuodoista yksinkertaisin; metsäjälki, joka on suosituin jälkimuodoista ja tapahtuu nimensä mukaan metsässä, ja erikoisjälki, joka tapahtuu myös pellolla ja on jälkimuodoista vaativin harrastaa. Kaikkiin näistä harjoitellaan perusteet yleensä pellolla (ainakin oma alaosasto aloittaa metsäjäljen harrastajien kanssa pellolta, ja kun alkeet kunnossa niin siirtyvät metsään. Poikkeuksia voi olla kouluttajien suhteen että mistä aloittavat).

Tässä on tietoa metsäjäljestä.
Tässä peltojäljestä.
Ja tässä erikoisjäljestä.

Missä päin asut? Koska sinulla on sakuja, niin fiksuinta olisi osallistua oman alueen alaosaston koulutuksiin (jos heillä on ryhmissä tilaa), koska näissä koulutuksissa on ohjaajina ihmisiä, jotka tuntevat nimenomaan sakujen koulutuksen, ja tietävät rodun ominaisuudet. Jos alaosastojen ryhmissä ei ole tilaa, niin jälkikursseja järjestävät myös pk-järjestöt ja -kerhot. Suosittelen näistäkin ottamaan selvää, netistä löytyy kursseja paljon:)

Yksin ei kannata lähteä treenaamaan pelkällä kirjatiedolla, koska koulutuksen saattaa pilata, jos ei tiedä mitä tekee, vaikka jälki lajina onkin melko yksinkertainen. Jäljen himoharrastajat älkööt loukkaantuko. Tarkoitan tällä sitä, että jos koiralla on potentiaalia ja motivaatiota käyttää nenää, niin se oppii jäljen alkeet helposti. Kisoihin, ja etenkin korkeampiin luokkiin töitä saa tehdä ihan kunnolla tietenkin.

Nyt siis reippaasti miettimään, mikä lajeista olisi kiinnostavin ja eikun kursseja/koulutusryhmää etsimään

Kiitos hurjasti vastauksesta! Tämän takia juuri kyselen ettei tulis töpeksittyä tietämättömyyttään.. Me asutaan satakunnassa, tarvitsee alkaa katselemaan jos meidän läheltä löytyis jotain kursseja. En usko et kilpailuihin tähdätään, lähinnä omaksi iloksi ja koiran virikkeeksi ajattelin tätä.. Seuraava tyhmä kysymys, kun oon tälläinen kädetön netti jutskissa nii mistähän osais alkaa etsiä tästä netin uumenista tietoa kursseista? Sakuilla ja jäljistä varmaan oma sivustonsakin mutta mistä sitä alkaa kaivaa esiin on mulle melkoisen vaativaa...

Heiii!

Mäkään en ole vissiin ennen kirjotellutkaan tänne,mutta nytpä sen teen!
Mulla 31.5 vuoden täyttänyt saku herra ja aivan mahtava tapaus kyllä täytyy myöntää!Pakko sanoo tähän,että oon nytten 16 (tai täytän loppuvuodesta 17) ja todella hyvin oon pärjännyt ton kanssa...tän sanon siksi että todella moni murskaa heti nuorten ihmisten haaveet saksanpaimenkoirasta:) Päättäväisyydellä,rakkaudella (ja tiedolla) nää sakemannit laitetaan ruotuun:) "Kovu" on oikea mammanpoika ja fiksu kaveri muutenkin. Ostin tän yksityiseltä kasvattajalta ja tää pentue oli vissiin toinen niillä ylipäätänsä, ja rakenteesta on paljon poikaa kehuttu,kun ei paljo näy kyykkyperää!:)

Mutta asiasta kolmanteen,kertokaa nyt ihmeessä miten ton sais opetettua yksinoloon,tiedän se on jo vuoden yms..mutta vaikka ollaan kuinka pennusta asti pidetty yksin aina pieniä aikoja ja välillä pidennetty niin koti on kun pommin jäljiltä kun sen jättää yksin:S(ja liikunnasta ei voi olla kiinni):O??

http://www.petsie.fi/user.php?uid=970381

Tuolta löytyykin sitten kaikista meijän koirista kuvia, mukaan lukien kyseinen herra!:D

BonBon kirjoitti:

Kiitos hurjasti vastauksesta! Tämän takia juuri kyselen ettei tulis töpeksittyä tietämättömyyttään.. Me asutaan satakunnassa, tarvitsee alkaa katselemaan jos meidän läheltä löytyis jotain kursseja. En usko et kilpailuihin tähdätään, lähinnä omaksi iloksi ja koiran virikkeeksi ajattelin tätä.. Seuraava tyhmä kysymys, kun oon tälläinen kädetön netti jutskissa nii mistähän osais alkaa etsiä tästä netin uumenista tietoa kursseista? Sakuilla ja jäljistä varmaan oma sivustonsakin mutta mistä sitä alkaa kaivaa esiin on mulle melkoisen vaativaa...

Tässä linkki SPL alaosastoihin, jotka ovat alueellasi. Jotta voit osallistua heidän koulutuksiinsa, tulee sinun yleensä olla jäsen. Jäseneksi taas täytyy yleensä "anoa", mutta ei se normaalisti kovin vaikeaa ole, kyselevät vain kuka olet ja minkälaisia koiria sinulla on ja mitä aiot harrastaa jne.. Alaosastoihin voi tosin liittyä vain jos kuuluu saksanpaimenkoiraliittoon, ja suosittelisin siihen muutenkin liittymään mikäli et ole jo jäsen. Tätä kautta pääsee paljon koulutuksiin mukaan:)
Jat tästä pääset katsomaan listaa alueesi koiraharrastusryhmistä ja kerhoista ym. Käy vaan reippaasti tutkimassa kaikkien palveluskoirakerhojen sivuja, niin etköhän törmää jossain vaiheessa sopivaan kurssiin:)

Coach kirjoitti:

Heiii!

Mäkään en ole vissiin ennen kirjotellutkaan tänne,mutta nytpä sen teen!
Mulla 31.5 vuoden täyttänyt saku herra ja aivan mahtava tapaus kyllä täytyy myöntää!Pakko sanoo tähän,että oon nytten 16 (tai täytän loppuvuodesta 17) ja todella hyvin oon pärjännyt ton kanssa...tän sanon siksi että todella moni murskaa heti nuorten ihmisten haaveet saksanpaimenkoirasta:) Päättäväisyydellä,rakkaudella (ja tiedolla) nää sakemannit laitetaan ruotuun:) "Kovu" on oikea mammanpoika ja fiksu kaveri muutenkin. Ostin tän yksityiseltä kasvattajalta ja tää pentue oli vissiin toinen niillä ylipäätänsä, ja rakenteesta on paljon poikaa kehuttu,kun ei paljo näy kyykkyperää!:)

Mutta asiasta kolmanteen,kertokaa nyt ihmeessä miten ton sais opetettua yksinoloon,tiedän se on jo vuoden yms..mutta vaikka ollaan kuinka pennusta asti pidetty yksin aina pieniä aikoja ja välillä pidennetty niin koti on kun pommin jäljiltä kun sen jättää yksin:S(ja liikunnasta ei voi olla kiinni):O??

http://www.petsie.fi/user.php?uid=970381

Tuolta löytyykin sitten kaikista meijän koirista kuvia, mukaan lukien kyseinen herra!:D

Tervetuloa sinullekin!

Nyt sitten sinulle muutamia kysymyksiä koskien tuota yksinoloa.
Miten aktivoitte Kovua muuten kuin ulkoiluttamalla? Saako se tarpeeksi henkisiä virikkeitä? Kuulostaa vähän siltä, että koira on turhautunut ja purkaa sitä taloonne yksin ollessaan. Vaikea tietysti sanoa tarkkaan, kun en tarkemmin tiedä miten olette koiraa kouluttaneet ja mitä harrastatte sen kanssa ja millainen koira yleisesti on.
Tarkastaisin siis että koiran henkinen aktivointi on oikealla tasolla. Pelkkä liikunta ei missään nimessä sakuille yleensä riitä, pikemminkin siinä käy niin, että kun koiraa liikutetaan paljon-> hyvä kunto-> paljon energiaa-> se puretaan jonnekin mihin se on helppo purkaa, ts. irtaimistoon tms.
Tuhoamisongelmat eivät suinkaan aina tarkoita sitä, että koira olisi eroahdistunut tai ei osaisi olla yksin (mikäli se siihen on huolella opetettu, minkä käsityksen sain kuitenkin tekstistäsi), vaan pikemminkin yleensä kyse on nimenomaan kyllääntymisestä ja turhauman purkamisesta.

Hei!

Missään porukassa ei harrasteta sen kanssa mitään,mutta melkein joka ilta käyn kaksin sen kanssa harjoittelemassa TOKOa pihalla ja muuten koira on luonteeltaan rauhallinen,eikä edes yritä tehdä mitään ns.väärää kotona meidän ollessa paikalla. Sen takia ajattelin että onkohan kyseessä pieni muitoinen eroahdistus koska meidän ollessa paikalla se makoilee rauhallisena vieressä ja heti kun lähdetään pois niin alkaa hirveä metelöinti (haukkuu,ulisee yms) ja sitten tuhoaa paikkoja:O?

Coach kirjoitti:

Hei!

Missään porukassa ei harrasteta sen kanssa mitään,mutta melkein joka ilta käyn kaksin sen kanssa harjoittelemassa TOKOa pihalla ja muuten koira on luonteeltaan rauhallinen,eikä edes yritä tehdä mitään ns.väärää kotona meidän ollessa paikalla. Sen takia ajattelin että onkohan kyseessä pieni muitoinen eroahdistus koska meidän ollessa paikalla se makoilee rauhallisena vieressä ja heti kun lähdetään pois niin alkaa hirveä metelöinti (haukkuu,ulisee yms) ja sitten tuhoaa paikkoja:O?

Moi, meillä 7kk pojusaku + vuoden vanhempi seropi. Sakua luonnehtisin iloiseksi ja "laiskaksi" sakuksi, seropi taas energinen jokapaikan sählä. Aina kun lähden töihin tai muualle pidemmäksi ajaksi pois laitan koirat omaan huoneeseen (revittävä sohva, lamppukoukkuun köyteen kiinni retuutettava patukka tms.) jos näitä ei ole ollut, niin oon jemmaillu herkkuja sinne tänne tai tehny vanhoista housuista aktivointilelun (sanomalehdistä palloja ja niiden sisään herkkuja). Tuleehan noista sotkua, mutta pieni vaiva mielestäni koiran olon helpommaksi tekemiseksi. Todennäköisesti ei ole huutanu tai muutenkaan kokenu erossa olemista niin kauheana, ei ole naapureilta ainakaan tullu sanomista..

Coach kirjoitti:

Hei!

Missään porukassa ei harrasteta sen kanssa mitään,mutta melkein joka ilta käyn kaksin sen kanssa harjoittelemassa TOKOa pihalla ja muuten koira on luonteeltaan rauhallinen,eikä edes yritä tehdä mitään ns.väärää kotona meidän ollessa paikalla. Sen takia ajattelin että onkohan kyseessä pieni muitoinen eroahdistus koska meidän ollessa paikalla se makoilee rauhallisena vieressä ja heti kun lähdetään pois niin alkaa hirveä metelöinti (haukkuu,ulisee yms) ja sitten tuhoaa paikkoja:O?

Ok, tämä vähän selvensi tilannetta, sillä tuo levoton haukkuminen /ulina kyllä viittaa jonkinasteiseen ahdistukseen. Kuinka tehokkaasti opetitte sitä olemaan yksin pentuna? Harjoittelitteko mielestänne paljon? Olen lukenut tuota koirasusipalstaa ja ilmeisesti koirassanne on osa sutta, vai?
Jos koiranne on todella osasusi, niin ne ovat usein erityisen laumahakuisia ja eivät välttämättä opi ikinä kunnolla olemaan yksin.
Mikäli kyseessä on lievä eroahdistus eli koira ei mene ihan paniikin partaalle vaan ahdistus purkautuu haukkumisena ja tuhoamisena mutta koira ei muuten mene ihan sekaisin, niin uudelleen kouluttamisesta voi olla apua. Eli yksinoloa lähdetään vaikka Kaimion oppien mukaan opettamaan ihan alusta asti uudestaan. Rankkaahan se on aikuisen koiran kanssa, mutta palkitsee jos se toimii. Mikäli eroahdistus on todella pahaa sorttia, niin suosittelen hakeutumaan "koirapsykologille" eli ongelmakoirakouluttajalle joka käy läpi ongelmanne ja kehittää siihen sopivan ratkaisun.

Meillä pentu pisti eteisen hyrskyn myrskyn ekaa kertaa tänään (ikää 4,5 kk). Syy tähän vain ja ainoastaan se, että en ole ehtinyt viimeisen kahden päivän aikana aktivoimaan pentua riittävästi vaan ollaan menty pelkällä liikutuksella, ihan omien kiireiden vuoksi. Huomaa että tuolla on tuota työintoa, kun se purkautui samantien tihutöinä jos ei jotain tehdä. Toisaalta on kiva huomata että selvästi ollaan tehty tarpeeksi Rhon kanssa, kun ensimmäinen tuhovimma iski vasta tänään, selkeän harrastustauon jälkeen:) Käytiin sitten purkamassa loput höyryt pentutreffeillä illalla, ja nyt on kyllä varsin rento kakara taas;)

Muoks. typot pois

Hei! Tahtoisin uutena saku harrastajana kysyä kokeneemmilta että kuinka pahana värivirheenä sakulla pidetään valkoista läikkää rinnassa? Ilmeisesti riippuu myös tuomarista..? Mielenkiintoa voisi olla näyttely touhuun. Läikkä on noin kämmenen kokoinen. Olisin kiitollinen jos joku voisi kertoa kokemuksia.

Tässä ote rotumääritelmän värikohdasta.

Väri:
Musta punaruskein tai ruskein merkein tai merkein, joiden väri voi vaihdella keltaisesta vaaleanharmaaseen. Yksivärinen musta tai harmaa tai harmaa tummin merkein. Musta mantteli ja maski. Vähäpätöiset, pienet valkoiset merkit rinnassa tai erittäin vaaleat raajojen sisäsivut sallitaan, mutta ne eivät ole toivottavia. Kirsun tulee olla kaikissa värisävyissä musta. Heikkopigmenttisiksi luokitellaan koirat, joilla on puutteellinen maski, kellertävät tai pistävän vaaleat silmät, vaaleat tai lähes valkoiset merkit rinnassa tai raajojen sisäsivuilla, samoin kuin ne, joilla on vaaleat päkiät ja punainen hännänpää. Pohjavilla on vaaleanharmaan sävyinen. Valkoinen väri ei ole hyväksyttävä.

Riippunee aika paljon tuomarista kuinka tarkkoja ovat, mutta veikkaisin että kämmenen kokoisesta merkistä saa jo jonkin verran huomautuksia, ei se mikään ihan pieni merkki kuitenkaan ole.
Vaikea sanoa tarkasti mitään, sillä tuossa ei sen tarkemmin määritellä kuin että vähäpätöinen valkoinen merkki on vielä hyväksyttävä. Siitä on vaikea sanoa tarkoitetaanko sillä jotain juuri ja juuri havaittavaa vai vaikka tulitikkuaskin kokoista merkkiä..
Varmasti ei ainakaan pärjää kilpailuluokissa koirille, joilla ei merkkiä ole. En tahdo kuitenkaan masentaa. Aina voit mennä kokeilemaan ja katsomaan mitä asiasta sanotaan, ellei sitten joku viisaampi tiedä sanoa tarkasti, onko tuon kokoinen merkki jo liikaa tuomareille?

Hei!

Oletteko te törmänneet sakemannienne kanssa allergioihin, meillä on koiralla
jonkin tyyppiistä allergiaa jota olen barffin avulla yrittänyt saada kuriin. Koira raapii
huuliaan ja niistä on lähtenyt karvaa. Muuten mahtava koira ja perusterve.

Canidae kirjoitti:

Hei!

Oletteko te törmänneet sakemannienne kanssa allergioihin, meillä on koiralla
jonkin tyyppiistä allergiaa jota olen barffin avulla yrittänyt saada kuriin. Koira raapii
huuliaan ja niistä on lähtenyt karvaa. Muuten mahtava koira ja perusterve.

Jep, meillä syötettiin melko pitkään royal caninen baby sakemanni nappuloita, ehkä hiukan ennen 6kk ikää huulet alkoi "roikkumaan" ja oli selkeästi hiukan turvoksissa. Koirapuistossa muutenkin hiukan flegmaattinen, eikä jaksanut oikein kiinnostua muiden tekemisistä. Nyt kun vaihdettiin (en muista mikä merkki - oliskohan ollu kalkkunaa, ei mitään viljaa, saman hintainen kun RC = ~70€/12kg) muuttui ihan selkeästi pirteämmäksi ja iloisemmaksi, sillon tällön jopa näykkii meijän sekarotusta puolustaessaan omaa leluaan :)

Kantsii kokeilla tuota viljatonta tai ainakin vehnätöntä nappulaa. Ennen täysin viljatonta sapuskaa kokeiltiin vehnätöntä ja se kelpas ihan kuin tuo täysin viljatonkin (vei siis oireet pois), mutta oli sen verran kallista (ei löytyny eläinkaupasta isoa pussia) että otettiin toi täysin viljaton.

Omistan yhden noin kaksivuotiaan sakemannin, ja haluaisin alkaa harrastaa sen kanssa jotakin. Joten, voisitteko kertoa saksanpaimenkoiralle sopivia ja kivoja lajeja. Ensin ajattelin näyttelyä, mutten usko että koirani jaksaa pysyä paikoillaan ja muutenkin haluaisin jotain liikunnallista tekemistä koirani kanssa. Kuntoakin koiralle yritän lisätä, se kun väsyy aika helposti. Reippaita hölkkä - ja kävelylenkkejä sen kanssa teen päivittäin ja huomioon otetaan myös muu liikunta omalla pihalla/pellolla koirakamujen ja omistajan kanssa. Lenkkejä teen koiran kanssa metsässä,maastossa ja myös kaupungissa. Lisäksi koira pääsee kesällä uimaankin, jos nyt tänä vuonna uskaltautuu uiskentelemaan. Älyäkin kun narttu tykkää käyttää, ja on muutenkin älykäs niin voisihan tuota älykkyyttä alkaa muuhunkin hyödyntämään.

^Jäljestys on yksi yleinen laji, joka yleensä sopii sakuille hyvin. Siinä on vaativuutta ja koira joutuu todella työskentelemään kun homma tehdään oikein:)
Kannattaa ottaa yhteyttä oman alueen pk-kerhoihin tai SPL-alaosastoon, jotka järjestää jälkikoulutuksia.
Pk-tottista tai tokoa voi tietysti myös harrastaa ja näistä jompaa kumpaa (tai molempia) kannattaisi harrastaa jo siksi, että sillä voidaan huomattavasti parantaa/ylläpitää koiran hallintaa. Siinä on myös paljon tekemistä sekä ohjaajalle että koiralle:) Tottiskoulutuksia järjestävät myös pk-kerhot ja SPL-alaosastot, toko-koulutusta järjestää sekä pk-kerhot että yksityiset koirakoulut ym. SPL-alaosastot ei yleensä ohjaa tokoa vaan keskittyvät pk-tottikseen, joka vaaditaan kokeisiin.
Muitakin lajeja on, joihin kannattaa aluksi tutustua täältä.
Liikunnallisista harrastuksista sakuille sopii hyvin mm. canicross ja talvella vetohiihto:)

Guardacaccia kirjoitti:

^Jäljestys on yksi yleinen laji, joka yleensä sopii sakuille hyvin. Siinä on vaativuutta ja koira joutuu todella työskentelemään kun homma tehdään oikein:)
Kannattaa ottaa yhteyttä oman alueen pk-kerhoihin tai SPL-alaosastoon, jotka järjestää jälkikoulutuksia.
Pk-tottista tai tokoa voi tietysti myös harrastaa ja näistä jompaa kumpaa (tai molempia) kannattaisi harrastaa jo siksi, että sillä voidaan huomattavasti parantaa/ylläpitää koiran hallintaa. Siinä on myös paljon tekemistä sekä ohjaajalle että koiralle:) Tottiskoulutuksia järjestävät myös pk-kerhot ja SPL-alaosastot, toko-koulutusta järjestää sekä pk-kerhot että yksityiset koirakoulut ym. SPL-alaosastot ei yleensä ohjaa tokoa vaan keskittyvät pk-tottikseen, joka vaaditaan kokeisiin.
Muitakin lajeja on, joihin kannattaa aluksi tutustua täältä.
Liikunnallisista harrastuksista sakuille sopii hyvin mm. canicross ja talvella vetohiihto:)

Kiitos kun kerroit, TOKOa olen ajatellut jo pidempään ja sitä varten myös treenannut koiraa. Tosin, yritän keksiä nyt jotain että koirani ei haukkuisi toisille koirille jatkuvasti. Se siis vain haukkuu, ja haluaa tutustua heti sen jälkeen. Mutta, voiko sakemanni vetää talvella esim. pulkkaa jossa olisi jotakin? Laittaa siis koiralle valjaat ja lähtä esim. kauppaan sen kanssa käymään? Olisi hyvää liikuntaa vetää talvella jotakin pientä kuormaa. Tosin, vetohiihtoa en viitsi koirani kanssa harrastaa. Se kun ottaa kaiken leikillään, ja alkaa heti leikkiä innoissaan. Ja koirani tykkää enemmän juostakkin lumihangessa.

Guardacaccia kirjoitti:

[quote=Coach]Hei!

Missään porukassa ei harrasteta sen kanssa mitään,mutta melkein joka ilta käyn kaksin sen kanssa harjoittelemassa TOKOa pihalla ja muuten koira on luonteeltaan rauhallinen,eikä edes yritä tehdä mitään ns.väärää kotona meidän ollessa paikalla. Sen takia ajattelin että onkohan kyseessä pieni muitoinen eroahdistus koska meidän ollessa paikalla se makoilee rauhallisena vieressä ja heti kun lähdetään pois niin alkaa hirveä metelöinti (haukkuu,ulisee yms) ja sitten tuhoaa paikkoja:O?

Ok, tämä vähän selvensi tilannetta, sillä tuo levoton haukkuminen /ulina kyllä viittaa jonkinasteiseen ahdistukseen. Kuinka tehokkaasti opetitte sitä olemaan yksin pentuna? Harjoittelitteko mielestänne paljon? Olen lukenut tuota koirasusipalstaa ja ilmeisesti koirassanne on osa sutta, vai?
Jos koiranne on todella osasusi, niin ne ovat usein erityisen laumahakuisia ja eivät välttämättä opi ikinä kunnolla olemaan yksin.
Mikäli kyseessä on lievä eroahdistus eli koira ei mene ihan paniikin partaalle vaan ahdistus purkautuu haukkumisena ja tuhoamisena mutta koira ei muuten mene ihan sekaisin, niin uudelleen kouluttamisesta voi olla apua. Eli yksinoloa lähdetään vaikka Kaimion oppien mukaan opettamaan ihan alusta asti uudestaan. Rankkaahan se on aikuisen koiran kanssa, mutta palkitsee jos se toimii. Mikäli eroahdistus on todella pahaa sorttia, niin suosittelen hakeutumaan "koirapsykologille" eli ongelmakoirakouluttajalle joka käy läpi ongelmanne ja kehittää siihen sopivan ratkaisun.

Meillä pentu pisti eteisen hyrskyn myrskyn ekaa kertaa tänään (ikää 4,5 kk). Syy tähän vain ja ainoastaan se, että en ole ehtinyt viimeisen kahden päivän aikana aktivoimaan pentua riittävästi vaan ollaan menty pelkällä liikutuksella, ihan omien kiireiden vuoksi. Huomaa että tuolla on tuota työintoa, kun se purkautui samantien tihutöinä jos ei jotain tehdä. Toisaalta on kiva huomata että selvästi ollaan tehty tarpeeksi Rhon kanssa, kun ensimmäinen tuhovimma iski vasta tänään, selkeän harrastustauon jälkeen:) Käytiin sitten purkamassa loput höyryt pentutreffeillä illalla, ja nyt on kyllä varsin rento kakara taas;)

Muoks. typot pois[/quote]

Eieieieie:)Meillä on kaksi koiraa,puhdas saku ja koirasusi.Ja tässä puhun nyt tästä sakusta.:)
Sen verran sitä opetettiin että tosi pitkään joka päivä pieniä aikoja jätettiin yksin ja aina pidennettiin.Ja kun homma ei toiminut niin alotettiin taas lyhyemmistä ajoista,mutta ei. Olen nyt ajatellut hankkia jonkun näköisen aidan eteistä rajaamaan ja sieltä kaikki tavarat pois ja jättää sinne sitten.