Koirat.com

Tigru kirjoitti:

Muutama kysymys:
1) Miten koiralle on opetettu tavaroista luopuminen?
2) Miten reagoitte vasten hyppimiseen?
3) Entä miten koiraa on opetettu olemaan vieraiden seurassa? Mitä teette kun se on liian villi vieraiden läsnä ollessa?
4) Miten reagoitte vetämiseen lenkillä? Miten koiralle on koitettu opettaa että se ei saisi vetää?
5) Entäs se haukkuminen? Mitä muuta olette kokeilleet kuin haukkupantaa?
6) Minkä ikäinen koira on? Millaista elämää se viettää muuten? (aktivointi, lenkit, yksinolo?)

1. Yritetty irti-käskyä opettaa. Tuo vaan viis veisaa mokomasta käskystä. Sitte on yritetty sillä,että avataan sen suu ja otetaan avara pois. Tuo kun ei suostu suutaan avaamaan vapaaehtoisesti. Väkisin kun ottaa,niin ärähtää ja näyttää hampaitaan. Ja se nappaa lähes kaiken lattialle putoavan sekä varastaa matalilta pöydiltä sekä mun yöpäydältä tavaroita. Joskus tuon lattialle pudonneen tavaran nappaamisen saa estettyä sillä, kun ehtii sanoa EI OTA. Aina ei tehoa sekään.

2. Sanomalla EI, joskus kääntämällä selkä. Nyt on pari päivää kokeiltu sitä, että jos kotiin tullessa hyppii porttia vasten, sieltä ei pääse pois,ennen kuin osaa rauhassa odottaa,että portti avataan. Portille käännetään selkä niin pitkäksi aikaa,kun sitä vasten hypitään. Vanhempi herra ymmärtää parin selän käännön jälkeen,että täällä vissiin pitää odottaa rauhassa,niin pääsee pois. Nuoremmalla kestää paljon pidempään. Se saattaa hetkeksi rauhoittua,mutta kun porttia lähestyy,nousee taas sitä vasten,jolloin taas käännetään selkä. Aikaa saa varata jonkun aikaa,mutta kyllä se jossain vaiheessa älyää,ettei täältä hyppimällä pääse pois. Vanhempi on siinä vaiheessa jo odottanut vaikka kuinka kauan,että nuorempi malttaisi rauhoittua,niin pääsisi pois. Ne kun on samassa tilassa portin takana yksinoloajat.

3. Sitä on kielletty,kun se hyppii vasten. Myös vieraille on sanottu,että saa kieltää hyppimästä,jos meistä kumpikaan ei kerkeä kieltää. Vaikka sen hyppimistä ei huomioisi, se hakee jonkun muun keinon,jolla sitä huomiota saa. Se vaikka tunkee vieraan syliin,jotta hänet varmasti huomataan.
Se joutuu jäähylle toiseen huoneeseen tai eristetään portilla toiseen tilaan ja parvekkeellakin se on välillä käynyt jäähtymässä. Myös syliin on nostettu välillä jäähylle. Ei meinaa mitään. Se saattaa olla ihan rauhallinen,kun se ei ole siamassa tilassa,mitä nyt uikuttaa, kun haluaisi olla siellä missä muutkin. Uikuttamista ei ole huomioitu. Kun sen päästää takaisin, se alkaa taas hyppiä. Vanhempi käy vaan tervehtimässä, saattaa vähän hyppiä,muttei piittaa sen jälkeen vieraista juurikaan. Eli sillä on malliesimerkkikin täällä.

4. Hihnasta on nykäisty ja sanottu napakasti EI. Kaikuu kuuroille korville,kun kaikki muu olisi mielenkiintoisempaa. Nyt on tehty sitä, että kun hihna kiristyy, tehdään täyskäännös ja matka ei jatku,ennen kuin koirat on huomannu, että siellä hihnan toisessa päässäkin kulkee joku. Eli niiden täytyy ottaa taluttajaan katsekontakti. Puolikuristavaa pantaa kokeiltiin tuolla nuoremmalla,mutta se ei auttanut. Nyt sillä on ihan tavallinen klipsipanta.

5. Sanallista kieltämistä ja suihkepulloa on ainakin tullut kokeiltua. Niin ja koira on kutsuttu pois ovelta haukkumasta. Yksinollessa tila oli aluksi keittiössä,josta se laajennettiin eteiseen. Keittiöön ei rappukäytävän äänet niin hyvin kuuluneet,eteisestä se kuulee kaiken,joten se haukkui silloin enemmän. Itsekin kun avasi rappukäytävän alaoven,niin sinne asti kuului,kun herra haukkui. Niinpä tila rajattiin takaisin pelkkään keittiöön. Ei hauku niin paljon,kun siellä on,muttei pidemmäksi aikaa jätetä silti ilman haukunestopantaa. Öisin panta ei ole kaulassa ja aina kun aamuyöstä tulee lehti,niin hirveä haukkuminen sille. Silloin on käsketty olemaan hiljaa ja kutsuttu pois ovelta. Silti lehdenjakajalle pitää ehtiä pari valittua sanaa sanoa,ennen kuin malttaa olla hiljaa ja tulla jatkamaan unia.

6. Tällä hetkellä 8kk ja on kastroitu. Painii ja leikkii tuon vanhemman herran kanssa aika paljon,kun joku on kotona ja koko tila on käytössä. Ihmisen kanssa leikkii silloin tällöin,kun sille päälle sattuu. Yksinoloajat tuntuu nukkuvan. Hihnalenkillä käydään 3-4/krt päivässä. Yleensä kierretään noita lähikortteleita,jolloin matkaa kertyy noin kilometri/kerta. Välillä käydään lenkillä tuolla läheisellä pururadalla,joka on vajaa 1,5km pitkä. Vapaana ei pääse juoksemaan,koska ei ole paikkaa,missä juosta. Kesäisin voi juosta vapaana,kun mennään miehen vanhempien mökille. Tokossa on tarkoitus käydä kerran viikossa,mutta nyt ei ole tullut viime aikoina käytyä,koska sinne menoon tarvitsee auton ja mulla ei sitä aina ole. Välillä on kotona tehty jotain tokojuttuja. Yksinoloajat vaihtelee. Yleensä yksinoloajaksi arkisin tulee maksimissaan 7-8h/pvä,kun mä olen koulussa ja mies töissä. Jos mulla on etäpäivä koulusta, koirien ei tarvitse olla yksin. Mies aloitti nyt kolmivuorotyön,joten sille sattuu välillä arkipäiville vapaata, jolloin hän on koirien kanssa. Viikonloppuisin joku on pääsääntöisesti aina kotona,joten yksinoloa ei silloin pääsääntöisesti tule.

Pentuaikana on tuhottu sanomalehteä ja paperia vaikka kuinka paljon, pari koristetyynyä on syöty lähes kokonaan hajalle, maistettu yhtä villahuopaa reunasta sekä muutamia kenkiä ja päiväpeiton kulmaa vähän maisteltu. Kaikki nuo siis nuoremman toimesta. Vanhempi kun tuli meille vasta reilu 1kk sitten. Nyt tuo nuori herra on viimeaikoina keksinyt, että yöllä on kiva kun tekee reiän aluslakanaan ja siitä petauspatjan suojukseen. Sieltä suojuksen sisältä voi sitten yrittää ottaa täytteitä pihalle. Myös meidän täkissä on pari reikää,kun herra on ollut sitä mieltä,että sieltäkin olisi kiva saada täytteet pihalle,kunhan ensin tekee pussilakanaan reiän. Tähän mennessä tuolle kun on antanut pedin, se on tuhonnut ne. Nyt on kummallekin koiralle ostettu karvainen makuualusta. Sitä ei ole tuhottu,mutta reunoista hiukan maistettu tuon nuoremman toimesta. Vanhempi koira ei tuhoa kuin leluja,kaikki muu saa olla rauhassa. Omat lelut nuo tappaa saman tien. Joku lelu kestää viisi minuuttia, toiset jopa muutaman viikon. Naruluita nuo ei ole saanut tuhottua,kaikki muut lelut on riepoteltu hajalle enemmän tai vähemmän.

Onko meillä johtajuusongelma pihalla kun koira ei kertakaikkiaan kuuntele siellä? Vai voisikohan olla kyse jostain muusta? Ja koira on saanut jo jonkin aikaa ruokaa ainoastaan pihalla eli ei silläkään voi auttaa asiaa. Mielipiteitä?

Emuli kirjoitti:

Onko meillä johtajuusongelma pihalla kun koira ei kertakaikkiaan kuuntele siellä? Vai voisikohan olla kyse jostain muusta? Ja koira on saanut jo jonkin aikaa ruokaa ainoastaan pihalla eli ei silläkään voi auttaa asiaa. Mielipiteitä?

Mitä sä haluat siellä ulkona sen koiran tekevän? Jos haluat opettaa sille siellä käskyjä,niin oletko ensin harjoitellut ne varmaksi sisällä,jossa on huomattavasti vähemmän häiriötekijöitä kuin ulkona? Tai onko koiralla tarpeeksi suuri motivaatio tehdä sun kanssa asioita? Onko palkka tarpeeksi hyvä,jotta koira haluaa sen eteen tehdä töitä?
Nämä mulla tuli mieleen. Joku viisaampi ehkä kertoo sitten parempia ideoita...

^ No käskyjä olen pyrkinyt opettamaan joka paikassa, mutta tiedostan sen ettei osaa kaikkia vielä ja pyrin välttämään sellaisten käskyjen käyttöä. Mutta johan sekin jotain sanoo jos kutsun koiraa nimeltä ja se ei edes päätään käännä tai saattaa lähteä vaikka toiseen suuntaan... Palkkaa olen nyt pyrkinyt parantamaan ja toistaiseksi se ainakin vähän auttaa mutta tiedä sitten miten pitkään... Motivaation puutetta yhdessä tekemiseen epäilen itsekin, mutta en taas tiedä miten sitä saisi parannettua...

Kokeillaanpas vähän purkaa tätä.

Satu_Vili kirjoitti:

1) Miten koiralle on opetettu tavaroista luopuminen?
1. Yritetty irti-käskyä opettaa. Tuo vaan viis veisaa mokomasta käskystä. Sitte on yritetty sillä,että avataan sen suu ja otetaan avara pois. Tuo kun ei suostu suutaan avaamaan vapaaehtoisesti. Väkisin kun ottaa,niin ärähtää ja näyttää hampaitaan. Ja se nappaa lähes kaiken lattialle putoavan sekä varastaa matalilta pöydiltä sekä mun yöpäydältä tavaroita. Joskus tuon lattialle pudonneen tavaran nappaamisen saa estettyä sillä, kun ehtii sanoa EI OTA. Aina ei tehoa sekään.

Mitä koira SAA siitä että se luovuttaa tavaran? Miksi sen kannattaisi luovuttaa se? Osaako koira luopua tavarasta joka on kädessäsi? Väkisin kaivaminen ei varmasti tule tehoamaan tässä tilanteessa vaan saa koiran pitämään entistä tiukemmin kiinni aarteistaan. Mitä se tekee varastamilleen tavaroille? Ja miksi se varastaa niitä? Saadakseen huomiota?

Satu_Vili kirjoitti:


2) Miten reagoitte vasten hyppimiseen?
2. Sanomalla EI, joskus kääntämällä selkä. Nyt on pari päivää kokeiltu sitä, että jos kotiin tullessa hyppii porttia vasten, sieltä ei pääse pois,ennen kuin osaa rauhassa odottaa,että portti avataan. Portille käännetään selkä niin pitkäksi aikaa,kun sitä vasten hypitään. Vanhempi herra ymmärtää parin selän käännön jälkeen,että täällä vissiin pitää odottaa rauhassa,niin pääsee pois. Nuoremmalla kestää paljon pidempään. Se saattaa hetkeksi rauhoittua,mutta kun porttia lähestyy,nousee taas sitä vasten,jolloin taas käännetään selkä. Aikaa saa varata jonkun aikaa,mutta kyllä se jossain vaiheessa älyää,ettei täältä hyppimällä pääse pois. Vanhempi on siinä vaiheessa jo odottanut vaikka kuinka kauan,että nuorempi malttaisi rauhoittua,niin pääsisi pois. Ne kun on samassa tilassa portin takana yksinoloajat.

Suosittelen kokeilemaan yhtä taktiikkaa pidemmän aikaa. Vähintään 2-3 viikkoa. Itse kokeilisin varmaan ensin sitä että koiralle käännetään AINA selkä kun se hyppii vasten. Jos se ei toimi, niin seuraavaksi kokeilisin sitä että palauttaisin koiran takaisin portin taa/eri huoneeseen jos se ei osaa käyttäytyä. Toistoja, toistoja ja toistoja. Ja sitä aikaa siihen valitettavasti kuluu. Jos ei halua että se vanhempi joutuu odottamaan saman ajan niin sen on opettelu vaiheessa oltava joko eri huoneessa tai sitten se pitää päästää pois kun se on kunnolla ja nuorempi vasta kun se on kunnolla. Koiralle on selkäempää jos asiat ovat mustavalkoisia eli kiinnitä huomiota ettet palkkaa koiraa vasten hyppimisestä esim huomiolla/rapsutuksilla/puheella tms. Ja muista palkata siitä heti kun se hillitsee itseään eli nameja+kehua/rapsutuksia/leikkiä tms kun koiralla on 4 tassua maassa vaikka se on innoissaan.

3) Entä miten koiraa on opetettu olemaan vieraiden seurassa? Mitä teette kun se on liian villi vieraiden läsnä ollessa?
3. Sitä on kielletty,kun se hyppii vasten. Myös vieraille on sanottu,että saa kieltää hyppimästä,jos meistä kumpikaan ei kerkeä kieltää. Vaikka sen hyppimistä ei huomioisi, se hakee jonkun muun keinon,jolla sitä huomiota saa. Se vaikka tunkee vieraan syliin,jotta hänet varmasti huomataan.
Se joutuu jäähylle toiseen huoneeseen tai eristetään portilla toiseen tilaan ja parvekkeellakin se on välillä käynyt jäähtymässä. Myös syliin on nostettu välillä jäähylle. Ei meinaa mitään. Se saattaa olla ihan rauhallinen,kun se ei ole siamassa tilassa,mitä nyt uikuttaa, kun haluaisi olla siellä missä muutkin. Uikuttamista ei ole huomioitu. Kun sen päästää takaisin, se alkaa taas hyppiä. Vanhempi käy vaan tervehtimässä, saattaa vähän hyppiä,muttei piittaa sen jälkeen vieraista juurikaan. Eli sillä on malliesimerkkikin täällä.

Tietääkö koira mistä sitä kielletään jos se hyppii vasten? Koiran kieltäminen ei ole vieraiden tehtävä ensisijaisesti vaan sinun. Toki auttaa jos vieraatkin kieltävät ja jos ne ovat koirallisia/osaavat sen tehdä eivätkä koe sitä epämukavaksi. Sen sijaan sinun työtäsi helpottaisi jos vieraat palkkaisivat koiraa huomiolla silloin kun se ei hypi. Samoin sinun tulee palkata sitä kun se on toivotulla tavalla. Vaikka se toivottu käytös kestäisi aivan hetken niin siinä ajassa pitäisi keritä ns. merkitsemään koiralle se oikea käytös. Eihän se muuten voi tietää miten sinä sen haluat olevan. Tilasta poistaminen on hyvä ajatus. Syliin en nostaisi tuossa tilanteessa. Takaisin pääsee vasta kun on ihan rauhallinen ja heti jos käytös ei ole haluttua niin koira viedään takaisin. Kannattaa varautua siihen että useampi vierailu menee niin että koira ei paljoa vieraita näe. Mustavalkoisuus kannattaa muistaa tässäkin.

4) Miten reagoitte vetämiseen lenkillä? Miten koiralle on koitettu opettaa että se ei saisi vetää?
4. Hihnasta on nykäisty ja sanottu napakasti EI. Kaikuu kuuroille korville,kun kaikki muu olisi mielenkiintoisempaa. Nyt on tehty sitä, että kun hihna kiristyy, tehdään täyskäännös ja matka ei jatku,ennen kuin koirat on huomannu, että siellä hihnan toisessa päässäkin kulkee joku. Eli niiden täytyy ottaa taluttajaan katsekontakti. Puolikuristavaa pantaa kokeiltiin tuolla nuoremmalla,mutta se ei auttanut. Nyt sillä on ihan tavallinen klipsipanta.

Koira tuskin tietää miksi sitä nyitään ja sille sanotaan EI. Kauanko olette kokeilleet kääntyilemistä? Meillä se ja valjaisiin siirtyminen lopetti vetämisen. Mutta senkin kanssa pitää jaksaa kokeilla pidempään ja kääntyä pitää heti kun koira vetää. Ajatuksenahan siinä on se että koira ei koskaan pääse vetämällä sinne minne se vetämisellään pyrkii.

5) Entäs se haukkuminen? Mitä muuta olette kokeilleet kuin haukkupantaa?
5. Sanallista kieltämistä ja suihkepulloa on ainakin tullut kokeiltua. Niin ja koira on kutsuttu pois ovelta haukkumasta. Yksinollessa tila oli aluksi keittiössä,josta se laajennettiin eteiseen. Keittiöön ei rappukäytävän äänet niin hyvin kuuluneet,eteisestä se kuulee kaiken,joten se haukkui silloin enemmän. Itsekin kun avasi rappukäytävän alaoven,niin sinne asti kuului,kun herra haukkui. Niinpä tila rajattiin takaisin pelkkään keittiöön. Ei hauku niin paljon,kun siellä on,muttei pidemmäksi aikaa jätetä silti ilman haukunestopantaa. Öisin panta ei ole kaulassa ja aina kun aamuyöstä tulee lehti,niin hirveä haukkuminen sille. Silloin on käsketty olemaan hiljaa ja kutsuttu pois ovelta. Silti lehdenjakajalle pitää ehtiä pari valittua sanaa sanoa,ennen kuin malttaa olla hiljaa ja tulla jatkamaan unia.

Meillä sinänsä on haukuttu niin vähän että olen hiukan huono tämän asian kanssa neuvomaan. Kieltäminen on ihan hyvä kun on itse paikalla. JOS koira ymmärtää mistä sitä kielletään eikä esim ole niin kiihdyksissä että ajattelee "hyvä kun mamma yhtyi kuoroon!"... Haukkupanta taas toimii siihen yksinolemiseen. Rajaisin tilaa kun se kerran toimii (moni koira kokee olonsa turvallisemmaksi kun tilaa on rajattu ja haukkuu nimenomaa siksi että olo on epävarma ja silloin tulee reagoitua helpommin ääniin). Lisäksi yksinolon ajaksi voisi kokeilla jättää vaikka radiota tms päälle peittämään rappukäytävän ääniä. Meillä on palstalla koiran haukkumistakin koskevaa keskustelua ennemmänkin ja sieltä voisit löytää lisää apua.

6) Minkä ikäinen koira on? Millaista elämää se viettää muuten? (aktivointi, lenkit, yksinolo?)
6. Tällä hetkellä 8kk ja on kastroitu. Painii ja leikkii tuon vanhemman herran kanssa aika paljon,kun joku on kotona ja koko tila on käytössä. Ihmisen kanssa leikkii silloin tällöin,kun sille päälle sattuu. Yksinoloajat tuntuu nukkuvan. Hihnalenkillä käydään 3-4/krt päivässä. Yleensä kierretään noita lähikortteleita,jolloin matkaa kertyy noin kilometri/kerta. Välillä käydään lenkillä tuolla läheisellä pururadalla,joka on vajaa 1,5km pitkä. Vapaana ei pääse juoksemaan,koska ei ole paikkaa,missä juosta. Kesäisin voi juosta vapaana,kun mennään miehen vanhempien mökille. Tokossa on tarkoitus käydä kerran viikossa,mutta nyt ei ole tullut viime aikoina käytyä,koska sinne menoon tarvitsee auton ja mulla ei sitä aina ole. Välillä on kotona tehty jotain tokojuttuja. Yksinoloajat vaihtelee. Yleensä yksinoloajaksi arkisin tulee maksimissaan 7-8h/pvä,kun mä olen koulussa ja mies töissä. Jos mulla on etäpäivä koulusta, koirien ei tarvitse olla yksin. Mies aloitti nyt kolmivuorotyön,joten sille sattuu välillä arkipäiville vapaata, jolloin hän on koirien kanssa. Viikonloppuisin joku on pääsääntöisesti aina kotona,joten yksinoloa ei silloin pääsääntöisesti tule.

Sulla on siis nuori, murrosikää lähestyvä koira joka saa laskelmieni mukaan 3-4km liikuntaa päivässä. Eikä pahemmin aktivointia vaikka toisen koiran kanssa leikkiikin. Ensinnäkin koira on juuri siinä iässä jossa se helposti kokeilee rajojaan. Murkkuikäinen kakara on usein itsestään hieman epävarma (näkyy haukkumisena yms), vielä riehakas mutta jo isohko (hyppiminen), ei osaa vielä hililtä itseään kauheasti ja on helposti hajujen vietävissä ja kokeilee rajojaan eli sitä mikä käytös on sallittua ja mikä ei. Se tarvii aikaa, selkeät rajat (=mikä on kiellettyä mutta myös tiedon siitä mitä sinä haluat sen tekevän eli palkkioita siitä kun se tekee oikein) ja tekemistä. Vetäminen voisi noilla liikuntamäärillä helposti kertoa myös turhautumisesta. Siitä että koira jaksaisi ja haluaisi liikkua enemmän, mutta ei saa. Eli minusta sitä saisi liikuttaa helposti enemmänkin ja ainakin yksi lenkki päivässä saisi olla pidempi ja sellainen aika reipas tahtinenkin (tuonkin kokoinen koira jaksaa tunnin lenkin 4-6km kerralla ja siihen ne lyhyemmät pissatukset päälle). Myös maastoa voisi vaihdella. Jos koiraa ei voi pitää irti niin juokse sen kanssa, kävele metsässä, umpihangessa, tarvi mäkiä jne. Ja tarjoa sille aivotyötä. Siihen ei tarvita ryhmää eikä autoa. Opetelkaa kotona joko niitä tokojuttuja tai vaikka vaan temppuja. Jotain missä koira joutuu keskittymään, miettimään ja käyttämään aivojaan sekä toimimaan sinun kanssasi yhteistyössä. Se sekä väsyttää koiraa (jolloin sillä ei ole niin paljon ylimääräistä energiaa tehdä kiellettyjä asioita) että parantaa teidän suhdettanne.

Pentuaikana on tuhottu sanomalehteä ja paperia vaikka kuinka paljon, pari koristetyynyä on syöty lähes kokonaan hajalle, maistettu yhtä villahuopaa reunasta sekä muutamia kenkiä ja päiväpeiton kulmaa vähän maisteltu. Kaikki nuo siis nuoremman toimesta. Vanhempi kun tuli meille vasta reilu 1kk sitten. Nyt tuo nuori herra on viimeaikoina keksinyt, että yöllä on kiva kun tekee reiän aluslakanaan ja siitä petauspatjan suojukseen. Sieltä suojuksen sisältä voi sitten yrittää ottaa täytteitä pihalle. Myös meidän täkissä on pari reikää,kun herra on ollut sitä mieltä,että sieltäkin olisi kiva saada täytteet pihalle,kunhan ensin tekee pussilakanaan reiän. Tähän mennessä tuolle kun on antanut pedin, se on tuhonnut ne. Nyt on kummallekin koiralle ostettu karvainen makuualusta. Sitä ei ole tuhottu,mutta reunoista hiukan maistettu tuon nuoremman toimesta. Vanhempi koira ei tuhoa kuin leluja,kaikki muu saa olla rauhassa. Omat lelut nuo tappaa saman tien. Joku lelu kestää viisi minuuttia, toiset jopa muutaman viikon. Naruluita nuo ei ole saanut tuhottua,kaikki muut lelut on riepoteltu hajalle enemmän tai vähemmän.

Pennut tuhoavat juttuja. Eikä ole mitenkään ihmeellistä että nuori koira aloittaa pureskelun uudestaan kun taloon tulee uusi koira. Sopeutuminen uuteen tulokkaaseen (ja vielä vanhempaan) vaatii aikansa myös koiralta ja toisaalta voisin hyvinkin kuvitella että koira saa nyt vähemmän huomiota sinulta kun teillä on toinenkin koira jakamassa sitä. Kiellä toki jos saat tihulaisen itse teosta kiinni. Muuten sanoisin että enemmän tekemistä ja aikaa yhdessä ja luvallista purtavaa saataville. Sitä en ymmärrä miksi leluja ei saisi tuhota. Senhän ne on.

Musta tässä ei ole kyse johtajuusongelmista eikä tätä paranneta sillä että kuljet ovista ensin tai syöt ruokaa ennen koiraa. Nuori koira, paljon virtaa ja hiukan epäselvät säännöt. Korjaantuu koulutuksella. Ei johtajuusteorioilla.

Tigrulta tulikin jo paljon hyviä vinkkejä Satu_Vilille. Itse kiinnitin huomion erityisesti seuraaviin kohtiin:

Satu_Vili kirjoitti:


2. Sanomalla EI, ...
3. Sitä on kielletty,kun se hyppii vasten...
4. Hihnasta on nykäisty ja sanottu napakasti EI. ...
5. Sanallista kieltämistä ja suihkepulloa on ainakin tullut kokeiltua...

Tietääkö koira todella mitä haluat sen EI-sanan kuullessaan tekevän? Tarkoittaahan EI-sana varmasti vain tiettyä toimintaa, eikä esim. 2. kohdassa "kaikki tassut maahan", 3. kohdassa "kaikki tasstu maahan", mutta 4. kohdasassa "pidä hihna löysällä" ja 5 kohdassa "ole hiljaa"? Jos itse tarkoitat Ei-sanalla eri asioita eri tilanteissa, niin koira harvoin tietään mitä haluat sen oikeasti tekevän EI-sanan kuuluessa. Usein onkin loppujen lopuksi helpompaa opettaa koiralle se toivottu käytös kuin hokea epämääräistä ja ehkä epäselvästi opetettua EI-sanaa. Kuinka olet opettanut koiralle EI-sanan? Miten koira hyötyy EI-sanan noudattamisesta?

Jos EI-sanan merkitys eli se mitä koiran halutaan tekevän ko. sanan kuullessaan ei ole koiralle täysin selvä ja tarkoita samaa asiaa joka tilanteessa, tulee toiminnasta koiran kanssa helposti kuin taksimatka ilman että kuskille on kerrottu määränpäätä. Jokaisessa risteyksessä asiakas vain hokee EI:tä jos kuski meinaa kääntyä väärään suuntaan tai ajaa suoraan kun pitäisi kääntyä. Perille ehkä päästään jossain vaiheessa, mutta matkan aikana ehtii sekä kuski että asiakas tuskastua monen monituista kertaa. Asiakas siihen, että kuski ei tiedä reittiä ja määränpäätä ja kuski siihen, että asiakkaan ohjeet ovat epäselvät, eikä määrämpäätä kerrota selkeästi.

Emuli kirjoitti:

^ No käskyjä olen pyrkinyt opettamaan joka paikassa, mutta tiedostan sen ettei osaa kaikkia vielä ja pyrin välttämään sellaisten käskyjen käyttöä. Mutta johan sekin jotain sanoo jos kutsun koiraa nimeltä ja se ei edes päätään käännä tai saattaa lähteä vaikka toiseen suuntaan... Palkkaa olen nyt pyrkinyt parantamaan ja toistaiseksi se ainakin vähän auttaa mutta tiedä sitten miten pitkään... Motivaation puutetta yhdessä tekemiseen epäilen itsekin, mutta en taas tiedä miten sitä saisi parannettua...

Touhua koiran kanssa yhdessä asioita,jotta teidän välinen suhde vahvistuu. Ja aina kun opetat koiralle asioita,pyri lopettamaan se sellaiseen helppoon asiaan,jonka koira jo osaa. Silloin se huomaa,että "hei, tuon kanssa onkin kiva tehdä juttuja!" ja kokee onnistumisen iloa. Ja kun jotain opetat,niin jos mahdollista,pilko se mahdollisimman pieniin palasiin,jotka koiran on helpompi oppia.
Meillä ainakin tuon nuoremman koiran mahtipalkkana toimii mahapullat. Se menee niiden voimalla vaikka puuhun (ei kirjaimellisesti :D). Muutkin makupalat kelpaa,mutta tuo on se ekstraherkku,joita ei muulloin saa, kuin koulutuksessa.

Tigru kirjoitti:

Muutama kysymys:
1) Miten koiralle on opetettu tavaroista luopuminen?
2) Miten reagoitte vasten hyppimiseen?
3) Entä miten koiraa on opetettu olemaan vieraiden seurassa? Mitä teette kun se on liian villi vieraiden läsnä ollessa?
4) Miten reagoitte vetämiseen lenkillä? Miten koiralle on koitettu opettaa että se ei saisi vetää?
5) Entäs se haukkuminen? Mitä muuta olette kokeilleet kuin haukkupantaa?
6) Minkä ikäinen koira on? Millaista elämää se viettää muuten? (aktivointi, lenkit, yksinolo?)


1. Olen opettanut kaikille koirille sanan "irti"/"jätä" namien avulla. Minulla on siis taskussa nameja ja kun leikin koiran kans esim. lelulla niin heti kun se luovuttaa itse otteen sanon sanan "irti" ja kehun/annan namin. Toistoja niin pitkään että ymmärtää asian. Sittemmin en enää nameja ole käyttänyt vaan sanonut vaan sanan, jossei irrota nappaan napakasti kahdella sormella niskasta ja "örähdän".
2. Jos koira hyppii vasten niin minä ärähdän sille. En kiellä, en murise vaan ärähdän.
3. Koiraa ei ole opetettu olemaan vieraiden seurassa, se vaan on. Kaikki jotka päästän sisälle, saa tulla sisälle koiralta kysymättä. Vieraita kohtaan ei hypitä ym. Jos koira alkaa pelleileen sanon "riittää" ja koira rauhoittuu. (Tosin jotku vieraat itse villitsevät lässyttämällä kimeästi, jollon annan koiran nauttia seurasta mikäli se vieraalle sopii).
4. Mun koiralla on puolikuristava panta pennusta pitäen. Kevyt nyppäsy kahdella sormella hihnasta pitäen (kevyesti, mutta napakasti) ja terävä EI. Koirani ei vedä. Saksanpaimenkoirani oli alkuun hirmunen vetäjä mutta kun sain johtajuuden kuntoon ja oikeat apuvälineet (puolikurkkari + oikeaoppinen nyppäisy) veto loppui 15minuutin aikana. Ei tarttenu namipussukoiden kanssa koiraa ulkona kosia.
5. Haukkuminen loppuu kun sanon joko "riittää" tai ärähdän. Kotona meillä ei poisollessa haukuta.
6. Tämänhetkinen on japaninpystykorva narttu 7kk. On ollut myös sakemanniuros ja toinen japsinarttu (molemmat nyt taivaassa). Koirani viettää perusarkea meidän kanssa (minä,mies ja kissa). Koiran kanssa käymme aamulenkin (15min), päivälenkin (1h-1,5h) jolloin se on puolet lenkistä ainakin vapaana ja iltalenkin (15-30min). Noiden välissä käydään 1-2 kert pikapissalla koska neiti on tosiaan 7kk. Yksin pärjää kyllä, ei hauku,ei ulise eikä ulvo.

jatkoa..
6. Eli yksin riippuen päivästä 0-6h. Aktivoidaan sillon tällön esim. namipullolla tai aktivointileluilla, leikitään, opetellaan temppuja, etsintää ym. Mut lähinnä tuo lenkkien jälkeen makoilee, leikkii kissan kanssa ja on osana perhettä.

Tigru kirjoitti:

Kokeillaanpas vähän purkaa tätä.
[quote=Satu_Vili]1) Miten koiralle on opetettu tavaroista luopuminen?
1. Yritetty irti-käskyä opettaa. Tuo vaan viis veisaa mokomasta käskystä. Sitte on yritetty sillä,että avataan sen suu ja otetaan avara pois. Tuo kun ei suostu suutaan avaamaan vapaaehtoisesti. Väkisin kun ottaa,niin ärähtää ja näyttää hampaitaan. Ja se nappaa lähes kaiken lattialle putoavan sekä varastaa matalilta pöydiltä sekä mun yöpäydältä tavaroita. Joskus tuon lattialle pudonneen tavaran nappaamisen saa estettyä sillä, kun ehtii sanoa EI OTA. Aina ei tehoa sekään.

Mitä koira SAA siitä että se luovuttaa tavaran? Miksi sen kannattaisi luovuttaa se? Osaako koira luopua tavarasta joka on kädessäsi? Väkisin kaivaminen ei varmasti tule tehoamaan tässä tilanteessa vaan saa koiran pitämään entistä tiukemmin kiinni aarteistaan. Mitä se tekee varastamilleen tavaroille? Ja miksi se varastaa niitä? Saadakseen huomiota?

Leluun tai makupalaan vaihtokauppaa on joskus pentuna kokeiltu,muttei ole auttanut.
Eilen tuo taas löysi lattialle pudonneen kynän. Kun se oli Vilin suussa,otin siitä vain kiinni,en vetänyt, ja sanoin sille IRTI. Muutaman kerran sai sanoa,mutta kyllä se sitten irroitti. Palkaksi hurjat kehut.
Jos se jotain lattialta löytää,se tuhoaa sen. Jos sille antaa esim. vanhan sukan, se ei tuhoa sitä. Jos se löytää sukan,se tuhoaa sen. Enkä tiedä,miksi varastaa. Olisiko sitten huomion hakua...

Satu_Vili kirjoitti:


2) Miten reagoitte vasten hyppimiseen?
2. Sanomalla EI, joskus kääntämällä selkä. Nyt on pari päivää kokeiltu sitä, että jos kotiin tullessa hyppii porttia vasten, sieltä ei pääse pois,ennen kuin osaa rauhassa odottaa,että portti avataan. Portille käännetään selkä niin pitkäksi aikaa,kun sitä vasten hypitään. Vanhempi herra ymmärtää parin selän käännön jälkeen,että täällä vissiin pitää odottaa rauhassa,niin pääsee pois. Nuoremmalla kestää paljon pidempään. Se saattaa hetkeksi rauhoittua,mutta kun porttia lähestyy,nousee taas sitä vasten,jolloin taas käännetään selkä. Aikaa saa varata jonkun aikaa,mutta kyllä se jossain vaiheessa älyää,ettei täältä hyppimällä pääse pois. Vanhempi on siinä vaiheessa jo odottanut vaikka kuinka kauan,että nuorempi malttaisi rauhoittua,niin pääsisi pois. Ne kun on samassa tilassa portin takana yksinoloajat.

Suosittelen kokeilemaan yhtä taktiikkaa pidemmän aikaa. Vähintään 2-3 viikkoa. Itse kokeilisin varmaan ensin sitä että koiralle käännetään AINA selkä kun se hyppii vasten. Jos se ei toimi, niin seuraavaksi kokeilisin sitä että palauttaisin koiran takaisin portin taa/eri huoneeseen jos se ei osaa käyttäytyä. Toistoja, toistoja ja toistoja. Ja sitä aikaa siihen valitettavasti kuluu. Jos ei halua että se vanhempi joutuu odottamaan saman ajan niin sen on opettelu vaiheessa oltava joko eri huoneessa tai sitten se pitää päästää pois kun se on kunnolla ja nuorempi vasta kun se on kunnolla. Koiralle on selkäempää jos asiat ovat mustavalkoisia eli kiinnitä huomiota ettet palkkaa koiraa vasten hyppimisestä esim huomiolla/rapsutuksilla/puheella tms. Ja muista palkata siitä heti kun se hillitsee itseään eli nameja+kehua/rapsutuksia/leikkiä tms kun koiralla on 4 tassua maassa vaikka se on innoissaan.

Tuo taktikka on nyt aika hyvin toiminut. Ei tarvii enää kuin kerran tai pari kääntää selkä,jos porttia vasten hypitään,niin pysyy jo neljä jalkaa maassa. Kun vielä muistaisivat sen,että kun sieltä portin takaa pääsee pois,niin ei siltikään tarvitse hyppiä. Mutta eiköhän sekin ajan kanssa. :)

3) Entä miten koiraa on opetettu olemaan vieraiden seurassa? Mitä teette kun se on liian villi vieraiden läsnä ollessa?
3. Sitä on kielletty,kun se hyppii vasten. Myös vieraille on sanottu,että saa kieltää hyppimästä,jos meistä kumpikaan ei kerkeä kieltää. Vaikka sen hyppimistä ei huomioisi, se hakee jonkun muun keinon,jolla sitä huomiota saa. Se vaikka tunkee vieraan syliin,jotta hänet varmasti huomataan.
Se joutuu jäähylle toiseen huoneeseen tai eristetään portilla toiseen tilaan ja parvekkeellakin se on välillä käynyt jäähtymässä. Myös syliin on nostettu välillä jäähylle. Ei meinaa mitään. Se saattaa olla ihan rauhallinen,kun se ei ole siamassa tilassa,mitä nyt uikuttaa, kun haluaisi olla siellä missä muutkin. Uikuttamista ei ole huomioitu. Kun sen päästää takaisin, se alkaa taas hyppiä. Vanhempi käy vaan tervehtimässä, saattaa vähän hyppiä,muttei piittaa sen jälkeen vieraista juurikaan. Eli sillä on malliesimerkkikin täällä.

Tietääkö koira mistä sitä kielletään jos se hyppii vasten? Koiran kieltäminen ei ole vieraiden tehtävä ensisijaisesti vaan sinun. Toki auttaa jos vieraatkin kieltävät ja jos ne ovat koirallisia/osaavat sen tehdä eivätkä koe sitä epämukavaksi. Sen sijaan sinun työtäsi helpottaisi jos vieraat palkkaisivat koiraa huomiolla silloin kun se ei hypi. Samoin sinun tulee palkata sitä kun se on toivotulla tavalla. Vaikka se toivottu käytös kestäisi aivan hetken niin siinä ajassa pitäisi keritä ns. merkitsemään koiralle se oikea käytös. Eihän se muuten voi tietää miten sinä sen haluat olevan. Tilasta poistaminen on hyvä ajatus. Syliin en nostaisi tuossa tilanteessa. Takaisin pääsee vasta kun on ihan rauhallinen ja heti jos käytös ei ole haluttua niin koira viedään takaisin. Kannattaa varautua siihen että useampi vierailu menee niin että koira ei paljoa vieraita näe. Mustavalkoisuus kannattaa muistaa tässäkin.[/quote]

Kyllä se välillä tehoaa,kun sanoo EI HYPI, jos se hyppää vasten. Mutta pitää vain jatkaa tuota tilasta poistamista. :) Toki koiran kieltäminen on ensisijaisesti meidän tehtävä,mutta aina ei vain näe,kun koira hyppää jota kuta vasten. Joten on tultu siihen tulokseen,että tuota koiraa saa kieltää myös vieraat,jollei itse ehdi/näe tilannetta. Useimmat meillä käyvät vieraat ovat sellaisia,joilla itselläänkin on koira. Ja pitää muistaa tuo,että rupeaa palkkaamaan siitä,kun koira osaa olla nätisti. :)

Tigru kirjoitti:

4) Miten reagoitte vetämiseen lenkillä? Miten koiralle on koitettu opettaa että se ei saisi vetää?
4. Hihnasta on nykäisty ja sanottu napakasti EI. Kaikuu kuuroille korville,kun kaikki muu olisi mielenkiintoisempaa. Nyt on tehty sitä, että kun hihna kiristyy, tehdään täyskäännös ja matka ei jatku,ennen kuin koirat on huomannu, että siellä hihnan toisessa päässäkin kulkee joku. Eli niiden täytyy ottaa taluttajaan katsekontakti. Puolikuristavaa pantaa kokeiltiin tuolla nuoremmalla,mutta se ei auttanut. Nyt sillä on ihan tavallinen klipsipanta.

Koira tuskin tietää miksi sitä nyitään ja sille sanotaan EI. Kauanko olette kokeilleet kääntyilemistä? Meillä se ja valjaisiin siirtyminen lopetti vetämisen. Mutta senkin kanssa pitää jaksaa kokeilla pidempään ja kääntyä pitää heti kun koira vetää. Ajatuksenahan siinä on se että koira ei koskaan pääse vetämällä sinne minne se vetämisellään pyrkii.

Muutama päivä sitä kokeiltiin,eikä se tuntunut oikein toimivan. Naapurit vaan katto kummissaan,kun kääntyilee ja kävelee vähän matkaa ja taas kääntyy. Canny Collarin hankkimista molemmille on mietitty. Sitten voisi alkaa kokeilla sen kanssa jotain vetämisen poiskitkemistaktiikkaa. Jotain hihnassavetämisketjua lueskelin ja siellä mun mielestä oli joku käyttänyt tuota EI ja nykäisy -taktiikkaa.

5) Entäs se haukkuminen? Mitä muuta olette kokeilleet kuin haukkupantaa?
5. Sanallista kieltämistä ja suihkepulloa on ainakin tullut kokeiltua. Niin ja koira on kutsuttu pois ovelta haukkumasta. Yksinollessa tila oli aluksi keittiössä,josta se laajennettiin eteiseen. Keittiöön ei rappukäytävän äänet niin hyvin kuuluneet,eteisestä se kuulee kaiken,joten se haukkui silloin enemmän. Itsekin kun avasi rappukäytävän alaoven,niin sinne asti kuului,kun herra haukkui. Niinpä tila rajattiin takaisin pelkkään keittiöön. Ei hauku niin paljon,kun siellä on,muttei pidemmäksi aikaa jätetä silti ilman haukunestopantaa. Öisin panta ei ole kaulassa ja aina kun aamuyöstä tulee lehti,niin hirveä haukkuminen sille. Silloin on käsketty olemaan hiljaa ja kutsuttu pois ovelta. Silti lehdenjakajalle pitää ehtiä pari valittua sanaa sanoa,ennen kuin malttaa olla hiljaa ja tulla jatkamaan unia.

Meillä sinänsä on haukuttu niin vähän että olen hiukan huono tämän asian kanssa neuvomaan. Kieltäminen on ihan hyvä kun on itse paikalla. JOS koira ymmärtää mistä sitä kielletään eikä esim ole niin kiihdyksissä että ajattelee "hyvä kun mamma yhtyi kuoroon!"... Haukkupanta taas toimii siihen yksinolemiseen. Rajaisin tilaa kun se kerran toimii (moni koira kokee olonsa turvallisemmaksi kun tilaa on rajattu ja haukkuu nimenomaa siksi että olo on epävarma ja silloin tulee reagoitua helpommin ääniin). Lisäksi yksinolon ajaksi voisi kokeilla jättää vaikka radiota tms päälle peittämään rappukäytävän ääniä. Meillä on palstalla koiran haukkumistakin koskevaa keskustelua ennemmänkin ja sieltä voisit löytää lisää apua.

Kävi mullakin tuo radion käyttö mielessä. Sitä voisi kokeilla yksinolojen aikana vielä lisäksi. :) Olisiko susta siten hyvä,jos yötkin nuo voisivat olla vain makkarissa,eli eivät pääsisi eteiseen, jossa voivat haukkua esim. lehdenjakajalle?

6) Minkä ikäinen koira on? Millaista elämää se viettää muuten? (aktivointi, lenkit, yksinolo?)
6. Tällä hetkellä 8kk ja on kastroitu. Painii ja leikkii tuon vanhemman herran kanssa aika paljon,kun joku on kotona ja koko tila on käytössä. Ihmisen kanssa leikkii silloin tällöin,kun sille päälle sattuu. Yksinoloajat tuntuu nukkuvan. Hihnalenkillä käydään 3-4/krt päivässä. Yleensä kierretään noita lähikortteleita,jolloin matkaa kertyy noin kilometri/kerta. Välillä käydään lenkillä tuolla läheisellä pururadalla,joka on vajaa 1,5km pitkä. Vapaana ei pääse juoksemaan,koska ei ole paikkaa,missä juosta. Kesäisin voi juosta vapaana,kun mennään miehen vanhempien mökille. Tokossa on tarkoitus käydä kerran viikossa,mutta nyt ei ole tullut viime aikoina käytyä,koska sinne menoon tarvitsee auton ja mulla ei sitä aina ole. Välillä on kotona tehty jotain tokojuttuja. Yksinoloajat vaihtelee. Yleensä yksinoloajaksi arkisin tulee maksimissaan 7-8h/pvä,kun mä olen koulussa ja mies töissä. Jos mulla on etäpäivä koulusta, koirien ei tarvitse olla yksin. Mies aloitti nyt kolmivuorotyön,joten sille sattuu välillä arkipäiville vapaata, jolloin hän on koirien kanssa. Viikonloppuisin joku on pääsääntöisesti aina kotona,joten yksinoloa ei silloin pääsääntöisesti tule.

Sulla on siis nuori, murrosikää lähestyvä koira joka saa laskelmieni mukaan 3-4km liikuntaa päivässä. Eikä pahemmin aktivointia vaikka toisen koiran kanssa leikkiikin. Ensinnäkin koira on juuri siinä iässä jossa se helposti kokeilee rajojaan. Murkkuikäinen kakara on usein itsestään hieman epävarma (näkyy haukkumisena yms), vielä riehakas mutta jo isohko (hyppiminen), ei osaa vielä hililtä itseään kauheasti ja on helposti hajujen vietävissä ja kokeilee rajojaan eli sitä mikä käytös on sallittua ja mikä ei. Se tarvii aikaa, selkeät rajat (=mikä on kiellettyä mutta myös tiedon siitä mitä sinä haluat sen tekevän eli palkkioita siitä kun se tekee oikein) ja tekemistä. Vetäminen voisi noilla liikuntamäärillä helposti kertoa myös turhautumisesta. Siitä että koira jaksaisi ja haluaisi liikkua enemmän, mutta ei saa. Eli minusta sitä saisi liikuttaa helposti enemmänkin ja ainakin yksi lenkki päivässä saisi olla pidempi ja sellainen aika reipas tahtinenkin (tuonkin kokoinen koira jaksaa tunnin lenkin 4-6km kerralla ja siihen ne lyhyemmät pissatukset päälle). Myös maastoa voisi vaihdella. Jos koiraa ei voi pitää irti niin juokse sen kanssa, kävele metsässä, umpihangessa, tarvi mäkiä jne. Ja tarjoa sille aivotyötä. Siihen ei tarvita ryhmää eikä autoa. Opetelkaa kotona joko niitä tokojuttuja tai vaikka vaan temppuja. Jotain missä koira joutuu keskittymään, miettimään ja käyttämään aivojaan sekä toimimaan sinun kanssasi yhteistyössä. Se sekä väsyttää koiraa (jolloin sillä ei ole niin paljon ylimääräistä energiaa tehdä kiellettyjä asioita) että parantaa teidän suhdettanne.

Pentuaikana on tuhottu sanomalehteä ja paperia vaikka kuinka paljon, pari koristetyynyä on syöty lähes kokonaan hajalle, maistettu yhtä villahuopaa reunasta sekä muutamia kenkiä ja päiväpeiton kulmaa vähän maisteltu. Kaikki nuo siis nuoremman toimesta. Vanhempi kun tuli meille vasta reilu 1kk sitten. Nyt tuo nuori herra on viimeaikoina keksinyt, että yöllä on kiva kun tekee reiän aluslakanaan ja siitä petauspatjan suojukseen. Sieltä suojuksen sisältä voi sitten yrittää ottaa täytteitä pihalle. Myös meidän täkissä on pari reikää,kun herra on ollut sitä mieltä,että sieltäkin olisi kiva saada täytteet pihalle,kunhan ensin tekee pussilakanaan reiän. Tähän mennessä tuolle kun on antanut pedin, se on tuhonnut ne. Nyt on kummallekin koiralle ostettu karvainen makuualusta. Sitä ei ole tuhottu,mutta reunoista hiukan maistettu tuon nuoremman toimesta. Vanhempi koira ei tuhoa kuin leluja,kaikki muu saa olla rauhassa. Omat lelut nuo tappaa saman tien. Joku lelu kestää viisi minuuttia, toiset jopa muutaman viikon. Naruluita nuo ei ole saanut tuhottua,kaikki muut lelut on riepoteltu hajalle enemmän tai vähemmän.

Pennut tuhoavat juttuja. Eikä ole mitenkään ihmeellistä että nuori koira aloittaa pureskelun uudestaan kun taloon tulee uusi koira. Sopeutuminen uuteen tulokkaaseen (ja vielä vanhempaan) vaatii aikansa myös koiralta ja toisaalta voisin hyvinkin kuvitella että koira saa nyt vähemmän huomiota sinulta kun teillä on toinenkin koira jakamassa sitä. Kiellä toki jos saat tihulaisen itse teosta kiinni. Muuten sanoisin että enemmän tekemistä ja aikaa yhdessä ja luvallista purtavaa saataville. Sitä en ymmärrä miksi leluja ei saisi tuhota. Senhän ne on.

Musta tässä ei ole kyse johtajuusongelmista eikä tätä paranneta sillä että kuljet ovista ensin tai syöt ruokaa ennen koiraa. Nuori koira, paljon virtaa ja hiukan epäselvät säännöt. Korjaantuu koulutuksella. Ei johtajuusteorioilla.

On sitä kiellettykin,jos itse teosta jää kiinni. Puruluita on pyritty antamaan,jotta saisi niihin tyydyttää pureskeluntarpeensa. Noita ei vain voi kahdestaan jättää pureskelemaan puruluitaan, vaan sitä pitää aina jonkun olla vahtimassa. Nuorempi kun veisi vanhemmankin puruluut,jos vanhempi vain mutisematta sen hyväksyisi. Ne yleensä hakeutuvat eri tilaan ihan itse syömään luitaan,mutta silti pitää vahtia,ettei nuorempi hiivi "salaa" vanhemman luo ja yritä viedä tältäkin luuta. Vanhempi sanoo kyllä "pari valittua sanaa",jos hänen luunsa viedään suusta,mutta jos lattialta viedään nenän edestä,ei sano mitään. Vanhempi vielä syö luutaan,kun nuorempi on yleensä luunsa jo syönyt. Jos nuorempi syö monta luuta,sillä menee maha löysälle.
Ei se lelujen tuhoaminen olekaan ongelma. Mä en vaan ole aiemmin tavannut koiraa,jonka lelut ei kestä ehjänä leikkejä. :D Mutta ilmeisesti joku spitzien erikoisuus,kun nuo ovat molemmat samanlaisia lelujen tappajia. :D Pitää vaan tuhotut heittää pois ja ostaa tilalle silloin tällöin uusia.

Koiratkin on yksilöllisiä, se tekniikka mikä toiseen puree tosi hyvin ei välttämättä taas sovi toiselle. Esim. meillä kauan yritettiin saada vetämistä pois kääntymisellä, myös nykäisyt olivat käytössä: Ei tehonnut ei niin millään vaikka kauan samaa taktiikkaa käytin. Vaihdoin taktiikkaa, kerroin koiralle, milloin se kävelee oikein: Kun koira käveli löysällä hihnalla -->seurasi palkkio ja kehuja, vetämisestä seurasi pysähdys. Vähitellen koira alkoi ottamaan paremmin katsekontaktia ja kävelemään enemmän vierellä. Uskon että ei-sanaa ei kannata viljellä liikaa,vaan mieluummin kertoa koiralle, mitä sen halutaan tekevän. Vieraiden tullessa meillä on ollut käytössä käsky "paikka"tästä paikallaanolosta palkitaan, hyppivää koiraa ei kannata välttämättä kieltää, koska sehän on siinä kiihtyneessä tilassa sille palkinto kun saa huomiota, koiran voi viedä pois tilanteesta ja antaa sen tervehtiä kun se on rauhoittunut.

Vuorisumu kirjoitti:

Tigrulta tulikin jo paljon hyviä vinkkejä Satu_Vilille. Itse kiinnitin huomion erityisesti seuraaviin kohtiin:

[quote=Satu_Vili]
2. Sanomalla EI, ...
3. Sitä on kielletty,kun se hyppii vasten...
4. Hihnasta on nykäisty ja sanottu napakasti EI. ...
5. Sanallista kieltämistä ja suihkepulloa on ainakin tullut kokeiltua...

Tietääkö koira todella mitä haluat sen EI-sanan kuullessaan tekevän? Tarkoittaahan EI-sana varmasti vain tiettyä toimintaa, eikä esim. 2. kohdassa "kaikki tassut maahan", 3. kohdassa "kaikki tasstu maahan", mutta 4. kohdasassa "pidä hihna löysällä" ja 5 kohdassa "ole hiljaa"? Jos itse tarkoitat Ei-sanalla eri asioita eri tilanteissa, niin koira harvoin tietään mitä haluat sen oikeasti tekevän EI-sanan kuuluessa. Usein onkin loppujen lopuksi helpompaa opettaa koiralle se toivottu käytös kuin hokea epämääräistä ja ehkä epäselvästi opetettua EI-sanaa. Kuinka olet opettanut koiralle EI-sanan? Miten koira hyötyy EI-sanan noudattamisesta?

Jos EI-sanan merkitys eli se mitä koiran halutaan tekevän ko. sanan kuullessaan ei ole koiralle täysin selvä ja tarkoita samaa asiaa joka tilanteessa, tulee toiminnasta koiran kanssa helposti kuin taksimatka ilman että kuskille on kerrottu määränpäätä. Jokaisessa risteyksessä asiakas vain hokee EI:tä jos kuski meinaa kääntyä väärään suuntaan tai ajaa suoraan kun pitäisi kääntyä. Perille ehkä päästään jossain vaiheessa, mutta matkan aikana ehtii sekä kuski että asiakas tuskastua monen monituista kertaa. Asiakas siihen, että kuski ei tiedä reittiä ja määränpäätä ja kuski siihen, että asiakkaan ohjeet ovat epäselvät, eikä määrämpäätä kerrota selkeästi.[/quote]

Mun ajatus olisi se,että kun koiralle sanoo EI,niin se lopettaisi sen,mitä se on tekemässä juuri sillä hetkellä. Koira vaan ei ehkä tosiaankaan ymmärrä sitä. :P Eli me ei vaan ole osattu tuolle nuoremmalle varsinkaan kertoa sitä,mitä me sen halutaan tekevän tai miten käyttäytyvän. :/ Se on varmaan kohtalaisen pyörällä päästään aina välillä,kun ei tiedä,miten päin sen pitäisi olla.
Siitä kun selvästi esim. tokossa huomaa,miten paljon se nauttii siitä,kun se saa mun kanssa tehdä yhdessä asioita,joista se pitää ja saa vielä herkullista palkkiota siitä. :)

Mutta onneksi nämä asiat on korjattavissa ja toivottavasti jatkossa koiralle osaa paremmin kertoa sen,mitä siltä halutaan. :)

Maiza: Kuulostaa ihan hyvältä. Mutta onko teillä koiran kanssa ongelmia? Kirjoittelin kysymykset lähinnä SatuVilille mutta toki niihin voivat muutkin vastata (jolloin saadaan ehkä vinkkejä siitä miten ko tilanteissa voi toimia).

SatuVili minusta tuntuisi kertomasi perusteella että teillä tilanne menee aika nopeasti parempaan suuntaan? En nyt enää lainaile tähän kirjoituksiasi, mutta kysy toki jos kaipaat vielä kommenttia johonkin erityisesti. Jotenkin voisin kuvitella että koko tilannetta helpottaa paljon se jos koira saa ikään kuin ohjeet siihen miten haluat sen toimivan ja jätät "ei"-sanan vähemmälle (minulla oli aiemmin ihan sama ajatus siitä "ei"-sanasta ja moni asia sujuukin sillä tavalla, mutta toisaalta monesti on helpompaa kun vaan koittaa kertoa sille koiralle mitä sen haluaisi tekevän).

Kerrothan meille jatkossa miten tilanne etenee? Ja mitkä jutut koiran käytökseen auttaa. Siitä voi olla apua seuraavalle (ja minä ainakin haluan kuulla mitä koirille kuuluu myöhemmin).

Tuosta hihnakäyttäytymisen opettamisesta vielä : En ole yhteenkään koiraan vielä törmännyt joka ei oppisi olemaan vetämättä tuolla nyppäsytekniikalla. Siinä on tärkeää oikeanlainen panta (normaalilla pannalla saa enemmän vahinkoa aikaiseksi kuin oikeanlaisella : puolikurkkarilla) , oikea ajoitus (on myöhäistä nyppästä jos koira jo vetää, eli nyppäistä pitää sillon kun hihna alkaa kiristyä) ja iso vaikutus on myös sillä miten hihnaa pidät ( jos nyppäsee yhdellä sormella, tai kolmella niin tulos ei ole sama kuin kahdella). Nyppäsy on koiran luonteen mukaisen napakka. Meidän tuo neiti on pehmeähkö ja sille riittää pieni nyppäys ja ei. Entinen saku oli kovapainen ja tartti napakamman nyppäsyn. Oikea ajoitus on kaiken a ja o. Uskon että jokainen koira oppii tällä tavalla olemaan vetämättä, jos se siis tehdään oikein. ;)

Meillä ei ole mitään ongelmia. Koira ei vedä, ei räyhää ja juuri tultiin lenkiltä ja pidin koiraa vapaana. Tuli 3 koiraa vastaan, muutama ihminen, muutama juoksija ja koira kulki nätisti vierellä. :) Entisen sakun kanssa oli ongelmia, mm. vetäminen, räyhääminen ja luoksetulo meni koiran puolelta lällättelyksi. Lopulta nämäkin saatiin korjattua ja sanoisinko että ei vaatinut kuin oikeat välineet ja asenteen. Kertaakaan en ole näissä joutunut namipussia kuljettamaan mukana.

Pakko vielä tänne osioon mainita kun itseäni ihmetyttää/häiritsee.. Miksi jotkut tulevat tänne saarnaamaan siitä että "johtajuusteorialla voit heittää vaikka vesilintua", kyseenalaistaa saa mutta mielestäni on jopa arvostelevaa tulla "pieksemään" tämän oppikunnan ihmisiä suorilta. Sama kun minä sanoisin että kaikki voitte viskata niillä nameillanne vaikka vesilintua. Hassua, koska olenkin oikeastaan juuri sitä mieltä, mutta olen myös avoin positiivista vahvistamista kohtaan sillä käytän sitä itsekin tietyissä määrin. Annetaan kaikkien kukkien kukkia ja jos joku hakee apua nimenomaan johtajuusajattelun kautta niin suotakoon se hänelle. Itse en ole käyttänyt nameja muutakuin temppujen palkitsemisessa, eli hyvin harvoin.. :D Joskus satun piilottaan nameja tai opetteleen jotain uutta asiaa, mut harvemmin. Meillä arki koostuu kasvattamisesta,ulkoilusta,vapaana olosta ja leikeistä. Ja joka kerta kun pihalle lähden en tartte mukaan namin namia. Oikeestaan noi homehtuu tonne kaappiin :)

Onkohan tuossa pelkässä "namien syöttelyssä" se vaara, ettei koira sitten tottele jos joskus ei huvita? Oma rekkuni esimerkiksi tekee ihan mitä tahansa sekunnin murto-osassa jos riittävän hyvä palkka on tiedossa. Se suorastaan hyppää maahan, istuu heti siihen paikkaan, tuijottaa minua ja kävelee sivulla täydellisesti haluamassani kohdassa jos roikotan kädessäni lihapalaa. Suorituskyky laskee merkittävästi ilman tietoa palkkiosta.

Pyrin yleensä siihen, ettei koira tiedä saavansa palkintoa, mutta se on aika fiksu.

Aliiina kirjoitti:

Onkohan tuossa pelkässä "namien syöttelyssä" se vaara, ettei koira sitten tottele jos joskus ei huvita?

Pelkässä namien syöttelyssä voi ollakin, mutta itse erotan kyllä hyvin vahvasti "pelkän namien syöttelyn/lahjomisen" ja koiran palkkaamisen. Tekipä koira mitä tahansa, niin aina sillä on siihen joku motivaatio: rapsutan itseäni, koska se helpottaa kutinaa, seuraan ohjaaja, koska siitä voi saada palkkaa, pysyn ihmisen mukana koska laumassa on mukavampaa, juoksen jäniksen perään koska saalistaminen on kivaa, istun oven eteen koska ulospääseminen on kivaa jne jne. Tai vastaavasti en vedä hinassa, koska hihnasta nyppiminen tuntuu epämukavalle, en hypi ihmistä vasten koska siitä seuraava ihmisen ärähdys on epämukavaa, kynsien leikkuu sattuu joten murisen päästäkseni siitä eroon jne jne.
Koiran on syötävä joka tapauksessa, se pitää ruuasta paljon, joten miksipä en käyttäisi ruuan motivoivaa vaikutusta hyödyksi tehdäkseni minun ja koirani arjesta sujuvampaa?